Perustulo on perseestä
ja niin on nykyinenkin sosiaaliturvajärjestelmä. –”Jos mä saisin vaikkapa tuhat euroo perustuloo niin mä voisin muuttaa isompaan asuntoon mikä olisi huomattavasti mukavampaa kuin se kymmenen neliöö”. Näin perustelee perustuloa nuori nainen vasemmistonuorten Massit Massoille kampanjassa. Varmasti olisi mukavaa, sitä en epäile yhtään.
En kuitenkaan ajatellut kritisoida pelkästään vasemmistonuorten täysin todellisuudesta vieraantunutta tuhannen euron perustulovaatimusta vaan kirjoitukseni tarkoituksena on osoittaa miksei perustulo, edes sen oikeistolaisesta näkökulmasta ideaalissa muodossaan, ole tavoittelemisen arvoinen. Perustulo on alkanut saada tuulta alleen ja ellei ideaa nyt tyrmätä on tällainen malli kohta todellisuutta.
Täytyy aluksi tunnustaa että olin itsekin pitkään perustulon kannalla. Osmo Soininvaaran ja Ville Niinistön kirjoitus asiasta Helsingin Sanomiin vuosia sitten vakuutti aluksi kunnes ymmärsin taloutta opiskellessani että malli on katastrofi. Tähän asti julkisuudessa esitetyt argumentit perustuloa vastaan ovat vaan olleet aika surkeita. No mikä perustulossa sitten mättää?
Perustulo on malli jossa nykyinen sosiaaliturva korvataan kaikille Suomen kansalaisille automaattisesti jaettavalla samansuuruisella kuukausittaisella summalla. Summa kasataan palkkaverotusta kiristämällä ja palkkaverotus muutetaan samalla progressiivisesta suhteelliseksi. Mallin hyöty on se että se poistaa kannustinloukun matalan koulutustason omaavalta työttömältä. Esimerkiksi kun nykyisin töihin menemällä huonopalkkainen saattaa tienata 1200 euroa kuukaudessa kokopäivätöissä jolloin hän menettää sohvalla makaamalla tienaamansa sosiaaliturvan 900 euroa, tarkoittaa tämä että hän tekee kuukauden töitä 300 euron lisätulon tähden, eli alle kahden euron tuntipalkalla. Ei menisi moni nykyisin työttömiä moralisoivakaan tällä palkalla töihin.
Perustulolla väitetään olevan muitakin hyötyjä jotka kuitenkin lähemmin tarkasteltuina paljastuvat haitoiksi. Mallia perustellaan muun muassa sillä että se tarjoaa yrittäjille varman pohjatoimeentulon ja taiteilijoiksi haluaville mahdollisuuden toteuttaa unelmaansa. Vaikka menestyviä yrityksiä tarvitaan aina, ei yrittäjyys saa olla mikään itseisarvo. Se että joutuu säästämään yrityksensä eteen, tekemään tarkat suunnitelmat toimeentulonsa varmistamiseksi ja keräämään ulkopuolista rahoitusta takaa sen että kaikkein surkeimmat ja kehityskelvottomimmat suunnitelmat jäävät toteutumatta. Tavoitteena ei pitäisi olla konkurssien lisääminen tuottavan toiminnan kustannuksella.
Mitä taiteilijoihin tulee on tietysti jokaisen unelma tienata leipänsä lempiharrastuksensa parissa puuhastellen. Moni saattaa jopa kokea henkisesti välttämättömäksi purkaa angstiaan esimerkiksi kirkkoveneitä kankaalle piirrellen, mutta se ei vielä oikeuta harrastuksensa kustantamista muun yhteiskunnan siivellä. Hyvä taide on sellaista jota joku arvostaa tarpeeksi maksaakseen siitä. Mikään muu kuin taiteilijoiden ylimielisyyden tunne ei ole syy sille miksi taiteilijat olisivat niin erikoislaatuinen ammattiryhmä että heidän tulisi saada elää muiden kustannuksella.
Toinen perustelu perustulolle on että se vähentää nykyisen järjestelmän hankalaa ja vaikeaselkoista byrokratiaa. Nykyjärjestelmän hankaluus tuenhakijan kannalta on kuitenkin sen paras ominaisuus perustuloon verrattuna. Kun on tarpeeksi hankalaa ja alentavaa hakea sosiaaliturvaa, moni menee mieluummin takaisin töihin, vaikka kannustinloukkujen takia se ei euromääräisesti kovin kannattavaa olisikaan.
Suurin ongelma perustulossa on kuitenkin että se ei suinkaan poista kannustinongelmia, se vain siirtää niitä. Ensimmäiseksi lukemassani Soininvaaran ja Niinistön mallissa ehdotettiin perustuloksi 450 euroa ja tasaprosentiksi ansiotuloille 46 %. Nämä vihervasemmistolaiset ajattelijat halusivat lisäksi rangaista menestymisestä 56 % erillisellä veroportaalla. Nykyisin puhutaan jo yleisimmin 650 euron perustulosta, ja julkisen sektorin menotkin ovat kasvaneet rutkasti. Tämä siis tarkoittaisi yksinkertaisen suhteellisen veron kanssa että kaikki työntekijät tulotasosta riippumatta maksaisivat reilusti yli puolet tienaamastaan lisäeurosta veroa. Montakohan matalapalkkaista tämä kannustaisi tekemään töitä. Vihreät eivät käsitä että kannustavuuteen vaikuttaa marginaaliveroaste eikä reaalinen veroaste perustulon jälkeen. Hyvätuloiset maksaisivat suunnilleen saman verran kuin nykyisin mutta epäilen että aika monelta muulta jäisi ylityöt tekemättä ja lisätienestit hankkimatta. Aika moni keskituloinen varmaan harkitsisi maastamuuttoa.
Ja mihin suuntaan perustuloa kannattavat oikeistolaiset kuvittelevat sen kehittyvän demokraattisen prosessin kautta. Yhteiskunnassamme on totuttu siihen että saavutetuista eduista ei kukaan tingi ja pienetkin eturyhmät onnistuvat torppaamaan etujensa leikkaukset. Perustulon jälkeen saman edun nettosaajia olisi usea miljoona. Näen jo mielessäni miten poliitikot huutaisivat kilpaa korotuksia perustuloon televisioiduissa vaaliväittelyissä kannatuksensa maksimoimiseksi -jo kohta vasemmiston ehdotus tuhannen euron perustulosta olisi totta.
No jos ei perustuloa ja nykymallikin on huono niin mitä tilalle? Tässä kohti kannattaa katsoa miten vapaassa yhteiskunnassa hoidetaan sosiaaliturva. Vapaassa yhteiskunnassa paljon isommassa roolissa olisi luonnollisesti perhe ja suku. Ajatus siitä että perhe ja suku tarjoaisi ensisijaisen turvaverkon on nykysuomessa monelle niin vieras, että se ei selkeästi riitä, varsinkaan alkuun.
Ennen valtion sosialisoimaa sosiaaliturvaa oli tavallista että kylissä ja työpaikoilla järjestettiin sosiaaliturvarahastoja joista maksettiin kalliin sairauden tai yllättävän tapaturman sattuessa. Tällaisten mallien etu nykyiseen verrattuna on paikallisuus. Kun maksajana on naapurin pitkää päivää tekevä Pekka pienyrittäjä tai niska limassa raatava Pertti perusduunari vähenee halut hakea rahaa turhanpäiten. Kun saajatkin on tuttuja rahoja tuskin maksetaankaan turhanpäiten ja näin nykymallia riivaava väärinkäytön ongelma saadaan minimoitua. Nykyjärjestelmässä mitään pidikkeitä tukien väärinkäytölle ei ole. Kun tiskin toisella puolella on tuntematon kelan virkailija, maksajana valtio ja tukia kaadetaan yllin kyllin niin ei muuta kun haavi alle.
Vapaan yhteiskunnan ratkaisu sosiaaliturvaan on siis hyväntekeväisyys, vapaaehtoiset vakuutukset tuttujen ja puolituttujen kesken, suvun ja perheen tuki ja omat säästöt pahan päivän varalle. Paljon muitakin malleja varmasti syntyy ja on ollut käytössäkin, mutta vapaassa taloudessa syntyviä innovaatioita on mahdoton ennakkoon tarkkaan ennustaa.
Vaikka tällainen järjestelmä on huomattavasti nykyistä tehokkaampi, ei siihen voida yhtäkkiä siirtyä. Paras tapa edetä kohti tavoitetta olisikin sosiaaliturvan hajauttaminen maakunta- ja kuntatasolle. Hallinnollisella kilpailulla saamme nopeasti esiin ideaalisen sosiaaliturvajärjestelmän oli se sitten sosialistinen, markkinaehtoinen tai jotain muuta.
Tässäkin asiassa kannattaa lopettaa filosofikuninkaan leikkiminen ja hyväksyä että sama malli ei toimi joka puolella Suomea ja paras kompromissikaan on tuskin juuri sinun missään testaamaton ideasi. Erilaisissa olosuhteissa toimii eri mallit ja parhaiden mallien esiin tuomiseksi tarvitsemme kokeilua ja kilpailua, tai jotta perussuomalaisetkin ymmärtäisivät: Sama lippalakki ei tässäkään asiassa sovi melonin ja kurpitsan päähän.
Massit massoille. Vasemmistonuorten perustulokampanja.
Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro palvelussa.
Voi sua raukkaa, kun terve järki pääsi katoamaan talousopinnoissa. Kaikki oli ihan kohdillaan ajatuksissasi, kunnes annoit kirjoihin kirjatun vedätyksen aivopestä pienen pääsi. Suosittelen palaamaan talousopintoihin vaikkapa Pääoma-nimisen teoksen merkeissä, niin sitten et itsekään tiedä mihin mielesi meloonit pitäisi tunkea.
Mistä jotkut ihmiset saavat päähänsä että sosiaaliturvassa sen väärinkäyttö olisi päälimmäisiä ongelmia? Uskooko Saul Schubak tosiaan että työttömät tai ylipäänsä mikään isompi joukko ihmisiä haluaa olla tarpeeton?
Mielenkiintoista luettavaa, varsinkin kun kirjoittajalla näkyisi olevan ylimalkainen kyky määrittää, mikä on hyvää ja mikä huonoa taidetta. Rohkenen epäillä hänen omaa luovuuttaan tai kykyä luoda käsillään mitään uutta.
Yrittäjyyden helpottaminen ja mahdollistaminen on kapitalismia huipullaan, joka luulisi tällekin Kokoomuksen kannattajalle maistuvan. Mitä hyötyä olisi elää kasvavaan markkinatalouteen perustuvan ja sitä kautta yrittäjyydestä hengittävän aatteen mukaisesti ilman, että yrittäjyyttä avustetaan kaikin mahdollisin keinoin? Kirjoittaja lukee taloutta ja lienee hyvä laskemaan, siis kirjoittajalle on varmasti tuttu käsite ”mahdoton yhtälö.” Kaikkien suurien ideoiden luona ei kasva raha puussa, kaikilla ei vain ole mahdollisuutta haalia tarvitsemaansa pääomaa – eikä varsinkaan nykymallilla halua ottaa isoja riskejä aluksi niin pienien tulojen vuoksi.
Myös on syytä ottaa huomioon hyvän perustulon luoma tilanne, jossa elämässä ei tarvitsisi samalla tavoin murehtia rahasta. Ihmisten elinvoimaisuus kohenee, nähdäkseni ainakin, kun tietää että oma talous on kunnossa. Kun ihminen voi hyvin, ihminen motivoituu ja jaksaa tehdä esimerkiksi töitä. Muistaakseni te Kokoomuslaiset haluatte kaikki töihin, mieluiten kehdosta aina haudan reunalle asti.
MIelestäni on myöskin turhaa palata enää malliin, jossa suku – tai sen varallisuus – määrittelee kuka hädän hetkellä saa tarvitsemansa avun ja turvan ja kuka ei. Suomi hyvinvointivaltiona taannee kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden hyvään elämään. Hyvin pyyhkii kun suku on vaikkapa edesmennyt tai vähävarainen, yritys meni konkurssiin, koko omaisuus yritysvelkoihin, sairaus iski ja nyt sitten pitäisi sitä turvaa hakea – oho, ei tainnutkaan löytyä.
Sosiaaliasioiden hajauttaminen kuntatasollehan onkin vasta loistokas idea, näin kuntaliitosten yhteydessä – kansa kiittää ja kumartaa. Niinkuin virkailijoita ei tälläkin haavaa heitettäisi ulos.
Ehdotat siis, että tämän päivän ehkä yrittäjyydestä tai kädentaitojen kehittämisestä haaveileva tai ehkä jo haavettaan toteuttava jätettäisiin yksilönä vakuutusyhtiöiden kynsiin, olemaan riippuvainen perheestään, jota ei välttämättä ole tai jolla ei ole varoja pitää huolta muista kuin omistaan. Kannustat ihmisiä säästämään vähän sitä ”pahan päivän varaa” ja näin vähentämään ostooimaansa, minkä saa aikaan sekin, että kaikki läheiset joutuvat säästämään ”siltä varalta että Reijo-serkulle sattuu jotain töissä.” – Toisin sanoen vierittämään punaisen maton inflaation mutaisten tossujen sotkettavaksi.
Okei. lakkautetaan perustulo. Ilmeisesti valtion kulujen leikkaamiseksi. Mihin säästetyt varat sijoitetaan? Puolustusvoimiin? Euron elvyytyspaketteihin? Kansanedustajien torkkupeittoihin? En usko ainakaan, että kirjoittaja haluaa yhtä ainoaa uutta kirjastoa, taideakatemiaa, museota tai muuta vastaavaa luoda. Rikkailleko rahat pitäisi jakaa?
Ensisijaisesti näkisin tärkeimmäksi, että varat käytetään nimenomaan omista huolen pitämiseen.
Muistaakseni perusturva maksetaan meidän kansalaisten itse maksamistamme verorahoista. En usko, että kukaan on varsinaisesti kovin näreissään siitä tiedosta, että jos työpaikalta joutuu lähtemään, niin samoista rahoista maksetaan myös hänelle sama turva. Myös sinulle, myös minulle. Se on meidän kaikkien oikeutemme. Veikkaan myös, että montaa suomalaista tällä tavoin härmäläisesti ilmaistuna vituttaa perustulon niukkuus. Jos on mahdollisuus hyvän toimeentulon siivittämänä kehittää itsensä mestariksi jossain ja näin päästä hyväpalkkaiseen työhön, en usko että niin moni jää sinne sohvan pohjallekaan loikoilemaan.
Ollakseni nyt yhtä mieltä kanssasi edes jostain, tartun tuohon tasaveroprosenttiin. Se voisi olla perustulon jälkeen esimerkiksi porrastettu, samaan tapaan kuin nykyisenkin verokortin voi tilata porrastettuna. Omatoimisesta yrittämisestä pitäisi palkita verohelpotuksin, starttirahan maksamiskausi voisi olla pidempi. Ihmisiä pitäisi kannustaa luomaan omaa, sen palkitsevampaa tuskin on mikään maailmassa.
Eihän kaiken tarvitsisi perustua ahneuteen, jos annettaisiin vapaudelle ja innovatiiviselle ajattelulle sijaa vaihteeksi?
”Vapaan yhteiskunnan ratkaisu sosiaaliturvaan on siis hyväntekeväisyys, vapaaehtoiset vakuutukset tuttujen ja puolituttujen kesken, suvun ja perheen tuki ja omat säästöt pahan päivän varalle.”
Joo tämähän toimii. Hyväntekeväisyys ihan varmasti jakautuu tasaisesti kaikkien avuntarvitsijoiden kesken, eikä esim. niin kuin jenkeissä nyht, että joku kissojen vanhainkoti saa pari miltsiä ja samaan aikaan asunnottomat kuolevat pakkaseen?
Vapaaehtoiset vakuutukset tuttujen ja puolituttujen kesken, suvun ja perheen tuki? Joo toimii tämäkin: siis pidetään vain omia ja kavereiden puolia, tuntemattomia ei tarvitse auttaa. Ei vaikka he sattuisivat olemaan niitä asunnottomia siellä pakkasessa. Yhteiskuntaa ei tarvita, eiks jeh, ihan kuten Thatcher sanoi ja siitähän loistavaa seurasikin? Ja mitäs sitten tehdään, kun ne tutut, puolitutut, perhe ja suku ovat persaukisia? Ai niin, eihän sillä ole väliä, sillä MINUN tuttuni jne. eivät ole 😀
Omat säästöt…. joo, helppoahan se elämä on kun on rahaa. Mutta kun kaikilla ei alunperinkään ollut.
Miksette suoraan sano että teidän mielestänne ainoa ihmisarvo on ihmisen rahallinen arvo?
Tällaisen kirjoituksen luettuaan tulee ensimmäiseksi mieleen, että olisiko kirjoittaja näin voimakkaasti ajatusta vastaan jos sen olisi ehdottanut jokin muu taho kuin vasemmisto. Oikeiston tehtävä on vastustaa vasemmistoa. Ja sen kyllä huomaa. Jos itse kirjoittaisin artikkelin, ”kokoomus on perseestä”, se varmasti tulkittaisiin juuri oikealla tavalla.
Schubakin kirjoitus, samoin kuin Jaana Pelkosen taannoin valituslaulu perustuloa vastaan on hätkähdyttävän tunteeton. Laajemmin ajatelleen voisi sanoa, että nämä ihmiset kansa äänestää päättämään muiden ihmisten hyvinvoinnista ja he ovat jo valmiiksi tutkimusten mukaan äänestäjiään hyväosaisempia, ja sitten he menevät ja vahingoittavat omien näkemystensä omahyväisinä haltijoina muita elollisia olentoja. Valitse ajattelija Schubak äkkiä jokin toinen ura vai haluatko varmasti leikkiä jumalaa?
Kirjoituksista huomaa ettei Schubakin, eikä myöskään jo edellä mainitun Jaana Pelkosen ole koskaan tarvinnut itse elää yhteiskunnan tuilla – ja nimenomaan niitä väärin käyttäen. Olisiko siis viimein aika jokaisen älämölöä pitävän herraksi ja vaikutusvaltaa haluavan mennä itse ensin sinne elämän kouluun ennen kuin luulee olevansa oikeutettu puhumaan niiden puolesta, joiden elämään puuttuu?
Raha pyörittää maailmaa ja senhän kokoomuslaiset rikkaina tietävätkin.
Koko keskustelussa ei oteta mitään perspektiiviä henkisiin kärsimyksiin joita tämä malli tuottaa. Miksi? Ihminen ja yhteiskunta nähdään vain numeroina, lukuina, prosentteina, ketään ei tarvitse rakastaa, sääliä, haluta auttaa, ei ole tunteita, ihmisillä ei ole sielua – kirjoittajan mielestä esimerkiksi taiteilijat ovat ylimielisiä itsestään suuria luulevia, jotka pitäisi suoraan vaan päästää päiviltä kuin että valtavia verorahoja väärin käyttävät.
Ja tällaisia ihmisiä me äänestämme politiikkaan.
Historia tulee toistamaan itseään, ja älkääkö koskaan enää te isät äidit vanhemmat siellä kotonanne opettako, että ”tällainen on oikeistolainen ja tällainen on vasemmistolainen ja me ollaan niin paljon noita toisia parempia”. Siitä syntyy uusia Schubakoja.
Hienoa että tämä artikkeli on herättänyt keskustelua! Ajattelin vähän vastailla minulle osoitettuihin kysymyksiin.
älli älynystyrä: Teidän kannattaisi varmaan itse lukea sitä Pääomaa vähän tarkemmin. Karl Marx ei nimittäin kannattanut perustuloa, vaan hänen sloganinsa ”kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeidensa mukaan” on täysin päinvastainen kuin perustulon idea jossa kaikki saavat saman summan tarpeistaan riippumatta.
Marja Melin: Kysytte: ”Uskooko Saul Schubak tosiaan että työttömät tai ylipäänsä mikään isompi joukko ihmisiä haluaa olla tarpeeton?” En usko. Sen johdosta meidän ei pitäisikään luoda tai ylläpitää järjestelmiä jotka vähentävät työntekemisen kannustavuutta.
Mickels: Tekstinne oli niin sekava ja poukkoileva etten oikeen saanut siitä otetta. Kommentoisin kuitenkin yhtä asiaa, kirjoitatte: ”Yrittäjyyden helpottaminen ja mahdollistaminen on kapitalismia huipullaan, joka luulisi tällekin Kokoomuksen kannattajalle maistuvan. Mitä hyötyä olisi elää kasvavaan markkinatalouteen perustuvan ja sitä kautta yrittäjyydestä hengittävän aatteen mukaisesti ilman, että yrittäjyyttä avustetaan kaikin mahdollisin keinoin?” Yritysten tukeminen kansalaisten kustannuksella ei todellakaan ole kapitalismia. Lisäksi kokoomus pyrkii olemaan aatteeseen perustuva puolue eikä yritysmaailman etujärjestö.
Joni Pelkonen: Kysytte: ”Miksette suoraan sano että teidän mielestänne ainoa ihmisarvo on ihmisen rahallinen arvo?”
Sanon suoraan että teidän luokaton kommenttinne jossa tehdään hölmöjä hatusta vedettyjä oletuksia sukuni varallisuudesta ei ainakaan tuo tähän keskusteluun mitään lisäarvoa.
Margaret Thacher oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan parhaita poliitikkoja ja hänen ansiotaan on suurelta osin Britannian säästyminen Kreikan nykytilalta hänen aloittamiensa suurten rakenteellisten uudistusten johdosta.
Ihmettelevä: Tämä ei edes ansaitse kommenttia.
Schuback ei näköjään kyennyt vastaamaan asiallisesti, joten siirtyi marttyyrilinjalle. Schuback, et kyennyt vastaamaan ainoaankaan esittämääni vasta-argumenttiin. Tiedät varmaan mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olet väärässä ja myönnät sen itse.
Vaikka ”perustulo taiteilijoiden/yrittäjien elättinä” sekä ”tonni mulle nyt” ovatkin huonoja perusteita perustulolle (kannustinloukkujen ollessa se hyvä) ja nämä perustelut aiheellisesti kumositkin, muu teksti ontuu:
On totta, että marginaaliverolla on väliä, mutten silti väittäisi, etteivätkö vihreätkin tätä miettisi – juuri kannustinloukkujen välttämiseen (tai sen yrittämiseen) Soininvaaran ja Niinistön malli alunperin perustui. Vaatinee tarkempaa analyysiä kuin tekstissäsi sen selvittämiseksi, ovatko kannustinloukut nykytilannetta pahempia vai eivät – itse en ainakaan vakuuttunut.
Mitä byrokratiaan tulee, en näe mitään järkeä käyttää rahaa ihmisten kiusaamiseen siinä toivossa, että se ajaisi jonkun töihin. Tällä rahalla voi edesauttaa työllistymistä varmasti paremmin – tai tehdä jotain muuta. Muutenkin on outoa nähdä kokoomuslainen puolustamassa byrokratiaa. Tällainen varmaan motivoi niitä heittoja köyhien kyykyttäjistä – semminkin, kun jos tätä pitää hyvänä argumenttina, miksei lisäisi byrokratiaa ja mielivaltaa: tukia saa jos käy maanantaina kaivamassa kuopan ja tiistaina täyttämässä sen, keskiviikkona voi hyppiä kyykkyhyppyjä jne. Tämä osoittanee, miksi turhan työn tekeminen on turhaa, myös silloin, kun se kiusaa köyhiä.
”Vapaan yhteiskunnan sosiaaliturvasta”: Kuten todettu, ihmiset ovat erilaisissa tilanteissa, mitä tulee kaveripiirin ja suvun tarjoamaan tukiverkkoon. Mitä tulee vapaaehtoisiin vakuutuksiin, niin ainakin allekirjoittaneen lukemissa taloustieteen kurssikirjoissa todetaan, että nimenomaan työttömyys- ja terveysvakuutuksia on hankala hankkia markkinoilta epäsymmetrisen informaation takia, jolloin julkisen vallan lienee perusteltua ostaa kaikille pakollinen vakuutus.
Jos asumislisän yhdistäisi perustuloon, poistuisi lisäksi asumislisän lähinnä vuokria nostava vaikutus.
Kirjoittajalle: Melko hätiköityä tyrmätä ajatus suoralta kädeltä pelkän ideologian takia, kuten tunnut tekevän. Jos perusturvan tasoksi ajateltaisiin vaikkapa 600€ (toki säädettävissä) ja se maksettaisiin kaikille Suomen kansalaisille hintaa tulisi 3 Mrd. euroa eli noin 6% tämän vuoden valtion menoista. Alle 18-vuotiaille se maksaisi opinnot ja nykyisen lapsilisän, opiskelijoille opintotuen, yleistä asumistukea voisi pienentää tai sen voisi poistaa kokonaan, työttömille se korvaisi peruspäivärahan, eläkeläisille samoin tietyn perusturvan. Tuohon hintaan ei ole otettu mukaan säästöjä nykyisen järjestelmän huomattavasta karsimisesta. Byrokratia vähenisi ja ihmisten aikaa säästyisi, mitkä kummatkin vaikuttavat vain positiivisesti tuottavan työn määrään. Numeroina tuloloukkua voisi mielestäni miettiä näinkin: nykyinen KELA:n käytäntö on, että jokaisesta ansaitusta eurosta lähtee työttömyystuista 50 senttiä, eli pyöreällä veroprosentilla työt aloittava saa pitää 50% ansioistaan. Jos perustulon kanssa kaikkien ansioiden verotus alkaisi 30%:sta, niin erotusta jäisi silti 20% työhalukkuuden eduksi. Lisäksi, jos uskot kilpailuun ja vapaaseen hintojen määräytymiseen, luulisi, että kannattaisit ratkaisua, joka ei universaaliutensa takia puutu hintojen määräytymiseen (kuten mainittu asumistuen vaikutus vuokrien nousuun, valtion takaamaa tuloa vuokraisännille). Eihän se olisi sen kummempaa kuin työvoiman (ihmisten, jos on unohtunut) tukemista , kuten yrityksiä nykyään tuetaan, Periaatteessa perustulo voisi sotkeutua palkkojen määräytymiseen, mutta uskon, että esimerkkini 600€ vaikutus olisi melkolailla pienempi kuin nykyisten työehtosopimusten asettamat rajat. Onko kaikki tämä ihan väärin ajateltu? Olisi mukava kuulla muitakin perusteluja kuin ”vasemmistopropaganda” 😛
Markkinat toimimaan: En tiedä minkä ikäinen olet mutta onko ala-asteelta lopetettu matematiikantunnit? Tämä oli ensimmäinen kommentti jonka harkitsin moderoida ihan vain sen vajauden vuoksi, mutta päätin päästää läpi koska kirjoittaja oli suojautunut nimimerkin taakse.
En ole mikään matematiikanopettaja mutta pidetäänpäs pieni laskuharjoitus.
Suomen väkiluku: Pyöristäen 5,4 miljoonaa henkeä (miljoonassa on 6 nollaa)
Ehdottamasi perustulo: 600 €/kuukausi (€=euro)
Kuukausia vuodessa: 12 kappaletta
Perustulon hinta (teidän mallissanne): 5 400 000 * 600€ * 12 = 38 880 000 000€
Tämä on siis 38 miljardia 880 miljoonaa.
Suomen valtion budjetti on tänä vuonna noin 51 miljardia. Perustulomallinne osuus valtion nykyisestä budjetista siis: 38,88 / 51 = 76 %.
Jatkossa en anna ilmaista tukiopetusta netin välityksellä. Toivottavasti tästä kuitenkin oli apua. Menestystä opintoihisi ja älä huoli, isoilla numeroilla laskeminen oli meille kaikille aluksi vaikeaa, siihen tottuu kyllä.
Meinaatko sä että koko tuo 38 miljardia ja risat katoaa taivaan tuuliin? Veikkaan että iso osa palautuu aika joutuin valtiolle takaisin…
Hyvä Saul,
en ymmärrä ihan täysin. Eihän työssä käyvät ihmiset saisi perustuloa palkkansa päälle yhtään sen enempää kuin he tällä hetkelläkään saavat työmarkkinatukea ja toimeentulotukea palkkansa päälle. Jos tarkistaisit paljonko työttömiä / Euroopan köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä Suomessa tällä hetkellä on, ja laskisit yhtälösi sen jälkeen uudelleen.
Et tule saamaan ääntäni.
Hyvä Ihmettelevä,
kirjoitatte: ”en ymmärrä ihan täysin. Eihän työssä käyvät ihmiset saisi perustuloa palkkansa päälle yhtään sen enempää kuin he tällä hetkelläkään saavat työmarkkinatukea ja toimeentulotukea palkkansa päälle.”
-Tosiasiassa meillä on sellainen systeemi että pääsääntöisesti ne jotka käyvät töissä eivät saa tukia, he maksavat niitä.
”Et tule saamaan ääntäni.”
– Tämä ei suuresti minua yllätä sillä en ole mihinkään ehdolla
Minusta pohdinnoissasi olisi kannattanut olla enemmän laskelmia. Laskit että työtön saa marginaali tuntipalkkaa 3 €/h. Se oli hyvä selkeä laskelma joka konkretisoi epäkohdan. Sitten heität kehiin isoja prosentteja 46 ja 56, mutta et näytä miten kyseisiä prosenttia käytetään. Laskelmia on varmasti monenlaisia enkä voi olla varma että puhumme samasta asiasta, mutta yritän konkretisoida miten minä olen sen käsittänyt.
1 on olemassa jokin perustulo vaikka 1000€
2 on olemassa joku isolta VAIKUTTAVA prosentti jolla verotetaan YLI menevää osuutta valitaan vaikka helppouden vuoksi 50%
Lasken näillä luvuilla pariesimerkkiä
Palkka vero. Veroprosentti
1000 0 0
2000 (2000-1000)*50% 500/2000=25%
3000 1000 1000/3000=33%
4000. 37.5%
5000 40%
Nämä luvut varmaan havainnollistaa, miten 50% vero tarkoittakin oikeasti jotain lukua väliltä 0 ja alle 50%.
Teit laskelman jossa sait tuloksen että kansalaispalkka maksaisi budjetin verran. Luvut on oikein mutta se ei kerro yhtään mitään. Tarkastellaan vaikka yllä olevaa tapausta 2 000 €/kk sinä laskit että yhteiskunta maksaisi tälle henkilölle 1000 € kun kyse on siitä että hän saa ensimmäisen tonninsa verotta.
Minusta on sääli että kansalaispalkasta keskustellaan liian vähän, niin silloin väärinkäsitykset ovat liian vallitsevia.
P.S. kannatan kansalaispalkkaa vaikka se tarkoittaa että nykyinen 1500 € kansalaispalkkani (=työttömyyskorvakseni) olisikin varmaan pienempi.
Olen itsekin käynyt läpi vastaavanlaisen filosofisen kehityksen. Ennen suosin perustuloa, ja pidän sitä edelleen nykyjärjestelmää parempana kunhan numerot vain saadaan järkeviksi, mutta olen sittemmin alkanut pitää kaikkea tulonsiirtoa moraalittomana (muiden epäkohtien lisäksi). Ensinnäkin vapaassa markkinataloudessa ansaittu raha on aina saatu vapaaehtoisena maksuna molempia osapuolia hyödyttävästä transaktiosta, eli mitään moraalisia perusteita sen väkisin siirtämiselle toiselle ei ole. Ei ole mahdollista tienata ”liikaa”, vaikka vasemmistomieliset niin usein kateuksissaan väittävätkin. Rikosten tai valtion manipulaation kautta saadut rahalliset hyödyt ovat sitten asia erikseen.
Toisekseen tulonsiirrossahan on pohjimmiltaan kyse ryöstöstä. Jos et maksa, tulee laki vastaan ja viime kädessä kyykytyksestä vastaa väkivaltakoneisto. Jos kansalainen osoittaa aseella toista ja vaatii tältä omaisuutta, hänet tuomitaan kaikkialla rikolliseksi oli motiivi lähes mikä tahansa, mutta kun välimiehenä toimii valtio, on homma yllättäen ok. Tällainen ajattelutapa hämmentää minua syvästi.
hei,
vähän aiheen ohi, mutta myös täysin sen ytimestä, eli toivoisin, että lukisit tämän toiselta puolen internetiä poimitun kirjoituksen ja kertoisit mitä ajatuksia se sussa herättää. mukavaa kevättalven jatkoa!
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/helmikuu/nakokulma-taide-pelastaa-kilpailulta
Juha Anttila: Googleta marginaalinen tuloveroaste ja koeta miettiä miten sen nouseminen vaikuttaa työnteon kannustavuuteen.
Kim Leino: Juuri näin
Toinen näkökulma: Pitkän jaarittelun jälkeen tämä Fifin Esa Leskinen päätyy tismalleen samaan johtopäätökseen. Hän on vain vähän minua kriittisempi taidetta kohtaan. Leskisen mielestä taiteella ei edes voi olla mitään arvoa muuta kuin terapeuttisena välineenä taiteilijan henkisten patoutumien käsittelyyn.
Minä sitävastoin arvostan korkealle hyvää taidetta ja koen sen erittäin arvokkaaksi. Itse taiteen julkiseen tukemiseen Leskinen ei artikkelissaan ota kantaa. Olen kuitenkin hänen kanssaan samaa mieltä että jos ahdistaa ja taiteilu lievittää ahdistusta niin turha siinä on taloudellista voittoa yksisilmäisesti tuijottaa, ei muuta kuin taiteilemaan.
Hei Saul!
Kommentoit kirjoituksessa paljolti perustuloa, ja sivuutit vain hieman progressiivista verotusta.
Olen itse kriittinen progressiivista verotusta kohtaa enkä tue sitä.
Mitä mieltä itse olet asiasta?
En ole viitsinyt käsitellä erikseen progressiivista verotusta koska se on niin itsestäänselvästi tuhoisa järjestelmä.
Progressiivinen verotus on paitsi tehoton, byrokraattinen ja vaikeaselkoinen myös eettisesti täysin kestämätön järjestely. Se perustuu jonkinlaiseen marxistiseen kateusajatteluun jossa menestyjät ovat riistäjiä ja heitä on rangaistava kateusmaksulla takaisin köyhyyteen.
Onneksemme maiden välinen verokilpailu toistaiseksi vielä estää poliitikoitamme nostamasta tätä syöpää yhtään korkeammaksi. 50 % veroaste panee jo nykyisellään monen korkeatuloisen pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään muualle rakentamaan yhteiskuntaa.
Suhteellinen veroaste (kaikille sama prosentti) olisi ensimmäinen askel joka kannattaisi pikimmiten ottaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan luomiseksi.
Schubak kirjoitti:
”Suhteellinen veroaste (kaikille sama prosentti) olisi ensimmäinen askel joka kannattaisi pikimmiten ottaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan luomiseksi.”
Mikäli tasaverolla kyettäisiin ylläpitämään tarpeellinen infrastruktuuri ja olennaiset palvelut (terveydenhuolto ja sosiaaliturva) joiden tuottaminen on havaitusti tehokkainta julkisesti, niin mikäpä ettei. Valitettavasti mitään viitteitä tai laskelmia tämän toimimisesta ei ole olemassa. Jonkinlainen progressio on käytännössä välttämättömyys, olettaen että yhteiskunnan halutaan toimivan tavalla joka tuottaa mahdollisimman paljon etua kansalaisilleen.
Ylipäätään, politiikassa kannattaisi keskittyä enemmän pragmatismiin ja realismiin eikä Kim Leinon möläyttämän kaltaiseen ”valtio-ryöstää” -tasoiseen, kovin lapselliseen päivittelyyn. Toki pidän itsekin sitä parempana mitä vähemmän valtiovalta puuttuu kansalaisen elämään, mutta jos oma katsantokanta ja reaalimaailma kohtaavat eivätkä korreloi tarpeellisella tavalla lienee ilmiselvää kummassa on vika.
Mistähän aineistosta olet vetänyt ihmeellisen johtopäätöksen että terveydenhuolto tai sosiaaliturva hoidettaisiin tehokkaasti julkisesti. Minä olen kuvitellut ettei kukaan vakavastiotettava henkilö ole väittänyt sellaista. Yleensä nätä perustellaan sosiaalidemokraattisen oikeuskäsityksen pohjalta samalla myöntäen tehottomuus.
En myöskään pidä Kim Leinon kommenttia lainkaan lapsellisena. Pitäisikö sinunkin lukea hänen varsin ansiokas kommenttinsa uudelleen?
Näin ääneen ajatellen olen miettiny että jos:
– Leikataan työttömuustuista 60 000 000e ja panostetaan 400 000 000e opinto tukiin?
– Voitaisiin saa työtöntä jengiä ( joilla harvalla on kunnon koulutus ) opiskelemaa.
– Tasavero on kyllä oikein, mutta ei veroaste voi pilkun tarkasti sama olla hlö:lle joka tienaa 10 000 kk:ssa ja hänelle joka tienaa 5 000 kk:ssa.
En ole kovin monen poliitikon kuullut puhuvan asiasta. Jos tiedät että mikä ideassa mättää niin kerro toki! ( Luvut on vain alustavia esimerkkejä, laskelmat perustuu muisti kuvaani että suomessa on n. 300 000 työtöntä. )
kokoomusnuoret= aivopesu
Tässä yhteiskunnassa on eräs ryhmä joka saa valtiolta suuret avustukset verotuksen muodossa.
Tuo ryhmä on pörssissä osakekauppoja tekevät sijoittajat. Hei eivät maksa edes 1,6 prosentin veroa jota sanottiin ennen leimaveroksi. Tavallinen tallaaja joutuu pörssin ulkopuolella tehdyistä kaupoista maksamaan kyllä tuon 1,6 prosentin veron.
Tämä pörssin verottomuusetu on parhaimmanlaatuista sosiaalitukea suurrikkaille.
Nämä siivellämatkustajat eivät siis suostu maksamaan kuin 0 prosenttia veroa, näin käänteisesti ilmaisten.
Kansalaisia kuristetaan veronkiristyksillä ALV-verossa sekä erilaisissa esim. autoiluun liittyvissä veroasioissa. Tätä kyllä saa aikaan kokoomuksenkin kansanedustajat, mutta rahaeliittiä ei laiteta verolle ja eliitti peuhaa pörsissä nollaverolla!
Muut kansalaiset maksaa veroa keskimäärin 20-28 prosentin välillä palkastaan ja ALV-veroa elintarpeistaan ja työssäkäynnistään omalla autolla jne. Eli huippurasitettu on normaali liikkuva työssäkäyjä.
Ennenkuin puhutaan mitään muiden eduista, niin tuo pörssi joka on yhteiskunnan loinen tulee asettaa ankaran verotuksen kohteeksi.
Pörssissä tienatuista voitoista maksetaan pääomaveroa, joka on 28 %. Kommenttisi perustuu ankaraan väärinkäsitykseen
Eniten tässä naurattaa se, että se oli sinä joka istui ajankohtaisessa kakkosessa jauhot suussa ja vetäsi neuvostoliittokortin. Tiedä häntä oliko puhtaat jauhot suussa..
Neuvostoliittoon viittaaminen ei ollut kortti, vaan keino osoittaa marginaaliveron kannustavuutta vähentävä voima ääriesimerkin avulla. Ajattelin rautalangasta vääntämällä asian menevän perille, mutta vissiinkään ei
”Kun on tarpeeksi hankalaa ja alentavaa hakea sosiaaliturvaa, moni menee mieluummin takaisin töihin, vaikka kannustinloukkujen takia se ei euromääräisesti kovin kannattavaa olisikaan.”
Edellisessä tulee esille se, miten epäinhimillinen, irti arkitodellisuudesta oleva, osaa kansasta halventava, ylimielinen, elitistinen, ylemmyyskompleksinen ja egoistinen puolue kokoomus on. Suurin osa työttömistä on työttömiä ilman omaa syytään, joten eivät he minnekään ”takaisin töihin” voi mennä.
Sosiaaliturvan keskeisin epäoikeudemukaisuus, epäkohta ja ongelma on sen byrokratia, ”ihmisten pompottelu” ja tahallinen ihmisten nöyryyttäminen. Tällainen on myös perustuslain ja muidenkin lakien vastaista sen epätasa-arvon vuoksi.
Se että sosiaalitoimessa kohdellaan ihmisiä asiallisesti ja kunnioittavasti asiakkaita, ei liity mitenkään siihen, että toimeentulotuelle tulee olla ehdot ja rajat ja sen pitää olla töihin kannustavaa. Kannustinloukut pitää poistaa, mutta mitään ihmiryhmää ei ole oikeutta kohdella alentavasti, kuten kokoomus ajattelee.
Kokoomuslaiset luokittelevat itsensä, ja kuvittelevat aina olevansa, siinä luokassa, joka tekee töitä. Juuri irtisanottiin Nokialta 3 700 työntekijää, joista 75 % on insinöörejä. Kirjoittaja vaatii, että nyt näitä ihmisiä on alettava kohdella alentavasti, tehtävä heidän eläminen mahdollisimman hankalaksi ja nöyryyttää heitä (haluaa ilmeisesti jopa ajaa ruokajonoon), jotta he ”menevät takaisin töihin”.
Kokoomuksella ei ole moraalia ollenkaan – käsitystä ihmisen perusoikeuksista, ihmisoikeuksista, siitä miten ihmistä on kohdeltava, oli hän työtän tai ei – eikä mitään syvällisempää ymmärrystä mistään muistakaan asioista. Kokoomuksella on vain egoismi.
En kannata perustuloa.
Monilla matalatuloisilla rajavero (marginaalivero) on nyt 80 – 2000 %. Ainakin korkeimmat rajaverot tulisi painaa 70 tai 60 %:iin muodollisesti. Sivukulut huomioiden se olisi oikeasti n. 80 tai 75 %:n rajavero.
Tämä maksaisi itsensä takaisin, ainakin pitkällä aikavälillä. Ei kai kukaan vakavissaan väitä, että 80 %:n rajaveron nostaminen (eli ehdotukseni peruminen) oikeasti tuottaisi rahaa, kun otetaan pitkän aikavälin työllisyyttä heikentävät, työkykyä rapauttava ja syrjäyttävä vaikutus huomioon.
Siis rajaveroja kannattaa tasata ainakin osittain. Siitä voidaan riidellä, onko perustulo paras mahdollinen toteutustapa, mutta ainakin rajaverokatto (”puoliperustulo”) tulisi säätää.
En väitä, että se olisi tehokkaampi kuin sinun järjestelmäsi, mutta se olisi tehokkaampi kuin nykyjärjestelmä, joten toivoisin sinunkin kannattavan sitä ”siinä tapauksessa, että sinun järjestelmääsi ei toteuteta”.
Oikeastaan on vaikea keksiä ihmisiä, joiden ei kannattaisi tukea rajaverokattoa verrattuna nykyjärjestelmään.
Itse olen kallellani perustulon suuntaan monesta syystä, joita olen kuvannut Akateemisessa talousblogissa, mutta se ei välttämättä toteudu kovin pian, joten otetaan nyt ainakin tämä askel, josta lähes kaikkien pitäisi olla yksimielisiä, että se on askel oikeaan suuntaan (sitten tiet haarautuvat).
Vielä tähän Schubakin kirjoittamaan kommentti:
”Tämä siis tarkoittaisi yksinkertaisen suhteellisen veron kanssa että kaikki työntekijät tulotasosta riippumatta maksaisivat reilusti yli puolet tienaamastaan lisäeurosta veroa. Montakohan matalapalkkaista tämä kannustaisi tekemään töitä.”
Käsittääkseni perustulomallissa työkykyisen henkilön täytyy ottaa tarjottu työ vastaan mikäli hän haluaa saada perustuloa. Täysin vastikkeeton se ei siis ole. Tämä malli olisi siis erityisen edullinen matalapalkka-aloille, joille on nykyisten kannustinloukkujen johdosta alueittain hyvinkin vaikeaa löytää työvoimaa. Työntekoon kannustaminen tuskin oleellisesti muuttuisi muutoin huonompaan suuntaan, sillä alimmat tuloluokat tuppaavat saamaan malleissa vähintään nykyisen tulotason, käytännössä usein enemmän.
Mainittakoon, että en ole täysin vakuuttunut itsekään perustulomallista. Se on kuitenkin potentiaalisesti selvästi nykyistä mallia parempi. Ja täysin ylivoimainen Schubakin (toivon mukaan vitsinä esittämille?) vaihtoehdoille, esim. perhe/sukumallille, joka on ollut teollistuneissa ja jälkiteollistuneissa maissa kuollut ja kuopattu jo sukupolvien ajan siitä yksinkertaisesta syystä että se on täysin yhteensovittamaton modernin yhteiskunnan kanssa (väestöllä ei reaalista mahdollisuutta täyspäiväiseen työntekoon ilman valtion tulonsiirtoja lapsien ja vanhusten suhteen). Myös yksityisen hyväntekeväisyyden korostaminen on kaunis ajatus, mutta jos ja kun se on riittämätöntä tarpeeseen nähden jopa alan ”mallimaassa” (USA; vuosittain jopa liki 300 miljardia hyväntekeväisyyteen), niin … Joskus Kokoomusnuortenkin täytyy siirtyä pois Minarkian puhdasoppisuuden vääristämästä maailmasta ja palata samalle näyttämölle muun puolueen kanssa.
”Käsittääkseni perustulomallissa työkykyisen henkilön täytyy ottaa tarjottu työ vastaan mikäli hän haluaa saada perustuloa.” Tällaisesta perustulomallista en ole kuullutkaan. Oisko tämä kuitenkin ns. No true Scotsman virheargumentti?
”Työntekoon kannustaminen tuskin oleellisesti muuttuisi muutoin huonompaan suuntaan, sillä alimmat tuloluokat tuppaavat saamaan malleissa vähintään nykyisen tulotason, käytännössä usein enemmän.” -Motivaatioon vaikuttaa marginaaliveroaste
”Ja täysin ylivoimainen Schubakin (toivon mukaan vitsinä esittämille?) vaihtoehdoille” -Ei ollut vitsi, eikä malleja jotka ovat historiassa kokeiltuja ja toimiviksi havaittuja kannattaisi sivuuttaa vitseinä. Kuten sanottua, vapaa markkina keksinee paljon uusiakin malleja auttaa vähäosaisia.
”Joskus Kokoomusnuortenkin täytyy siirtyä pois Minarkian puhdasoppisuuden vääristämästä maailmasta ja palata samalle näyttämölle muun puolueen kanssa.” -Anteeksi vaan että olen kyseenalaistanut pyhää dogmiasi äärimmilleen keskusjohdetun sosiaaliturvan autuudesta. Tämä taitaa olla sallittujen puheenaiheiden ulkopuolella reaktiostasi päätellen?
Kiinnostava kirjoitus, sisältää paljon sellaista kokoomuslaista maailmankuvaa joka on näkemyksilleni vastakkainen, mutta ajattelin esittää dialogin hengessä muutaman kommentin.
Muutama lyhyt kommentti:
Keskimääräinen tuntipalkka on tietenkin ihan hyvä huomio, mutta lasket sen täysien työpäivien mukaan. Huomattavasti yleisempi kannustinloukkuun liittyvä ongelma on kuitenkin se, että usein on tarjolla töitä muutamien tuntien freelance -tyyppisissä pätkissä, mutta juuri tällaisia tukien saajilla ei ole varaa tai helppoa (byrokratian vuoksi) ottaa vastaan.
Nämä muutamat tunnit voisivat myöhemmin muuttua täysipituisiksi päiviksikin, jos ihmisen ikää kuin pääsisivät työn reunaan kiinni.
Samalla tavalla ne ylityötunnit joihin ei ole motivaatiota, voisivat juurikin jakautua muille perustulon saajille.
Itse näen perustulon eräänä vastauksena nykyiseen jälkiteolliseen taloustilanteeseen, jossa palkkatyön kysyntä (olettaen, että palkkatyö on määritelmällisesti sellaista, että sen pitäisi riittää inhimilliseen elämiseen) on laskenut.
Kokoomus ja muut puolueet, ja ympäri eurooppaa ja yhdysvalloissakin mietitään miten voitaisiin ”luoda työpaikkoja”. Perustotuus näyttää kuitenkin olevan se, että teollistumisen ja tekniikan kehittyessä suuremmasta osasta työtä tulee pääoma-intensiivistä pikemmin kuin työvoima-intensiivistä (ei Marxilaisessa, vaan ihan arkipäiväisin taloussanastoin).
Harvesteri tekee yhdellä henkilöllä sadan työt, sama helpottuminen pätee raksoilla, tietöissä jne. jne.
Jos täysipäiväisiä työpaikkoja on tarjolla vähemmän, miten ainakin osan näistä työpaikoista ja töistä voisi jakaa laajemman työvoiman määrän kesken – hyödyntäen edes osaa työttömien reserveistä ja näin antaen sitä nannaa vapaa-aikaa taas pitkän päivän puurtajalle vähän enemmän. Kansalaispalkka olisi ikään kuin valtion välittämä ratkaisu tähän.
Tietenkin ymmärrän, että olet itse ideologisesti valtiollisia ratkaisuja vastaan, siksi tällaiset ovat sinulle peikkoja. Itse koen nk. Libertaristiset näkemykset ongelmallisina, koska ne perustuvat nähdäkseni vääristyneeseen kuvaan siitä mikä on ihmisen omaa ansiota, ja mikä hänen rahallisissa tuloissaan tai asemassaan on yhteiskunnallisen kokonaistilanteen ansiota.
Esimerkiksi sinun ehdottama perheeseen sidottu sosiaaliturva nähdäkseni vaan vähentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa ja siten tekisi ihmisen tulevasta statuksesta yhä vähemmän hänen omaa ansiotaan. Hyvän koulutuksen ja hyvän palkan saisi oikeanlaiseen perheeseen syntynyt. Tai kuntamallissasi riittävän köyhään ja kehnoon kuntaan syntyneellä tuskin olisi varaa muuttaa muualle – taas varakkaaseen kuntaan syntynyt, ilman juurikaan omia ansioita, kahmaisisi parhaat ansiot itselleen.
Libertaristin sokea piste on usein siinä, että hän näkee omat etunsa ja oman ansionsa täysin hänen omien maagisten ”itsestä” kumpuavan ”ahkeruuden” ansioksi eikä näe yhteiskunnallisia taustoja oman ansion takana. Mielestäni valtion pitäisi toimia sinä tasaavana elementtinä, joka mahdollistaa mahdollisuuksien tasa-arvon – kun tämä tasaus on tehty, niin kilpailu tulee toki tarpeeseen äärimmäisen tehokkaaksi osoitettuna resurssien jakajana (kilpailun hyveen ratkaisuna nk. ”laskentaongelmaan” huomasi jo sosiologi Max Weber).
”Itse näen perustulon eräänä vastauksena nykyiseen jälkiteolliseen taloustilanteeseen, jossa palkkatyön kysyntä (olettaen, että palkkatyö on määritelmällisesti sellaista, että sen pitäisi riittää inhimilliseen elämiseen) on laskenut.” -Palkkatyön kysynnälle ei ole tapahtunut mitään. Valtiovalta vaan on luonut palkkatyölle keinotekoisen hintalattian yleissitovien työehtosopimusten luomien minimipalkkojen ja avokätisen sosiaaliturvan muodossa.
”Perustotuus näyttää kuitenkin olevan se, että teollistumisen ja tekniikan kehittyessä suuremmasta osasta työtä tulee pääoma-intensiivistä pikemmin kuin työvoima-intensiivistä” -Tämä on totta, mutta ei vaikuta työllisten määrään millään tavalla. Tämä taas johtuu siitä että lisätarjonta luo myös lisää kysyntää yhdelle tai useammalle muulle tuotteelle. -Sayn laki
”Esimerkiksi sinun ehdottama perheeseen sidottu sosiaaliturva nähdäkseni vaan vähentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa ja siten tekisi ihmisen tulevasta statuksesta yhä vähemmän hänen omaa ansiotaan.” -En usko mahdollisuuksien tasa-arvoon http://saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81526-sosialismin-syvimmasta-olemuksesta
”Libertaristin sokea piste on usein siinä, että hän näkee omat etunsa ja oman ansionsa täysin hänen omien maagisten ”itsestä” kumpuavan ”ahkeruuden” ansioksi eikä näe yhteiskunnallisia taustoja oman ansion takana.” -Sosialistin sokea piste on siinä, että hän näkee omat kuvitellut tarpeensa oikeutuksena ryöstää muiden omaisuutta. Tätä hän perustelee sillä että muut ovat hyötyneet heiltä itseltään anastetuilla verorahoilla rakennetuista valtiollisista projekteista. Hänen yksilölliset mielihalunsa päättävät yhteiskunnan oikeudenmukaisen uusjaon
”Tällaisesta perustulomallista en ole kuullutkaan. Oisko tämä kuitenkin ns. No true Scotsman virheargumentti?”
Jossain vaiheessa Soininvaara esitti tällaista. Mitenkään poissuljettuahan tämä ei ole edelleenkään. Itse en näkisi mitään syytä subventoida työkykyistä mutta työhalutonta aikuista, joten pitäisi tätä erittäin mielekkäänä ehtona.
En kuitenkaan suosittele käyttämään termejä joiden käyttöä blogisti ei hallitse (ohitse menevä viittaus argumentaatiovirheeseen).
”Motivaatioon vaikuttaa marginaaliveroaste”
Sinällään totta, mutta tästä ei kuitenkaan seuraa etteikö esittämäni pitäisi se(kin) paikkaansa.
”Ei ollut vitsi, eikä malleja jotka ovat historiassa kokeiltuja ja toimiviksi havaittuja kannattaisi sivuuttaa vitseinä.”
Osannet siinä tapauksessa kertoa että missä kys. malli on testattu ja millä kriteereillä katsot sen toimivaksi?
”Kuten sanottua, vapaa markkina keksinee paljon uusiakin malleja auttaa vähäosaisia.”
Toistaiseksi käyttäjilleen paremmin toimivaa yksityistä mallia esim. erikoisterveydenhoidon tai erityisryhmien hoidon (kehitysvammaiset, näkövammaiset jne.) suhteen odotellaan edelleen.
”Anteeksi vaan että olen kyseenalaistanut pyhää dogmiasi äärimmilleen keskusjohdetun sosiaaliturvan autuudesta. Tämä taitaa olla sallittujen puheenaiheiden ulkopuolella reaktiostasi päätellen?”
Kuten todettua, tuppaan olemaan pragmaattinen. En näe muuta estettä esim. sosiaalisektorin totaaliselle yksityistämiselle kuin sen, että mitään perustetta olettaa sen toimivan valtiojohtoista mallia paremmin ei ole. Siitä, että yksityinen sektori pystyisi kilpailemaan valtion kanssa kaikilla aloilla ei ole viitteitä. Se, että sen TULISI pystyä tähän on sitten puolestaan sitä uskoa minarkian autuuteen.
”En usko mahdollisuuksien tasa-arvoon.”
Olet sitten väärässä puolueessa. Blogisi on hyvä osoitus siitä: Kokoomuksen perusarvojen linkittäminen Pohjois-Koreaan ja minarkistiset naiiviudet a la ”onnellisuus maksimoidaan maksimoimalla vapaus” ovat senluokan hölmöilyjä, että niitä on yleisesti ottaen löytynyt lähinnä vihervasemmiston ja persujen retoriikasta.
”Mistähän aineistosta olet vetänyt ihmeellisen johtopäätöksen että terveydenhuolto tai sosiaaliturva hoidettaisiin tehokkaasti julkisesti.”
Siitä ettei päinvastaisesti ole todisteita. Pl. perusterveydenhoito jossa siinäkin on kyse lähinnä tiukasti säädeltyä yhdistelmä julkista ja yksityistä (Hollannin malli).
Jos katsot että olen väärässä, onnistunee tämän todistaminen helposti.
”Pitäisikö sinunkin lukea hänen varsin ansiokas kommenttinsa uudelleen?”
Korjaan blogistia: ”ideologisesti puhdasoppinen” ei ole ”ansiokkaan” synonyymi.
Esim. tasavero: jotta tasavero ei de facto romuttaisi alimpien tuloluokkien toimeentuloa, pitäisi ansiotulojen tasaveron olla likipitäen nolla. Valtion tuloista vajaa 20% kerätään progressiivisella verotuksella ja progressiivisten verojen osuus verotuloista maassamme ylipäätään on n. 30%, joten mitäpä tästä seuraa?
Voit toki paheksua verotusta per se legitimoituna ryöstönä. Sitähän se toki tiukan ideaaliselta näkökannalta onkin. Ideologinen dogmaattisuus ei vain rakenna toimivaa yhteiskuntaa.
Perintöoikeuden poistaminen on ensimmäinen askel kokoomusnuorten suusta (väärin ymmärrettynä kylläkin) kuultuun lauseeseen ”ei se ole tasa-arvoa, että kaikki tulee samaan aikaan maaliin, vaan että lähdetään samalta viivalta”. Tuollaisessa yhteiskunnassahan olisi paljon motivoivempaa innovoida ja yrittää, kun kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus pärjätä. Nyt iskän rahoilla on liian helppo leikkiä bisnesmiestä ja naista.
Globaalit markkinat on suurin syy, miksi 1. suurimman osan suomalaisistakin kannattaa hyväksyä köyhien kyykytys. Suomessa ei ole globaalisti katsottuna köyhiä. 2. rikkaat saa ruokaa pöytään, koska maailmanlaajuinen ruoantuottajien lakko/rajoitustoimet korkeamman tuottajahinnan saamiseksi on mahdotonta.
Me olemme kaikki pahoja. Kokoomus nuoret vaan vähän moraalittomampia. Mutta eivät hekään tahallaan. Heidän oma ylitsevuotava valo on heidät sokaissut.
No onneksi jokainen saa tosiaan päättää millähinnalla itsensä myy. Paitsi jos on sattunut syntymään verimineraalialueelle.
Ei muuta kun leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä
Matti 10v. (Saul, ethän sitten hauku minua ikäni takia tyhmäksi?)
Pyydän kohteliaimmin ettette sanoisi enää julkisesti yhtään mielipidettä, saatikka puuttuisi yleensäkkään asioihin joissa käsityksenne on todellisuudesta kauas harhautunut. Suomessa tuommoisia mielipiteitä on hyvä kertoa vaikka on aivan kujalla asioiden todellisesta laidasta, koska mielipiteiden julkituonnista ei rangaista…