Sosialidemokratiassa lapsen aivot kuuluvat valtiolle

Blogi

Mille eettiselle ydinajatukselle perustuu järjestelmä, jossa tietyn ikäisillä lapsilla ja nuorilla on oppivelvollisuus, ja oppimateriaalit määrätään valtion opetussuunnitelmista käsin? Opetussuunnitelmien lisäksi koulutus on käytännössä täysin julkista, sillä yksityiskoulut ovat tapauskohtaisia ja luvanvaraisia. Yksityisiä palveluja käyttävä perhe voi joutua rahoittamaan ensin käyttämättä jäävän julkisen palvelun ja vielä käyttämänsä yksityisenkin palvelun. Vaihtoehtoja siis kitketään. Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö valtio pitäisi nuorten koulutusta vahvasti kontrollissaan. Vaikka ihmisellä on oikeus yrittää epätoivoisesti muuttaa valtion toimintaa antamalla yhden miljoonista äänistä vaaleissa, vanhempien vapaus lastensa kouluttamisesta on kapea. Ainut selitys on se, että pohjoismaisessa sosialidemokraattisessa yhtenäiskulttuurissa lapsen aivot kuuluvat valtiolle.

Menneinä vuosikymmeninä sosialidemokraattinen valtio piti ihmisiä otteessaan vielä kovemmin, kuin kehdosta hautaan keskiajan katolisen kirkon tapaan. Valtiollisen ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen sekä julkisen yliopiston lisäksi myös aikuisiässä valtion poliittisessa kontrollissa oleva Yleisradio piti tosiasiassa monopolia niin radiosta kuin televisiostakin. Monopolit alkoivat erikoisesti purkautumaan vasta samoina vuosina kuin silloinen rajanaapurimme Neuvostoliitto alkoi luopumaan kommunistisista periaatteistaan.

Rajoitusten ja verojen avulla pyrittiin suunnittelemaan sekä tarjoamaan yksi ja sama muotti ihmisten “vapauttamiseksi” tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä. Tuloksena meillä on kuitenkin luovuutta ja poikkeavuutta hyljeksivä tasapaksuuden ja muodollisuuden ihanne. Kansa on viime kädessä hyvin auktoriteettiuskoista ja -riippuvaista.

Miesten osalta tämä auktoriteettiuskoisuus saattaa juontaa pakollisen asevelvollisuuden sotilaskuriajattelun pahalaatuiseen siirtymiseen myös siviilimaailmaan. Armeijassa varusmiehet usein kyseenalaistavat esimiehiään vertaistensa keskuudessa, mutta eivät rangaistuksen uhalla nouse heitä vastaan. Siviilielämässä ei ole hierarkiaa. Joskus joku saattaa suhtautua kriittisesti joihinkin päättäjiin tai innostua populismista. Viime kädessä saamattomiinkin päättäjiin suhtaudutaan kuitenkin varsin kunnioittavasti.

Yksilön vastuu oppimisesta ja elämässä menestymisestä siirtyy valtiolle, kun tämä jaksaa istua koulun penkillä ja suorittaa kurssit sekä tutkinnot läpi varsin matalin vaatimuksin. Se, mitä ei opeteta koulussa, on joko valheellista tietoa tai muuten vain turhaa. Laatikon ulkopuolelta ajatteleminen on monista ärsyttävää ja vihamielistä. Se on kuitenkin taito, jota ilman ei markkinataloudessa synny läpimurtoja ihmiskunnan hyväksi.

Sosialidemokraattinen tasapäistäminen ja massakulttuuri ovat historiaa, joka olisi yhtä hyvin voitu ohittaa. Internet on murentanut muodollisen koulutuksen auktoriteettia tiedon ja osaamisen lähteenä. Vaihtoehtoisia näkökulmia on saatavilla kätevästi, ja opiskelupaikkaa vaille jäänyt nuorikin voi katsoa netistä huippuyliopistojen luentovideoita. Tulevaisuudessa on mahdollista, että muodollinen koulutus ja yliopistoinstituutio kaventuvat vain niihin tehtäviin, joita etäopiskelu ei voi korvata. Internet on mahdollisuus ideoiden kilpailulle, kaupallisuudelle ja luovuudelle. Lisäksi jo globaalien markkinoiden avautuminen tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia itseoppineille yrittäjille ja sijoittajille.

Lainsäädännöllinen muutos tapahtuu kuitenkin vasta tiedostavien ihmisten avulla. Olennaista onkin eettisen taustaoletuksen hahmottaminen ja valitseminen: kuuluvatko nuoren, kehittymättömän alaikäisen lapsen aivot valtiolle, vai onko se lapsen ja hänen vanhempiensa asia? Onko eettisesti oikein pakottaa lapsi lähtökohtaisesti valtion kouluun sen sijaan, että vanhemmilla ja lapsella olisi olemassa valinnanvaraa ja valinnanvapaus?

39 kommenttia artikkeliin “Sosialidemokratiassa lapsen aivot kuuluvat valtiolle
  1. huvttunut sanoo:

    “Internet on murentanut muodollisen koulutuksen auktoriteettia tiedon ja osaamisen lähteenä.”

    Tämän murroksen iloja saakin sitten todistaa jokaiselta keskustelupalstalta. Mitään ei tarvitse osata, onhan meillä Wikipedia ja blogosfääri.

    Tiedon tuottaminen ei onnistu ilman tiedontuottamisen työkalujen omaksumista. Tämä vaatii edelleen väestötasolla muodollista koulutusta, johon Internet on yksi työkalu – ei kuitenkaan koulutuksen synonyymi.

    “Onko eettisesti oikein pakottaa lapsi lähtökohtaisesti valtion kouluun sen sijaan, että vanhemmilla ja lapsella olisi olemassa valinnanvaraa ja valinnanvapaus?”

    1. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan yleinen oppivelvollisuus. Kenenkään ei ole pakko käydä koulua.

    2. Eettisyyden puuskasta ja “think-of-the-children” -hysteriasta toivuttuaan blogisti voisi ottaa pragmaattisen lähestymiskannan aiheeseen. Se kun tuppaa tässä reaalimaailmassamme olemaan ylivoimainen aatteelliseen puhdasoppisuuteen nähden.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      Kiitos kontribuutiostasi tähän keskusteluun, vaikka se menikin vähän aiheen ohi.

      1. Luettelemani faktat valtion roolista koulutuksessa syrjäyttävät yksityisen toiminnan mahdollisuuksia
      2. En ottanut kirjoituksessani kantaa aatteelliseen puhdasoppisuuteen tai “pragmaattisuuteen”, jolla ilmeisesti viittaat mukavaan konsensukseen, fiilispohjaiseen politiikkaan ja arvokysymysten hylkäämiseen. Käytännöllisyys on kuitenkin asia, joka liittyy keinoihin. Oma kirjoitukseni ei rajoittunut keinoihin, vaan toi myös päämäärien moninaisuuden esille. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kuitenkin eletään. Konsensus- ja yhtenäiskulttuuriin tottuneille ihmisille tämä tietysti tuottaa erityisiä haasteita.

  2. huvttunut sanoo:

    “Kiitos kontribuutiostasi tähän keskusteluun, vaikka se menikin vähän aiheen ohi.”

    Kiitos kiittämisestä, mutta I beg to differ jälkimmäisen kohdalla.

    “Luettelemani faktat valtion roolista koulutuksessa syrjäyttävät yksityisen toiminnan mahdollisuuksia”

    Näin voidaan olettaa. Kuitenkin historiallisesti ajatellen syy-seuraus -suhde meni niin että valtio tarttui asiaan koskapa yksityisten toimijoiden anti kansantaloudelle ei ollut riittävä. Sosiaalivaltio syntyi Bismarckin Saksassa käytännön syistä.

    “En ottanut kirjoituksessani kantaa aatteelliseen puhdasoppisuuteen tai ”pragmaattisuuteen”, jolla ilmeisesti viittaat mukavaan konsensukseen, fiilispohjaiseen politiikkaan ja arvokysymysten hylkäämiseen.”

    En mihinkään noista. Kaksi edellistä liittyvät lähinnä minarkismiin (kritiikitön auktoriteettiusko, ideologinen dogmatismi), joka tuntuu olevan vallitseva ismi täällä. Jälkimmäisen suhteen klassinen minarkisti puolestaan suorastaan piehtaroi maailmantuskassaan. Isoveli sortaa jne.

    “Käytännöllisyys on kuitenkin asia, joka liittyy keinoihin.”

    Ja tuloksiin.

    “Oma kirjoitukseni ei rajoittunut keinoihin, vaan toi myös päämäärien moninaisuuden esille. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kuitenkin eletään.”

    Jos ja kun tarkoitus on pitää valtiomme kilpailukykyisenä, ei moniarvoisuutta auta nostaa itseisarvoksi.

    “Konsensus- ja yhtenäiskulttuuriin tottuneille ihmisille tämä tietysti tuottaa erityisiä haasteita.”

    Toki näin. Tästä ei kuitenkaan seuraa sitä, että radikaali siirtyminen täysin päinvastaiseen olisi mielekästä.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      “Sosiaalivaltio syntyi Bismarckin Saksassa käytännön syistä.”

      Tätä juuri tarkoitan: pidät käytäntöä ikään kuin ideologiatasoa ylempänä, vaikka kyse on vain enemmistön jakaman ideologian muotoilemisesta ohjelmaksi, johon täytyy kerätä kaikilta voimavaroja ja jättää vähemmän resursseja omiin yksityisiin vaihtoehtoihin.

      “valtio tarttui asiaan koskapa yksityisten toimijoiden anti kansantaloudelle ei ollut riittävä”

      Anti kansantaloudelle? kansantalous on siis se kollektiiviolio ja päämäärä, jota yksilöiden tulee palvella omien päämääriensä sijaan. Siinäpä se käytännöllisyyden verhoon puettu kollektivistinen ideologia.

      Yhtä lailla valtiojohtoinen sosiaalidemokratiakin on monille dogmaattinen asia ja periaate, johon ei saa puuttua. Vapauden filosofialla on sentään vahvat loogiset perustelut niin utilitaristien kuin jopa luonnonoikeusajattelijoidenkin leireissä. Sen sijaan keskitien politiikka perustuu erilaisiin uskomuksiin ja virhekäsityksiin taloudesta ja historiasta sekä pahimmillaan tunnepohjaisiin reaktioihin. Asioista on hankala keskustella, jos edes päämäärien ja keinojen konsepti on hämärän peitossa.

      Vaikuttaa siltä, että hyökkäät individualismia ja moniarvoisuutta vastaan väittämällä sitä dogmaattiseksi. Joko
      a) kuvittelet olevasi tämän ideologian yläpuolella sen perusteella, että kyseessä on määrällisesti pienemmän kannattajajoukon näkemys, ja itse kannatat enemmän kansan suosiota nauttivaa kollektivismia tai nykyistä konsensusta.
      b) ajattelet “käytännöllisyyden” olevan jotain muuta kuin ideologia.

      Kollektivismi on käytännöllinen keino tuottamaan tuloksia kollektivistisia päämääriä vasten.

      Individualismi on käytännöllinen keino tuottamaan tuloksia yksilöille yksilöllisiä päämääriä vasten.

      1. huvttunut sanoo:

        “Tätä juuri tarkoitan: pidät käytäntöä ikään kuin ideologiatasoa ylempänä, vaikka kyse on vain enemmistön jakaman ideologian muotoilemisesta ohjelmaksi, johon täytyy kerätä kaikilta voimavaroja ja jättää vähemmän resursseja omiin yksityisiin vaihtoehtoihin.”

        Käytäntö = ideologiaa? Heh, Orwell kääntyy haudassaan. On aikamoista hapuilua yrittää esittää esim. valtion perusrakenteen toimivuuden ja sen kilpailukyvyn parantamiseksi tehtyjen ratkaisujen olevan puhtaasti ideologisia. Reaalimaailma ei ole ismi.

        “Anti kansantaloudelle? kansantalous on siis se kollektiiviolio ja päämäärä, jota yksilöiden tulee palvella omien päämääriensä sijaan.”

        Olettaen että meillä on entiteetti nimeltä valtio, on kansantalouden(kin) etuja ajettava. Tämä ei pääsääntöisesti ole yksilöiden etujen vastaista, päinvastoin, mutta tietyissä tapauksissa toki. Haluatko luopua valtioista? Mikäpäs siinä. Päädymme silloin tilanteeseen joka on tuttu vaikkapa Somaliasta. Siellähän ne yksilöiden edut kukoistavat.

        “Vaikuttaa siltä, että hyökkäät individualismia ja moniarvoisuutta vastaan väittämällä sitä dogmaattiseksi.”

        En. Kritisoin dogmaattiseksi ainoastaan sinun edustamaasi ajattelumallia jossa nämä on nostettu erilleen niiden käytäntöön soveltamisesta & kriittisen arvioinnin yläpuolelle.

        “a) kuvittelet olevasi tämän ideologian yläpuolella sen perusteella, että kyseessä on määrällisesti pienemmän kannattajajoukon näkemys”

        Tästä(kään) ei ole kyse, vaikka reaalimaailmassa tämä on toki vallitseva asiaintila. Olen selittänyt asian jo aiemmin.

        “b) ajattelet ”käytännöllisyyden” olevan jotain muuta kuin ideologia.”

        Jotain muuta(kin) kuin puhdasta ideologiaa, kyllä. Se onko ideologia käytännöllinen ja/tai mielekäs vaiko ei ratkeaa kun sitä sovelletaan reaalimaailmaan ja arvioidaan tietyin mittarein sen toimivuutta. Jos esität, että arviointi per se on ideologiaa, olet relativisti – mikä on tietenkin kuolemansuudelma koko edustamallesi katsantokannalle.

      2. Thomas Taussi sanoo:

        “Käytäntö = ideologiaa? Heh, Orwell kääntyy haudassaan. On aikamoista hapuilua yrittää esittää esim. valtion perusrakenteen toimivuuden ja sen kilpailukyvyn parantamiseksi tehtyjen ratkaisujen olevan puhtaasti ideologisia. Reaalimaailma ei ole ismi.”

        Ihminen on moraalinen toimija, ja hänen valintansa ovat keinoja saavuttaa joitain päämääriä. Päämäärien valitseminen on arvopohjaista toimintaa. Kohdistamalla niukkoja resursseja ja asettamalla rajoitteita otetaan kantaa siihen, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.

        “Olettaen että meillä on entiteetti nimeltä valtio, on kansantalouden(kin) etuja ajettava. Tämä ei pääsääntöisesti ole yksilöiden etujen vastaista, päinvastoin, mutta tietyissä tapauksissa toki. Haluatko luopua valtioista? Mikäpäs siinä. Päädymme silloin tilanteeseen joka on tuttu vaikkapa Somaliasta. Siellähän ne yksilöiden edut kukoistavat.”

        Nyt menet loogisesti ihan metsään. Se, että meillä on valtio, ei tarkoita, että meillä olisi entiteettiä nimeltä kansantalous, tai että sen etuja tulisi ajaa, mikä olisi moraalinen valinta, ja mikä ikinä kansantalous-entiteetin parhaaksi olisikaan. Jos mennään ihan taloustieteeseen, niin siinä on yksilöt, jotka toimivat ja tavoittelevat päämääriään. Yksilöiden välisten hyötyjen määrällinen vertaileminen on käytännössä mahdotonta, eikä näin voida puhua mistään aggregaatista “kansantalous”, joka ottaisi nämä huomioon. On olemassa erilaisia valtiomalleja: autoritaarisia, jotka painottavat eri asioita, militarismia, egalitarismia. Sitten on liberaalidemokratia ja yövartijavaltio. Siksi menit loogisesti harhaan myös siinä, että jos en pitäisi valtion tehtävänä jonkun mystisen oliosi palvontaa, olisin poistamassa valtiota.

        “Jotain muuta(kin) kuin puhdasta ideologiaa, kyllä. Se onko ideologia käytännöllinen ja/tai mielekäs vaiko ei ratkeaa kun sitä sovelletaan reaalimaailmaan ja arvioidaan tietyin mittarein sen toimivuutta. Jos esität, että arviointi per se on ideologiaa, olet relativisti – mikä on tietenkin kuolemansuudelma koko edustamallesi katsantokannalle.”

        Eli toisin sanoen sinulla on vaikeuksia hahmottaa omien subjektiivisten arvojesi olevan arvoja. Pidät niitä muita ylempänä, koska haluaisit arvioida niiden toimivuutta ja mahdollisesti korjatakin niitä. Juju on siinä, että mittarit, joilla sitä arvioidaan, täytyy ihmisen valita monista vaihtoehdoista. Mittaritulosten maksimointi on päämäärä, ja mittarin suure on arvovalinta. Yksilöillä on omat yksilölliset päämäärät, ja keksimälläsi “kansantaloutta maksimoivalla” valtiolla on oma linjansa. Valtio toimii asettamalla rajoitteita ja verottamalla ihmisiä, eli lähtökohtaisesti viemällä ihmisiltä keinoja saavuttaa omia päämääriään. On myöskin arveluttavaa, tietääkö kukaan byrokraatti tai etäinen suunnittelija oikeasti, mikä on kansantaloudelle parhaaksi. Usein käytännöt kilpailevat markkinoilla, joiden koko on suhteellinen. Valtion harjoittama politiikka on verrattavissa monopoliin: sille ei ole vaihtoehtoa ja vertailukohtaa systeemin sisällä, eikä sen soveltuvuutta voi luotettavasti edes testata.

        Olennaisinta tässä nyt sinun kohdallasi olisi huomata, ettet ole yhtään minua enempää irrallaan päämääristä ja arvoista, vaikka mahdollisesti arvosekoituksesi koostuu kaikesta muustakin kuin individualismista.

      3. T.Tiikerintalja sanoo:

        Hieman yllätti, että noinkin rajoittuneesti voi maailmaa tähyillä.

        Alikehittyneissä maissa vain osalle väestöstä varataan mahdollisuus koulutukseen. Maat eivät menesty. Sekö on todella siis suunta, johon kokoomusnuoret haluavat Suomea viedä?

        Ai eikö? Halutaan vain “tavisten koulutus” ja “varakkaiden koulutus”, ja luonnollisesti niin, että varakkaille varataan paremmat opettajat jne? – Vaan koska lahjakkuus ja älykkyys eivät periydy suoraviivaisesti isin rahapussissa, vaan noudattelevat omia lakejaan, yhteiskunta menettäisi kilpailuetuaan, jos asettaisi koulutusta jaettaessa opiskelijoiden varakkuuden etusijalle älykkyyden, lahjakkuuden tai motivaation sijaan.

        Esim USAssa yliopistot korottivat maksuja nimenomaan siksi, että eivät halua tasonsa putoavan ja tarvitsevat siksi stipendirahastoihin lisää varoja varattomia opiskelijoita varten.

        Yhteisin varoin on huolehdittava kokonaisuuden parhaasta, ja se todellakin tarkoittaa tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Jos tasavertaisissa olosuhteissa ei mitenkään pärjää, omin varoin voi sitten osteskella niitä koulutuksia mitä kukin sen lisäksi haluaa.

      4. Thomas Taussi sanoo:

        Viestissäsi on epäkohtia. Ensinnäkin olisi lapsellinen virhe verrata esim. koulutuksen yksityistämistä tai oppivelvollisuuden poistamista monien kehistysmaiden absoluuttiseen köyhyyteen. Ikään kuin sinulla olisi taustaoletus, että Suomessa kouluja käydään vain, koska valtio siihen pakottaa. Ihmisillä ei ikään kuin olisi omaa ymmärrystä ja arvostusta koulutusta kohtaan. Huhhuh.

        Alikehittyneissä maissa koulutustaso ei ole niin alhainen kuin mitä elintaso antaisi olettaa. Koulutus ei itsessään riitä nostamaan maan elintasoa, vaan muita kriittisiä osatekijöitä ovat mm. työ, pääoma ja kaupallisuuden henki/teknologia. Pääoman kasautuminen mahdollistaa investoinnit tuotantoketjun pidentämiseen, työn tehostamiseen ja suurempiin tuloihin. Lisäksi kaupallisuuden henki tai ns. tuotantoteknologia ovat paljon koulutusta monimutkaisempia asioita. Se on henkinen tila, jossa markkinatalouden realiteetit ymmärretään ja hyödynnetään toiminnassa. Länsimaissa esimerkiksi markkinointiosaaminen, vaihdanta, työnjako ja luottamus ovat aivan eri tasoa kuin kehitysmaissa. Toisaalta mielenkiintoista on, että myös kehitysmaissa kaikkein köyhimmätkin haluavat kouluttautua, ja järjestävät puitteisiin nähden järkevää koulutusta. http://www.eetoskustannus.fi/products/kukoistava-puu/

        Vaikuttaa, että sinulta on kokonaan hämärtynyt ymmärrys ihmisten luontaista sosiaalisuutta, yhteistyötä ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan, siis sellaista valtiosta riippumatonta järjestystä, joka ei vaadi ulkoista pakottamista.

  3. huvttunut sanoo:

    “Nyt menet loogisesti ihan metsään. Se, että meillä on valtio, ei tarkoita, että meillä olisi entiteettiä nimeltä kansantalous, tai että sen etuja tulisi ajaa, mikä olisi moraalinen valinta, ja mikä ikinä kansantalous-entiteetin parhaaksi olisikaan.”

    Kyllä tarkoittaa. Tietänet mitä termi “kansantalous” tarkoittaa? Järjestäytynyt yhteiskunta, so. valtio, vaatii olemassaollakseen aina jonkinlaista rahoitusta ja rajaa oletusarvoisesti aina tietyn maantieteellisen alueen, tarjoten kansalaisilleen privilegioita suhteessa ulkopuoliseen alueeseen.

    “Siksi menit loogisesti harhaan myös siinä, että jos en pitäisi valtion tehtävänä jonkun mystisen oliosi palvontaa, olisin poistamassa valtiota.”

    Huomasit varmaan kysymysmerkin kys. toteamuksen perässä?

    “Eli toisin sanoen sinulla on vaikeuksia hahmottaa omien subjektiivisten arvojesi olevan arvoja.”

    Voi sun … Hankalaa keskustella mikäli katsot relativismissa olevan jotain oikeasti hyödyllistä. Jos katsot “valtion” olevan palautettavissa subjektiiviseen arvoon JA että tällä on jotain merkitystä reaalimaailmassa, be my guest.

    “Juju on siinä, että mittarit, joilla sitä arvioidaan, täytyy ihmisen valita monista vaihtoehdoista.”

    Niitähän ei yksittäinen subjekti valitse sen enempää kuin muitakaan tieteellisen tarkastelun täyttäviä (tai sellaiseksi tarkoitettuja) kriteereitä.

    “Valtio toimii asettamalla rajoitteita ja verottamalla ihmisiä, eli lähtökohtaisesti viemällä ihmisiltä keinoja saavuttaa omia päämääriään.”

    Kuten jo totesin, kyllä. Totesin myös, että tämä on väistämätöntä. Sikäli kun yllä esität ettet halua romuttaa kys. entiteettiä, puhumme nyt a) aste-eroista tässä pakkovallassa joilla b) on merkitystä valtion toiminnalle. Voisitko siis jättää tuon naiivin libertaarin retoriikan pienemmälle?

    “On myöskin arveluttavaa, tietääkö kukaan byrokraatti tai etäinen suunnittelija oikeasti, mikä on kansantaloudelle parhaaksi.”

    Mutta kyse ei olekaan siitä, että byrokraatti X saisi/voisi määrätä subjektin Y elämää kokonaisvaltaisesti.

    “Valtion harjoittama politiikka on verrattavissa monopoliin: sille ei ole vaihtoehtoa ja vertailukohtaa systeemin sisällä, eikä sen soveltuvuutta voi luotettavasti edes testata.”

    Jälkimmäiseen höpsistä. Tottakai voimme testata valtion politiikan toimivuutta.

    “Olennaisinta tässä nyt sinun kohdallasi olisi huomata, ettet ole yhtään minua enempää irrallaan päämääristä ja arvoista, vaikka mahdollisesti arvosekoituksesi koostuu kaikesta muustakin kuin individualismista.”

    Olennaisinta onkin se mitä olen yllä esittänyt. Toinen meistä nojautuu pilvessä leijuvaan arvorelativismiin keppihevosena koskapa ei voi/halua/uskalla kyseenalaistaa minarkistisen ajattelunsa toimivuutta. Toinen meistä kävi tuon puhdasoppisuuden vaiheen läpi jo 10+ vuotta sitten. 🙂

    1. Thomas Taussi sanoo:

      “Kyllä tarkoittaa. Tietänet mitä termi “kansantalous” tarkoittaa? Järjestäytynyt yhteiskunta, so. valtio, vaatii olemassaollakseen aina jonkinlaista rahoitusta ja rajaa oletusarvoisesti aina tietyn maantieteellisen alueen, tarjoten kansalaisilleen privilegioita suhteessa ulkopuoliseen alueeseen.”

      Valtio on jo olemassa, kun sillä on laki, lainvalvojat ja kyky puolustautua ulkoista uhkaa vastaan. Näkemykset muista valtion tehtävistä ovat subjektiivisia. Ihmiset eivät tarvitse valtion komentotaloutta järjestäytyäkseen, kysyäkseen ja tuottaakseen asioita.

      “Voi sun … Hankalaa keskustella mikäli katsot relativismissa olevan jotain oikeasti hyödyllistä. Jos katsot “valtion” olevan palautettavissa subjektiiviseen arvoon JA että tällä on jotain merkitystä reaalimaailmassa, be my guest.”

      Sen sijaan voisit itse valaista minua valtiouskovaisuudestasi, kun en ole sen pyhistä dogmista saanut omakohtaista herätystä.

      “Niitähän ei yksittäinen subjekti valitse sen enempää kuin muitakaan tieteellisen tarkastelun täyttäviä (tai sellaiseksi tarkoitettuja) kriteereitä.”

      Kun puhut tieteestä, niin varmasti myös ymmärrät, että tiede on arvoneutraalia, kuvaavaa ja selittävää. Se ei anna valmiiksi moraalikäskyjä.

      “Mutta kyse ei olekaan siitä, että byrokraatti X saisi/voisi määrätä subjektin Y elämää kokonaisvaltaisesti.”

      Se on sama, määrittääkö se kokonaisvaltaisesti vai osittain, sillä se ei poista rajattua rationaalisuutta, julkisen valinnan ongelmia, kyvyttömyyttä kerätä subjektiivista reaaliaikaista dataa saati kykyä optimoida resursseja. Harjoitettava politiikka ei edes perustukaan tieteelliselle laskelmoinnille, vaan ronskeille arvioille ja intuitiivisille päätöksille poliittisen konsensuksen ristipaineessa.

      “Tottakai voimme testata valtion politiikan toimivuutta.”

      Samoissa olosuhteissa se ei ole mahdollista. Tilanteet muuttuvat ajassa, ja monopoli voi tehdä vain yhdenlaisia päätöksiä kerrallaan. Se on eri tilanne kuin samanaikaisesti keskenään samoilla “markkinoilla” kilpailevat toimijat.

      “Olennaisinta onkin se mitä olen yllä esittänyt. Toinen meistä nojautuu pilvessä leijuvaan arvorelativismiin keppihevosena koskapa ei voi/halua/uskalla kyseenalaistaa minarkistisen ajattelunsa toimivuutta. Toinen meistä kävi tuon puhdasoppisuuden vaiheen läpi jo 10+ vuotta sitten. :-)”

      Ilmeisesti tässä keskustelussa olennaisinta on argumentit, mutta olet esittänyt epäjohdonmukaisia argumentteja ja vetoat nyt ad hominem -tyylisesti siihen, että olen päätynyt eri johtopäätöksiin kuin sinä. Et esimerkiksi ole esittänyt vastinetta “arvorelativismilleni”. Ikääni vetoaminen saattoi ehkä paljastaa, että haluat tässä vain panetella itseäsi nuorempaa :/ Vaikuttaa, että perustaisit argumenttisi selittämisen sijaan uskomuksiin, joista ei pidä kiistellä :/ Ainakin olet pitänyt niitä tähän mennessä salassa kuin liiton arkkia.

  4. huvittunut sanoo:

    Tämä kiertää jo sen verran pahasti kehää että saa jää viimeseksi kontribuutiokseni tähän ketjuun. Pari huomiota:

    “Valtio on jo olemassa, kun sillä on laki, lainvalvojat ja kyky puolustautua ulkoista uhkaa vastaan. Näkemykset muista valtion tehtävistä ovat subjektiivisia.”

    Itseasiassa – omilla kriteereilläsi – tämäkin näkemys on subjektiivinen (olet varmaan tietoinen aatesuuntauksesta nimeltään anarkokapitalismi?). Toki perustaltaan ongelma on siinä, että käytät termiä holtittomasti.

    “Sen sijaan voisit itse valaista minua valtiouskovaisuudestasi, kun en ole sen pyhistä dogmista saanut omakohtaista herätystä.”

    Hmm? Kuten jo luulisi tulleen selväksi, katson valtion olevan välttämätön paha ja pidän sen tehtäviksi valikoituvina sellaisia jotka valtio pystyy hoitamaan paremmin kuin yksityinen sektori. Turvallisuuden ohella perusinfra on mitä ilmeisemmin sellainen, sillä esimerkkejä tapauksista joissa yksityinen sektori olisi tuottanut parempia tuloksia esim. sosiaaliturvan kohdalla ei tunneta ja evidenssi sen heikentämisestä nykytilanteessa (täystyöllisyys mennyttä aikaa, globaalin talouden vaihtelu) alle tietyn pisteen kertoo varsin yksiselitteisesti sen vahingollisuudesta yhteiskunnalle.

    “Kun puhut tieteestä, niin varmasti myös ymmärrät, että tiede on arvoneutraalia, kuvaavaa ja selittävää. Se ei anna valmiiksi moraalikäskyjä.”

    Tämä siis henkilöltä jonka mukaan “sosiaalidemokratiassa lapsen aivot kuuluvat valtiolle” koska peruskoulu. Kyseessä oli varmaan arvoneutraali ilmaisu? 🙂

    “Harjoitettava politiikka ei edes perustukaan tieteelliselle laskelmoinnille, vaan ronskeille arvioille ja intuitiivisille päätöksille poliittisen konsensuksen ristipaineessa.”

    Taas mustavalkoista, totuus on lähempänä “sekä ettää”. Toinen virhekuvitelma on se, että yksityinen sektori perustuisi tieteelliselle laskelmoinnille. Arviot ovat väistämättömiä non-eksaktissa tieteessä a la talous- ja yhteiskuntatieteet ja intuitiivisuus on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus joka näkyy niinikään talouselämässä keskeisesti.

    “Samoissa olosuhteissa se ei ole mahdollista.”

    Tieteenteon sitovana kriteerinä ei ole empiirinen testattavuus tismalleen samoissa olosuhteissa, vaan olosuhteet voidaan paitsi mallintaa niin myös muuttujien vaihtelu ottaa huomioon laskelmissa, virhemarginaaleissa jne.

    “Ilmeisesti tässä keskustelussa olennaisinta on argumentit, mutta olet esittänyt epäjohdonmukaisia argumentteja ja vetoat nyt ad hominem -tyylisesti siihen, että olen päätynyt eri johtopäätöksiin kuin sinä.”

    Tuota noin, lainaamassasi pätkässä oli kyseessä luonnehdinta, ei argumentti. Olisi suotavaa olla turvautumatta argumentaatiovirheiden nimiin jos ja kun niitä ei hallitse.

    Kiitoksia kuitenkin. Hyvää jatkoa opinnoissasi.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      “Itseasiassa – omilla kriteereilläsi – tämäkin näkemys on subjektiivinen (olet varmaan tietoinen aatesuuntauksesta nimeltään anarkokapitalismi?). Toki perustaltaan ongelma on siinä, että käytät termiä holtittomasti.”

      Pointti oli lähinnä se, että valtio se minimivaltiokin on, ja valtioita on erilaisia. Pelkkä valtion olemassaolo ei tarkoita moraalista velvollisuutta tavoitella yhtä tiettyä kollektivistista visiota.

      “Hmm? Kuten jo luulisi tulleen selväksi, katson valtion olevan välttämätön paha ja pidän sen tehtäviksi valikoituvina sellaisia jotka valtio pystyy hoitamaan paremmin kuin yksityinen sektori. Turvallisuuden ohella perusinfra on mitä ilmeisemmin sellainen, sillä esimerkkejä tapauksista joissa yksityinen sektori olisi tuottanut parempia tuloksia esim. sosiaaliturvan kohdalla ei tunneta ja evidenssi sen heikentämisestä nykytilanteessa (täystyöllisyys mennyttä aikaa, globaalin talouden vaihtelu) alle tietyn pisteen kertoo varsin yksiselitteisesti sen vahingollisuudesta yhteiskunnalle.”

      Sinun kriteerisi siis valtion tehtäville on se, että ihmiset eivät arvosta ja täten tuota niitä yksityisesti omilla resursseillaan tarpeeksi. Tämähän on subjektiivinen moraalikäsitys, jossa moralistisesti ihmisiltä täytyy viedä resursseja ja tarjota niillä tilalle jotain mitä he eivät pyytäneet. Eikä mitä tahansa “jotain”, vaan sitä, mitä henkilökohtaisesti pidät tärkeänä. Miten tämä voisi olla yhtään ideologiatason yläpuolella?

      “Tämä siis henkilöltä jonka mukaan ”sosiaalidemokratiassa lapsen aivot kuuluvat valtiolle” koska peruskoulu. Kyseessä oli varmaan arvoneutraali ilmaisu?”

      Jep. Toteamus on kuvaava, eikä moraaliseti tuomitseva saati käskevä. Se tarkoittaa, että sosiaalidemokratiassa valtiolla on suuri valta päättää lasten koulutuksesta, ajatuksista, asenteista ja ilmapiiristä, joiden vaikutuksessa he joutuvat päivittäin tuntikausia olemaan.

      “Toinen virhekuvitelma on se, että yksityinen sektori perustuisi tieteelliselle laskelmoinnille.”

      Virhekuvitelma tosiaan, enkä ole moista väittänyt. Liiketoiminnassa yrittäjät joutuvat väistämättä tekemään intuitiivisia päätöksiä, sillä tulevaisuus ihmisten mieltymysten ja muiden tekijöiden armoilla on epävarmaa. Hienous markkinataloudessa onkin se, että voitotjen ja tappioiden järjestelmässä on hajautuneesti useita kilpailevia yrittäjiä, joilla on motiivi keksiä ja tarjota uutta. Epävarmaan tulevaisuuteen varautumisessa on riskinsä. Tällöin olisi luontevinta, että valinnan tekijä päättää lähtökohtaisesti omista asioistaan, omasta elämästään ja omista resursseistaan. Markkinataloudessa yrittäjät tekevätkin tätä. Sen sijaan valtiojohtoisuudessa ihmisiä vastentahtoisesti sidotaan kantamaan vastuu toisten valitsemista päätöksistä. Ihmisiltä verotetaan paljon rahaa ja käytetään epävarmoihin ja kiistanalaisiin hankkeisiin. Yksityisessä toiminnassa ihminen voi valita, mitä asioita hän rahoittaa, ja kenen haltuun omat rahat uskotaan. Omien resurssien irtisanoutumismahdollisuus on olemassa systeemin sisällä. Valtiota ei voi yhtä lailla yhtä matalalla kynnyksellä kilpailutta. Etatistit näkevät tämän tietysti hienoksi asiaksi, joka mahdollistaa kynnyksen alittavan mielivallan harjoittamisen ihmisiin, jotka mahdollisesti vaihtaisivat kansalaisuutta olojen muuttuessa turhan tukaliksi. Vapaamieliset taas kysyvät kuitenkin, että miksi?

      “Tieteenteon sitovana kriteerinä ei ole empiirinen testattavuus tismalleen samoissa olosuhteissa, vaan olosuhteet voidaan paitsi mallintaa niin myös muuttujien vaihtelu ottaa huomioon laskelmissa, virhemarginaaleissa jne.”

      Kuvailet hyvin mekaanista luonnontiedettä. Yhteiskuntatieteessä asiat ovat monimutkaisempia, sillä ihmisyksilöjen ajatuksia ja toimintaa ei ole mahdollista palauttaa määrällisiin muuttujiin ja esim. vektoreihin. Ihmisen toiminta on vain jäävuoren huippu tämän preferensseistä ja vaihtoehtoiskustannuksista, joissa on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen ordinaalisesti. Ei ole mitään kvantitatiivista utiliteettiasteikkoa. Luonnontieteellisillä menetelmillä ihmisen toiminnasta saadaan ainoastaan historiallista dataa, joka auttaa mm. liikkeenjohtajia intuitiivisissa riskivalinnoissa mahdollisesti paremmin kuin nopan heittäminen.

      Kiitoksia toivotuksestasi. Toivottavasti keskustelu antoi jotain vastauksia.

      Oikein hyvää syksyn jatkoa!

  5. Markus sanoo:

    Terve Thomas!

    Ymmärrän huolesi 1984-henkisestä, valtion johtamasta aivopesusta. Eikö kuitenkin ole hyvä, että koulutuksen ollessa julkista sinulla on mahdollisuus vaikuttaa havaitsemiisi epäkohtiin demokratian kautta? Onhan toki niin, että yksityinen sektori on loppupelissä vastuussa osakkeenomistajille, kun valtio taas vastaa kansalaisille.

    Toiseksi, mitä ajattelet vaihtoehdoista? Et varmastikkaan ajattele, että oppivelvollisuus nyt korvattaisiin youtubella, joten ymmärtäisin että ajat yksityistämistä vaihtoehtojen lisäämiseksi. Miten tämä toteutettaisiin? Ilman valtion subventointia nousevat yksityisten koulujen hinnat pilviin ja siten karkaavat monien suurimman osan ulottuvista. Jos valtio taas subventoi, kuten Ruotsissa, niin miten ajattelet voitoista? Ruotsissa suuret monikansalliset yritykset takovat nyt voittoja yksityisistä kouluista, ja voitothan ovat tässä sektorissa verorahoja. Tätä ajatusta vastustaa nyt n. 85% Ruotsin kokoomuksen äänestäjistä.

    Kolmanneksi, Ruotsin kokemus niin koulujen kuin mm. vanhustenhoidon ja apteekkien yksityistämisestä osoittaa, ettei valinnanvapaus palveluntarjoajaa koskien takaa parannuksia laadussa, ei alkuunkaan. Yksityisissä kouluissa on vähemmän opettajia sekä erityispedagogeja oppilasta kohden, oppilaita houkutellaan iPadeilla ja lyhyemmillä koulupäivillä, ja kouluja perustetaan hyvin pitkälti pelkästään kaupunkeihin.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      Terve vaan Markus!

      “Eikö kuitenkin ole hyvä, että koulutuksen ollessa julkista sinulla on mahdollisuus vaikuttaa havaitsemiisi epäkohtiin demokratian kautta? Onhan toki niin, että yksityinen sektori on loppupelissä vastuussa osakkeenomistajille, kun valtio taas vastaa kansalaisille.”

      Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjällä ja puolueaktiivilla on todella pieni vaikutusmahdollisuus vaivannäköön nähden. Lisäksi julkisen koulutuksen ongelmana on se, että kyseessä on yksi ja massoille sama muotti. Olennaisin pointtini sinulle olisi osoittaa, että valtiollinen ja yksityinen ovat laadultaan eri asioita, eikä yhden pakettiratkaisun ja valtiomonopolin auktoriteettia koskevaa äänestämistä voi verrata vaihtoehtojen valitsemiseen yksityisessä kilpailullisessa voittojen ja tappioiden järjestelmässä. http://thomastaussi.blogspot.fi/2012/05/valtiollinen-ei-ole-sama-kuin.html

      “Toiseksi, mitä ajattelet vaihtoehdoista?”

      Tekstin tarkoituksena oli saada ihmiset itse pohtimaan vaihtoehtoja ja ylipäätään vaihtoehtojen vakavan harkitsemisen moraalista oikeutusta, sillä monille julkinen koulutus ja yhtenäiskulttuuri ovat tunteiden ja arvojen sekamelskainen kysymys, jota ei haluta kyseenalaistaa. Kommenttiosiossa olennaista ei ole keskustella vaihtoehdoista, mutta voin toki lievästi joustaa, kun lähestyit niin asiallisesti.

      “Ilman valtion subventointia nousevat yksityisten koulujen hinnat pilviin ja siten karkaavat monien suurimman osan ulottuvista.”

      Tuskin yksityisen koulutuspalvelun tuottaminen ja tarjoaminen tulee kalliimmaksi kuin mitä se maksaa valtiolle tällä hetkellä. En usko magiaan. Oikeastaan julkisten yksiköiden määrärahapelleilyn itsesääntely on kannustinmekanismeiltaan haastavampaa ja jäykempää kuin kilpailullisissa yrityksissä omistajien välitön valta ottaa ohjat omiin käsiinsä kustannustehottoman päämies-agentti-ongelman ratkaisemiseksi.

      Itse olen kanssasi kriittinen ns. uutta julkisjohtamista ja näennäismarkkinoita kohtaan. Ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat eri asioita. Ulkoistamisessa on paljon vaaroja teennäisten kilpailutus- ja kannustinjärjestelmien muotoilussa. Helposti yrityksillä tulee kannustimet vastata vain julkisen vallan puutteellisesti laatimiin kriteereihin tai muuten vain ehtoihin, jotka eivät palvele ensisijaisesti kuluttajia. Kuitenkin näen koulutuksen palveluna, enkä minkäänlaisena valtiollisena tehtävänä indoktrinoida tietynlaiseen yhtenäiskulttuuriin.

      Jos palvelu on aidosti yksityinen, se saa rahansa maksuhalukkailta asiakkailta ja on heidän ehdoillaan. Vapailla markkinoilla tuotetaan eri vaihtoehtoja erilaisia mieltymyksiä omaaville ihmisille.

  6. Opettaja sanoo:

    “Ymmärrän huolesi 1984-henkisestä, valtion johtamasta aivopesusta. Eikö kuitenkin ole hyvä, että koulutuksen ollessa julkista sinulla on mahdollisuus vaikuttaa havaitsemiisi epäkohtiin demokratian kautta? Onhan toki niin, että yksityinen sektori on loppupelissä vastuussa osakkeenomistajille, kun valtio taas vastaa kansalaisille.”

    Siinä se on hyvin tiivistetysti. Demokratiassa nimenomaan valtio ilmentää kansan tahtoa myös opetussuunnitelmassa. Kansa siis demokraattisesti päättää mitä opetetaan, eikä sisällöt muovaudu puhtaasti epädemokraattisten taloudellisten (lapsen aivot kuuluvat yritykselle) intressien nojalla. Koulupakkohan meillä ei ole.

    ”Kun puhut tieteestä, niin varmasti myös ymmärrät, että tiede on arvoneutraalia, kuvaavaa ja selittävää. Se ei anna valmiiksi moraalikäskyjä.”

    Väite arvoneutraaliudesta taas on selkeä virhe. Se voi olla ihanne, mutta aina tavoittamattomissa. Jo se mitä tutkitaan ja miten tutkitaan sisältää aina arvovalintoja. Lisäksi yritysrahoituksen hiipiessä yhä voimakkaammin yliopistomaailmaan, arvoneutraalius loittonee entisestään.

  7. Toinen huvittunut sanoo:

    Millähän selität sen, että Suomi on pärjännyt todella hyvin koulutusta mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa (mm Pisa-tutkimuksessa) ja monissa muissa maissa Suomen koulujärjestelmä on nostettu esiin esimerkkinä toimivasta ja esimerkillisestä koulutusjärjestelmästä? Esim. Yhdysvalloissa tulokset ovat yleisesti ottaen paljon kehnompia, vaikka rikkailla onkin mahdollisuus laittaa lapsensa ties minkämoisiin yksityiskouluihin?

      1. Toinen huvittunut sanoo:

        “Most important, as the education historian Diane Ravitch observed in The New York Review of Books earlier this year: “The central aim of Finnish education is the development of each child as a thinking, active, creative person, not the attainment of higher test scores, and the primary strategy of Finnish education is cooperation, not competition.”
        http://www.creativitypost.com/education/doublethink_the_creativity_testing_conflict

  8. Joumee sanoo:

    Yksityiskoulut ei oikein istu Suomeen. Ja onhan meillä niitä jo. Stainerit, ranskus, saksis ja englantilainen. Enemmän olen huolissani koulujen ja alueiden eriarvoistumisesta. Ei niin, että pitäisi mennä huonompien mukaan vaan kaikkien pitäisi päästä parhaiden joukkoon.

  9. Kommentoija sanoo:

    Älä lyö kiilaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Menee vain omaan nilkkaan, nähty monesti historiassa. http://www.ted.com/talks/richard_wilkinson.html

  10. Kolmas huvittunut sanoo:

    “Tuskin yksityisen koulutuspalvelun tuottaminen ja tarjoaminen tulee kalliimmaksi kuin mitä se maksaa valtiolle tällä hetkellä.”

    Sehän maksaa aivan helvetisti, joten kyllä, yksityisten koulujen hinnat nousisivat ehdottomasti suurimman kansanosan ulottumattomiin eliitin etuoikeudeksi.

    Kuten on nähty terveydenhuollon yksityistämisen kohdalla, niin samalla se myös laskisi julkisen opetuksen tasoa, pätevimpien opettajien siirtyessä palkkojen perässä yksityiselle sektorille. Valtion ainakaan ei missään nimessä pidä lähteä yksityistä opetusta rahoittamaan kuten nyt terveydenhuollon kohdalla, vaan jos jotain pitää tehdä niin lisätä julkisen opetuksen määrärahoja.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      “Sehän maksaa aivan helvetisti, joten kyllä, yksityisten koulujen hinnat nousisivat ehdottomasti suurimman kansanosan ulottumattomiin eliitin etuoikeudeksi.”

      Väität siis, että meillä on eliitti, joka elättää suurta enemmistöä kansasta, eikä suinkaan raskaita veroja maksava työtä tekevä enemmistö.

      “Kuten on nähty terveydenhuollon yksityistämisen kohdalla, niin samalla se myös laskisi julkisen opetuksen tasoa, pätevimpien opettajien siirtyessä palkkojen perässä yksityiselle sektorille.”

      Minusta tämä ei ole ongelma, vaan tervettä. Työkompetenssi palkitaan, siihen on insentiivi, ja jos kuluttaja haluaa rahalle vastinetta, tietää mistä sitä löytää.

      1. T.Tiikerintalja sanoo:

        “Minusta tämä ei ole ongelma, vaan tervettä. Työkompetenssi palkitaan”

        Voihan mainosmaailman ja saippusarjojen kasvatit!

        Ihmiset syntyvät erilaisilla avuilla varustettuina. Jos yhteiskunta toimii fiksusti, se järjestää asiat niin, että jokaisen erilaisia avuja tarvitaan. Heikoimmillakin taidoilla varustettu löytää paikkansa, tekee työtä ja saa siitä toimeentulon.

        Kilpailuyhteiskunta varaa hohdokkaan toimeentulon vain kaikkein kilpailukykyisimmille. Parhaiten eivät välttämättä pärjää etevimmät, älykkäimmät, lahjakkaimmat, tunnollisimmat, vaan ahneimmat. Terävät kyynärpäät, verkostoituminen ja verkostoista syrjäyttäminen ja muut keinot voivat hyvin olla käytössä.

        Kilpailuyhteiskunta haluaa vain trendikkäimmät, ja kokee sitten olevansa pahassa pinteessä, kun kilpailun tuoksinassa syntyneet työttömät ja työn väärän mitoituksen rikkomat eivät suostukaan katoamaan tyhjyyteen, vaan hekin tarvitsevat elantonsa ja asuinpaikan .-ja sen terveydenhuollon myös.

        Aikoinaan suurten tuloerojen maita, jossa vauraat asuivat slummeista erotettuina, halveksittiin alikehittyneinä. Se ei todellakaan ole suunta, johon kansainvälisesti aiemmin menestynyttä maata pitäisi johtaa.

        Reaalimaailma on erilainen kuin mielikuvamaailma. Reaalimaailmassa ihmiset tosiaan jopa sairastuvat ja työpaikkojen olemassaoloon tai saamiseen vaikuttaa kovin monta muutakin tekijää kuin vain nuoren oma kyvykkyys.

        Jos on niin nuori, ettei ole ehtinyt tutustua reaalimaailman lainalaisuuksiin, sitä kannattaa alkaa harrastamaan. Tietoa on runsaasti saatavilla, kannattaa olla rohkea ja uskaltaa nähdä ja kokea muutakin kuin tutun kaveripiirin ajattelutapa ja ympyrät.

      2. Thomas Taussi sanoo:

        Nykyjärjestelmässä ei ole kannustimia olla erityisen innovatiivinen ja ammattitaitoinen opettaja. Usein ei myöskään ole tasoryhmiä tai haastavampia vaihtoehtoja tasapaksuuden ohelle. Tasapäistäminen on sekä opettajiin että oppilaisiin kohdistuvaa latistamista ja menestymismahdollisuuksien rajoittamista, sillä kummallekaan ei tarjota virikkeitä ja kannustimia pyrkiä parempaan. Rahalle ei ikään kuin saisi tarjota eikä hakea vastinetta.

  11. Jokeripokeripoks sanoo:

    Demarikortti !!

  12. monimuotoisuutta! sanoo:

    Suomalainen koulutusjärjestelmä turvaa yhteiskuntaamme eriarvoisuutta ja luokkaeroja vastaan.

    Yksityiskoulut mitä todennäköisimmin luokittelisivat erityistarpeisia lapsia ja eri sosioekonomisen perhetaustan omaavia lapsia tiettyihin kouluihin sillä seurauksella, etteivät nämä lapset ole tekemisissä toisiensa kanssa riittävästi. Nykyisessä peruskoulussa korkeasti koulutettujen ja hyvin tienaavien lapset, maahanmuuttajien lapset, työttömien lapset jne. ovat kaikki yhdessä. Siinä jos missä lapsia koulutetaan reaalimaailmaan, jossa kansalaisia on monenlaisia.

    Itse olen kiitollinen siitä, ettei minua lapsena laitettu “nopeasti oppivien varakkaiden perheiden lasten kouluun” minne varmaan olisin kuulunut – silloin en olisi välttämättä oppinut niitä sosiaalisia taitoja ja ymmärrystä ihmisestä, jotka (toivottavasti) tekevät minusa vastuuntuntoisemman ja empaattisemman kansalaisen.

  13. Yhdistyneet kans.kun sanoo:

    Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus by YK:
    26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      Viihdytät minua. Jotenkin minulle tuli mieleen se, miten jotkut lainaavat evankelistoja tai Moosesta 🙂

      1. huvittunut sanoo:

        (En voinut vastustaa kiusausta):

        Ja jotkut lainaavat von Misesta, Randia ja muita kvasiuskonnollisia kirjoittajia. 🙂

      2. Thomas Taussi sanoo:

        En ota kantaa niihin, jotka pitävät Randia korkeimpana auktoriteettinaan, mutta Misesiä tunnen sen verran, että hänen ajatuksensa ovat pikemminkin analyyttisiä perusteltuja lainauksia kuin aiemmin täällä esiintyneitä moraalikäskyjä.

      3. T.Tiikerintalja sanoo:

        Jotenkin tulee mieleen, että aina jos arvoissa julkeus menee ihmisoikeuksien edelle, olisi toivottavaa hankkia jokin muu harrastus kuin politiikka. Politiikanhan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista, ei omien etujen ajamista. Jos ei ymmärrä vastuuta, lopputulos ei voi olla hyvä.

      4. Thomas Taussi sanoo:

        Olen samaa mieltä! Siksi kannatankin mielummin vapautta kuin julkeutta.

  14. Toim Huom sanoo:

    Onhan sitä tuolla demokratian viimeisessä suurvallassa, jenkkilässäkin, on valtion velvoittama koulutus ja julkiset verovaroilla maksetut koulut. Se että pistää massia pöytään ja passittaa lapsensa yksityiseen kouluun on vapaa valinta josta saa maksaa itsensä kipeäksi. Tällainen optio on yleensä mahdollinen vain rikkaimmalle kärkieliitille. Näin niin jenkkilässä kuin suomessakin. Oliko tämä siis itkuvalituksesi kun et kuulukaan rikkaimpaan eliittiin, vai? Lisäksi suomen julkiset koulut ovat laadukkaita, mikä on nähtävissä yleisestä koulutuksen tasosta. Suomessa myös korkeamman asteen opintoja tuetaan ja lukukausimaksut ovat nimellisiä, joten esimerkiksi yliopistosta valmistuvat nuoret eivät ole automaattisesti satojen tuhansien opintolaina-montuissa.

    Otsikkoosi viitaten voisi jopa lohkaista että sosiaalidemokraattien poliitikot on ilmeisesti niitä joille valtio ei ole palauttanut aivoja. 🙂

    1. Thomas Taussi sanoo:

      Yhdysvallat on sekatalous siinä missä Suomikin, joten siihen vetoaminen ei käy hyvästä ajatteluauktoriteetista. Millaisessa maailmassa oikein elät, jos pidät koulutusta ylellisyytenä, johon vain rikkailla olisi varaa? Syy, miksi yksityiskoulujen ja valtiollisen koulu ovat vapaammissa maissa niin erilaisia, on selitettävissä mm. mainiolla esimerillä:

      “Koska joillakin ihmisillä ei ehkä ole varaa ruuan (lue koulutuksen) ostamiseen yksityisistä kaupoista, valtio alkaa itse tuottamaan ruokaa ja jakamaan sitä “ilmaiseksi” (eli verorahojen avulla) elintarvikelaitoksistaan. Valtio myös ilmoittaa, että se ei millään tavalla syrji yksityisiä kauppoja vaan niillä on täysi vapaus toimia. Jostain syystä ihmiset kuitenkin mielummin hakevat “ilmaisia” elintarvikkeita valtion elintarvikelaitoksista vaikka maksullisissa yksityisissä kaupoissa elintarvikkeiden ja palvelun laatu on hyvin paljon korkeampaa. Yleinen mielipide alkaakin pian tukemaan valtion “ilmaista” elintarvikejakelua ja tuomitsemaan yksityiset ruokakaupat epätasa-arvoa synnyttävinä rikkaiden kauppoina.” -ote kirjasta Keskusteluja libertarismista, Marco de Wit (1996)

      Otteen kirjoittaja oli alkuperäisessä asiayhteydessä huolissaan siitä, että monet eivät välttämättä ole oivaltaneet samaa vallitsevan sosiaalidemokraattisen ajattelun takia. Tämä keskustelu vain todistaa kirjoittajan huolen aiheelliseksi.

  15. T.Tiikerintalja sanoo:

    Keskustelumahdollisuus estyy, kun Taussi jättää vastaa-painikkeen pois omista kommenteistaan.

    Kommentoin nyt tätä:
    ” Ensinnäkin olisi lapsellinen virhe verrata esim. koulutuksen yksityistämistä tai oppivelvollisuuden poistamista monien kehistysmaiden absoluuttiseen köyhyyteen. Ikään kuin sinulla olisi taustaoletus, että Suomessa kouluja käydään vain, koska valtio siihen pakottaa. Ihmisillä ei ikään kuin olisi omaa ymmärrystä ja arvostusta koulutusta kohtaan. Huhhuh.”

    Kun vastakkain ovat kunnallinen ja yksityinen koulutus valtiontukineen, kaikki se, mitä annetaan yksityiselle koulutukselle, on poissa julkiselta. Mitä enemmän eliittiä tuetaan, sitä heikommaksi käy siihen kuulumattomien asema. Se ei ole yhteiskunnan etu.

    Vaikka ihmiset kuinka tiedostaisivat koulutuksen tarpeellisuuden ja haluaisivat hankkia sitä, se ei ole mahdollista kuin harvoille, jos koulutusta ei järjestetä tasavertaisuutta vaalien.

    Ensi keväänä tulee olemaan ennätysmäärä pettyneitä koulutukseenhakijoita, koska julkista koulusta on runsaasti lakkautettu. Nuoret tulevat hakeutumaan sankoin joukoin työttömyyskortistoon, koska myöskään työtä ei ole tarjolla.

    Kouluttamattomien työttömien lisäämisen ei pitäisi olla maan etu, mutta siihen suuntaan nyt kuljetaan lakkauttamalla sekä koulutus että irtisanomalla työntekijöitä ja lakkauttamalla työpaikkoja tuhansittain.

    On tietenkin mahdollista, että joku unelmoi maksullisten koulutusten perustamisesta ja sitä tukemaan on jo ennalta valjastettu myös valtionavut, jotka jo nyt ohjautuvat enemmän yksityisille kuin julkisille kouluille. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta viisasta toimintaa, koska se varaa koulutuksen vain tietylle ryhmälle nuoria, ja pakottaa muut kouluttamattoman työttömän osaan.
    Se näyttää olevan myös hallitusohjelman kanssa selkeässä ristiriidassa. Hallitusohjelma ohjaa eriarvoisuuden vähentämiseen.

    1. Thomas Taussi sanoo:

      Kun puhut yksityistämisestä, tarkoitat ulkoistamista. Yksityinen toiminta on julkisesta tuesta riippumatonta. Jos jokin toiminta on julkisen tuen varassa, se on pikemminkin ulkoistamista. Yksityinen on jotain, mille ei anneta, vaan se on vastikkeellinen palvelu, josta ainoastaan käyttäjä maksaa lähtökohtaisesti. Toki yksityiset ottavat myös vastaan vapaaehtoisia lahjoituksia. Ainoastaan itse olet keksinyt skenaarion, että eliittiä erityisesti tuettaisiin. Koulutus ei ole mitään äärimmäisen kallista luksusta, vaan sitä on ollut olemassa laajalti koko kansalle jo aikana, jolloin elintaso oli vain muutaman prosentin nykyisestä. Sitä on olemassa nykyäänkin jo slummeista lähtien. Asenne ja arvot ratkaisevat enemmän kuin varallisuus.

      1. T.Tiikerintalja sanoo:

        Joka tapauksessa olet turhaan huolissasi siitä, että vaihtoehtoja kitkettäisiin. Tätä nykyä yksityisiä kouluja tuetaan enemmän valtionavuilla kuin julkisia.

        Kysyt myös: “Onko eettisesti oikein pakottaa lapsi lähtökohtaisesti valtion kouluun sen sijaan, että vanhemmilla ja lapsella olisi olemassa valinnanvaraa ja valinnanvapaus? ”
        – Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Ketään ei siis pakoteta julkiseen kouluun, osa oppilaista on koko ajan jopa kotiopetuksessa. Kaikkea koulutusta voi kehittää.

        Lahjakkuudella on muuten taipumus esiintyä epätasaisesti. Harvat ovat lahjakkaita kaikessa, vaikka esim hyvä muisti voi antaa sellaisen kuvan. Siksi pienet opetusryhmät ja opettajien kouluttaminen hallitsemaan eriyttävän opetuksen on onnistuneempi tapa kuin vaikkapa lahjakkaitten sisäoppilaitosten rakentaminen harvaanasutussa maassa. (Niin tosiaan, kaikki lahjakkaat eivät osu syntymään pääkaupunkiin.)

      2. Thomas Taussi sanoo:

        Ei ole näin. Sinun täytyisi ymmärtää todellisuus samalta kuulostavien sanojen takaa. Suomessa “yksityiset” koulut eivät todellakaan ole täysin vapaita ja riippumattomia voittoa tavoittelevia markkinatoimijoita. Julkisen koululaitoksen ylläpitämisellä on aina veronmaksajalle vaihtoehtoiskustannus ja syrjäytysvaikutus vaihtoehtoisesta opiskelukulttuurista niin aineellisesti, ajallisesti kuin henkisestikin. Et ole ensimmäinen, joka on kommentoinut tuolla tavalla, ja olen jo aikaisemmin vastannut pidemmin, joten jätän pidemmän vastauksen etsimisen ja lukemisen sinun vastuullesi, nimimerkin taakse piiloutuva vieraani.

Ota kantaa