Omahoitopalveluista tehokkuutta ja tuloksia

Blogi

Suurin osa meistä haluaa itse vaikuttaa omiin asioihinsa. Terveydenhuollossakin on enenevissä määrin siirrytty  hoitoa vastaanottavien potilaiden sijaan puhumaan asiakkaista, joilla on merkittävä rooli oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksi keino, joilla ihmisten aktiivisuutta omassa hoitoprosessissaan voidaan lisätä, ovat sähköiset omahoitopalvelut. Sähköiset omahoitopalvelut mahdollistavat terveyden seurannan ja sairauksien hoidon uudenlaisilla menetelmillä täydentäen näin perinteisten terveydenhuollon menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden arkipäivää lienee esimerkiksi laboratoriotulosten vastaanottaminen puhelimeen, reseptien uusiminen kotikoneelta tai vaikkapa ikääntynyttä päivän aikana aktiivisuuteen kannustava tablettitietokone.

Omahoito ja omahoitopalvelut saattavat kalskahtaa kuulijan korvaan herättäen lähinnä ajatuksen siitä, että tässä sitä nyt yritetään kiristyvässä taloustilanteessa säästää euroja sen tärkeimmän eli ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Lääkäriin ei tule pääsemään senkään vertaa, mitä tällä hetkellä ja tutun terveydenhoitajan korvannee pian näyttöpääte. Sähköisten omahoitopalveluiden tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen jatkossakin. Väestön ikääntyminen, kasvavat hoitokustannukset sekä terveydenhuoltoalaa uhkaava työvoimapula ovat ongelmia, joita emme voi sivuuttaa, kun suunnittelemme terveydenhuollon toteuttamista tulevaisuuden Suomessa. Sähköiset omahoitopalvelut ovat yksi potentiaalinen ratkaisu näihin ongelmiin.

Sähköiset omahoitopalvelut mahdollistavat sen, että esimerkiksi asiakaspalvelutehtävistä ja paperin pyörittelystä vapautuva aika voidaan käyttää varsinaiseen hoitotyöhön, ja näin terveydenhuollon ammattilaisten työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Hoidon laadun heikkenemistä ei ole syytä pelätä, päinvastoin – kun ihmiset pääsevät itse osallistumaan hoitoonsa, hoitoon sitoutuminen ja hoidon tulokset ovat tutkitusti parempia. Esimerkiksi diabeteksen hoidossa sähköisistä omahoitopalveluista on meillä Suomessa ja vuosien ajan erittäin hyviä kokemuksia. Työelämän kokemukseni perusteella ihmisillä on halua osallistua hoitoonsa ja sähköiset palvelut nähdään jo oma-aloitteisestikin potentiaalisena keinona tähän. Usein potilaat ovat tutkineet internetistä mahdollisia diagnooseja ja hoitomenetelmiä jo ennen hakeutumistaan hoitoon.

Sähköiset hyvinvointipalvelut tulee nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena. Niiden avulla terveydenhuollon palvelukenttää voidaan laajentaa niin, että tarjolla on ympärivuorokautisia palveluja, jotka ovat tasapuolisesti kansalaisten saatavilla Espoosta Utsjoelle. Sähköinen palvelu voi lisäksi madaltaa kynnystä hakea hoitoa, tästä esimerkkinä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n sähköinen palvelu syömishäiriön hoidon hakemiseksi. Valtaosa YTHS:n palvelua käyttäneistä syömishäiriötä sairastavista totesi, ettei olisi ottanut yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon ilman internet-palvelua. Yhtenä potentiaalisena kohderyhmänä ovat ikääntyvät;  kotona asuminen voi mahdollistua esimerkiksi etälaitteiden turvin, kun muuten edessä olisi muutto laitokseen.

Meillä Suomessa on kansainvälisilläkin mittarilla mitattuna korkeaa terveydenhuollon osaamista, joka voidaan uudenlaisten palveluiden avulla valjastaa nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Toisaalta sähköiset hyvinvointipalvelut voivat tarkoittaa myös uusia suomalaisia innovaatioita ja haluttuja vientituotteita. Omahoito on tulevaisuutta – otetaan siitä kaikki hyöty irti!

Ota kantaa