Oppisopimus rahan kaatamista tehokkaampi nuorisotyöllistäjä

Blogi

27. kesäkuuta pidetyn EU-huippukokouksen kova hinku esiintyä nuorisotyöttömyyden kukistajana jäi valitettavan torsoksi. EU-budjetista irrotetaan ”huikeat 6 miljardia euroa” vuosien 2014 ja 2015 ajalle nuorten kouluttamiseksi ja työllistämiseksi. Nuorille kohdistetaan siis rahaa, jotta he voisivat opiskella lisää tai tehdä satunnaisia töitä syrjäytymisen sijasta. Valitettavasti moni tie helvettiin on kuitenkin päällystetty kauniilla ajatuksilla.
Kuinka paljon rahaa kuusi miljardia oikeasti on?  Verrattuna koko Suomen valtion talousarvioesityksen määrärahoihin se on jopa 11%. Mutta Euroopan 7,5 miljardille 15-25 –vuotiaalle summa on kuitenkin vain turhauttavat 400 byrokratiatäytteistä euroa vuodessa. Rahan kaataminen ongelmaan on todellakin kirjaimellisesti veden kantamista kaivoon. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaatamalla koko Suomen valtion 2013 budjetti (€54,1 mrd) tähän ongelmaan, voidaan nuoret saada töihin kahdeksi vuodeksi suomalaisella keskivertopalkalla.

Se on siis varma, että ilman talouskasvua emme pitkälle pötki. Ennen taloudellista kasvua ei Euroopan tarvitse kuitenkaan jäädä toimettomaksi. Nuorten akuuttia ongelmaa voi purkaa oppisopimuksen merkittävällä laajentamisella.

Poikkeuksellisen suurella tyytyväisyydellä olen viimepäivinä katsonut puolueeni puheenjohtajan, pääministeri Kataisen kommentteja EU:n rahanjakoaikeista. Sosiaalidemokraattisen Euroopan Parlamentin puheenjohtajan Martin Schulzin vaatiessa enemmän rahaa sinne ja tänne, tyytyi Katainen toteamaan nuorisotyöttömyyden ratkaisun olevan kansallisissa käsissä. Kataisen mukaan EU-varoja kannattaisi käyttää nuorison kouluttamiseen, ja liikkumiseen koulutuksen ja työn perässä rajojen yli.

EU:n kuusi miljardia olisivat paljon paremmin käytettynä oppisopimuksien tukemiseen. Lieventämällä yrityksille oppisopimuksesta tulevia kustannuksia, eurooppalaiset nuoret saisivat suoraan työhön opettavaa koulutusta. Yritykset saisivat työvoimaa, joka kykenee välittömästi jatkamaan varsinaisissa töissä ilman suuria rekrytointiin liittyviä riskejä. Kansantalous kasvaisi, kun yritykset toimisivat tehokkaammin, eikä tohtoritutkinnoilla enää tarvitsisi tapella telemarkkinointialan työpaikoista.

Lopuksi haluan vielä mainita, että vika ei ole EU:ssa. Nuorisotyöttömyys on jokaisen jäsenmaan itse synnyttämää, ja loppukädessä se on myös jäsenmaiden itsenäisesti ratkaistava. EU on kuitenkin hyvä apuväline, ja meillä suomalaisilla on mahdollisuus muuttaa EU:ssa tehtäviä päätöksiä aivan kuten kotimaassamme Arkadianmäellä. Suomalaisten on puolustettava Brysselissä työpaikkoja ja talouskasvua. Rahan kaataminen ongelmien päälle ei ratkaise mitään.

Ota kantaa