Jokainen nuori ansaitsee oman trampoliiniin

Blogi

Suomessa arvioidaan olevan noin 14 000 – 117 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa 15 – 28 -vuotiasta nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi määrän olevan noin 7,7 – 12,9 prosenttia kaikista nuorista.

Yhteiskunnan reunalle tipahtamisen taustalla on usein heikko koulumenestys, toisen asteen koulutuksen puuttuminen ja näiden seurauksena epävarma työmarkkina-asema. Pelkän peruskoulun varaan jääneille on tutkitusti huomattu kasautuvan niin mielenterveyden, elämänhallinnan kuin muunkin terveyden ongelmia. Koulutus on avainasemassa yksilön hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantamiseen. Turvaverkkojen ulkopuolelle putoaminen on kallis onnettomuus sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Jokainen työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori ei ole syrjäytynyt, eivätkä kaikki kaipaa tukea takaisin jaloilleen päästäkseen. Aikuistumiseen ja itsenäisen elämän ensiaskeliin kuuluu olennaisena osana virheiden tekeminen, omien rajojen testaaminen ja erehdysten kautta oppiminen. Huonot valinnat, kuten väärälle koulutusalalle päätyminen, toivoton parisuhde ja tappiolliset sijoitukset korjaantuvat yleensä virheistä oppimalla ja uudestaan yrittämällä. Sen sijaan sellaiset virheet kuten raha-asioiden sotkeminen voivat viedä vuosien mittaiseen kierteeseen, josta on omin voimin hankala ponnistaa ylös.

Yhteiskunnan kannalta merkityksellistä onkin, miten rakennamme passivoivien, nuorta tuen kohteena pitävien turvaverkkojen sijasta trampoliineja, eli tukimuotoja joiden avulla jokaisella on mahdollisuus ponnahtaa takaisin jaloilleen ja suunnata kohti työelämää.

Työllä ja koulutuksella on merkittävä rooli elämänhallinnassa, mutta syrjäytymisen yhteydessä on puhuttava myös asumisesta ja luottotiedoista – kodin ja luoton kadotessa nuoren on hankala enää nousta jaloilleen itse.

Elämänhallintaa ja toimeentulon ongelmia on usein mahdoton ratkaista ilman pysyvää tukikohtaa – kotia. Jos seuraavan yön yöpaikkaa ei ole tiedossa, ei arjessa pysy kiinni. Asuntomarkkinoilla kodittoman ja usein luottotiedottoman nuoren on hankala löytää itselleen asuntoa, eivätkä ystävien sohvat tai vanhempien vieraanvaraisuus ole itsestäänselvyyksiä.

Syrjäytymisriskiä on mahdollista pienentää panostamalla ennalta ehkäiseviin palveluihin. Haastavassa tilanteessa olevan nuoren etu on löytää oikea apu mahdollisimman helposti ja nopeasti. Kunnissa onkin hyödynnettävä laajasti ilman ajanvarausta tai lähetettä ja yhden luukun periaatteella toimivia, erityisesti nuorille suunnattuja palveluja.

Asumis- ja talousohjaus kaikkiin kuntiin: Haasteisiin on helpoin tarttua, kun ne eivät ole kasvaneet liian suuriksi. Laajennetaan menestynyttä Ohjaamo-toimintaa kaikkien nuorten saataville ja kattamaan myös arjen asumis- ja taloushuolissa ohjaaminen. Ennakoiva tuki on tehokas tapa estää ongelmien kasaantumista ja yhteiskunnan reunalle ajautumista.

Arjen tuki kotiin: Laitoshoidon, pitkien sairaslomien, mielenterveys- ja päihdeongelmista parantuvien nuorten tilanne vaatii usein tukea, vaikka akuutein kriisi olisikin ohi. Tuomalla tukipalvelut suoraan kotiin ja kohtaamalla nuori yksilönä tarpeineen tuetaan samalla arjenhallintaa, sekä autetaan katkaisemaan aiempia toimintatapoja, jotka vievät usein tilannetta takaisin heikompaan. Kotikäynnillä sosiaaliohjaaja saa kattavan käsityksen nuoren tilanteesta ja yhdessä ratkotaan tuki- ja kuntoutusasioiden lisäksi arjessa eteen tulevia kysymyksiä. Tapaamisen ollessa nuoren kotona tai sen läheisyydessä eivät kotiin unohtuneet paperit muodostu esteeksi, eikä kotoa poistuminen ylitsepääsemättömäksi haasteeksi.

Häätöjen sijaan pehmeää perintää: Asunnottomuuden taustalla on lähes poikkeuksetta taloudenhallinnan ongelmia joihin on helpompi puuttua hyvissä ajoin ennen häätö- ja maksuhäiriömerkintöjä. Asukkaan kynnys nostaa talousvaikeudet itse esiin on korkea. Erityisryhmille, kuten nuorille ja opiskelijoille asuntoja vuokraavien tahojen tulisikin ottaa käyttöön perintämalli, jossa ennen vuokrarästien perintään laittamista asukkaaseen otetaan yhteyttä, ja tarjotaan hänelle tukea oman taloustilanteen selvittämiseksi ja mahdollisten tukien hakuun. Näin vältetään luottotappioita, maksuhäiriömerkintöjä ja häätötilanne.

Otetaan käyttöön positiivinen luottorekisteri: Maksuhäiriömerkintöjen määrä Suomessa nousee tasaisesti ja noin 20 prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä. Merkintä hankaloittaa elämää usean vuoden ajan, ja altistaa entisestään muille ongelmille. Luottorekisterin antaessa reaaliaikaisen kuvan laina- ja maksutilanteesta, tarjoaisi se usein pienituloisille nuorille mahdollisuuden osoittaa lainanhoitokykyään – maksuhäiriöön johtaneesta virheestä huolimatta.

Jokainen meistä kompuroi – ja jokainen meistä ansaitsee uusia mahdollisuuksia. Tarjotaan tuen lisäksi jokaiselle nuorelle trampoliini, jolta ponnahtaa uuteen yritykseen.

Maija Kangasniemi
Kirjoittaja on Nuorisoasuntoliiton puheenjohtaja ja nuorena itsekin mokaillut elämäntapavantaalainen.

Ota kantaa