24 -Häkkänen Antti

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää uudistuksia työelämässä, koulutuksessa, palveluissa ja turvallisuudessa!

Olen 30-vuotias uuden sukupolven vaikuttaja. Olen talous- ja työelämään erikoistunut lakimies ja työskentelen talous- ja kasvupolitiikan parissa valtiovarainministeriössä sekä liikenneyhteyksiä kehittävässä liikenne- ja viestintäministeriössä. Työskentelin aiemmin Kokoomuksen puheenjohtajan ja pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajana kotimaan ja kansainvälisen politiikan ytimessä valtioneuvostossa.

Salibandyn ja jalkapallon lisäksi harrastuksiini kuuluvat muun muassa partio, kalastus ja historia. Rentoudun avopuolison kanssa luonnossa liikkumalla ja käymällä urheilutapahtumissa.

Suomea tulisi rakentaa siten, että ihmisiä kannustetaan kantamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä elämästä ja toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Jokaiselle tulee turvata vapaus tehdä itse elämänsä valintoja ja jokaista tulee arvostaa yksilönä. Arvostan koulutusta ja osaamista yhteiskunnan kehityksen moottorina.

Olen isänmaallinen ihminen ja koen, että jokaisen sukupolven velvollisuus on omalla työllään ja ahkeruudellaan kehittää Suomea eteenpäin. Jokaisen työkykyisen on tehtävä oma kortensa kekoon, jotta rahat riittävät lasten koulutukseen ja seniorikansalaisten eläkkeisiin ja palveluihin.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää työelämään, koulutukseen, palveluihin ja turvallisuuteen liittyviä uudistuksia. Uudistuksia tehtäessä pitää kunnioittaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja ja historiaa. Päätöksentekoon tarvitaan nyt järkeä ja selkärankaa.

Tutustu Anttiin!

30 - Telkkä Tuomas

Tavoitteeni: Suomelle selkeä suunta, vastuuta Suomesta, panoksia osaamiseen ja kaikelle työlle sama arvo

Suomi tarvitsee selkeän suunnan

Yhteiskuntamme talouskasvu laahaa paikallaan ja tarvittavia uudistuksia ei ole saatu aikaiseksi. Edelläkävijästä on tullut perässähiihtäjä. Kaikki pitävät saavutetuista eduista kiinni, ja harva on valmis joustamaan. Suomella pitää olla kirkas visio ja yhteiset talkoot yhteiskunnan rakentamiseksi. Nykytilan puolustamiseen juuttuminen on mahdoton tilanne, sillä se jumittaa kaikki ratkaisujen avaimet. Meidän tulee olla myös valmiita toimimaan epäitsekkäästi auttaaksemme suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin.

Vastuuta Suomesta

Vastuu julkisen sektorin talouden tervehdyttämisestä on tämän päivän päättäjillä. Nyt Suomi elää velaksi ja velkaantuu päätähuimaavalla vauhdilla. Velkaantuminen on pysäytettävä. Lisäksi ensi vaalikaudella verotuksen tasoa on laskettava, jotta talouteen saadaan vauhtia sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannusteita. Julkisen talouden säästöjä ei kuitenkaan pidä toteuttaa leikkaamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.
Meidän tulee ottaa enemmän vastuuta itsestämme ja lähimmäisistämme. Nyky-Suomessa tuudittaudutaan liian herkästi ”yhteiskunta hoitaa” -ajatusmalliin, ja sen varaan lasketaan liikaa. Terve vastuu ja välittäminen tarkoittavat omasta elämästä sekä elinympäristöstä huolehtimista.

Panoksia osaamiseen

Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt maailman parhaaksi suomalaisella yrittämisellä ja osaamisella. Kansamme on rakentanut sotien jälkeisestä Suomesta hyvän yhteiskunnan. Suomessa jokaisen on mahdollisuus kouluttautua sosiaalisista lähtökohdista riippumatta. Jotta olemme maailman osaavin kansa, panostamme koulutukseen, uuden osaamisen kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tulevalla hallituskaudella koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta ei saa enää leikata.

Kaikki hyvin tehty työ on arvokasta

Yrittäjiä ja työntekijöitä ei kannata suotta asettaa vastakkain, olemme kaikki suomalaiset samassa veneessä. Kaikki hyvin tehty työ on arvokasta ja meillä ei ole varaa menettävää yhtään lahjakkuutta. Hyvinvointiyhteiskunnassa on olennaista, että kaikki löytävät oman paikkansa ja mielekkään, hyvän työn. Peräänkuulutan yrittäjähenkisyyttä, annetaan töissä parastamme ja autetaan työkavereita ja työyhteisöä eteenpäin.

 

Tutustu Tuomakseen!

33 - Turkka Saara

Populismilla ja eturyhmäajattelulla ei turvata hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Milloin realismista ja vastuullisuudesta tulee trendikästä?

Tahdon tuoda esiin ajatusmallin taloudellisesti kestävästä hyvinvoinnista. Varmasti lähes jokainen suomalainen haluaa vaalia hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakiviä; lähes ilmaista terveydenhuoltoa, maksutonta koulutusta sekä ikääntyvistä huolehtimista. Pitkittynyt taantuma, viennin heikkeneminen, bruttokansantuotteen heikko kehitys sekä julkisen sektorin paisuminen aiheuttavat kuitenkin sen, että hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakivet ovat vaarassa.

Olennaista on panostaa toimiin, joilla lisätään työllisyyttä, parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä sekä kohennetaan Suomen kustannuskilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja sitä kautta elvytetään vientiä. Tarvitaan verouudistuksia, paikallisempaa sopimista sekä sääntelyn ja byrokratian purkamista.

Nykyisellä lähes 100 Mrd€ velkataakalla ja poikkeuksellisen matalalla korkotasolla maksamme vuosikorkoa noin 1,8 Mrd€, joka vastaa vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan suurin piirtein puolustusvoimien vuotuisia toimintamenoja. Ei siis riitä että elämme yli varojemme, vaan heitämme myös vuosittain käsittämättömät määrät rahaa hukkaan.

Taloudellisesti kestävään hyvinvointiin perustuvassa yhteiskunnassa julkinen sektori keskittyy ydintehtäviinsä ja huolehtii siitä, että noususuhdanteessa varaudutaan laskusuhdanteeseen. Markkinatalouden suhdannevaihtelut ovat väistämättömiä ja hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on vähentää niiden vaikutusta sen asukkaisiin.

Toinen tavoitteeni on korostaa yhteisvastuullisuutta. Kun huoltosuhde tulevaisuudessa heikkenee entisestään, ainoa tapa vastata yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin on kokea vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista ja Suomen kokonaisedusta. Yhteisen vastuuntunnon eli yhteisvastuullisuuden kautta saavutetaan voimaa selvitä haasteista.

Tutustu Saaraan!