Liittohallituksen kolumnit

Luopuuko Suomi yleisestä asevelvollisuudesta poliittisesta kannatuksesta huolimatta?

Kirjoittanut Heikki Sivonen 27.02.2010

Asevelvollisuus on lähiaikoina puhuttanut julkisuudessa paljon. Vihreiden Sinnemäki ja SDP tekivät lähes samaan aikaan ulostulon, jossa toinen kannatti valikoivaa asevelvollisuutta ja toinen myös naisille pakollista kansalaispalvelusta. Yleisen ja ainakin miehille pakollisen asevelvollisuuden kyseenalaistajia ei ole juuri isompien puolueiden eturivin poliitikoilta totuttu kuulemaan.

Lue lisää: Luopuuko Suomi yleisestä asevelvollisuudesta poliittisesta kannatuksesta huolimatta?

0 kommenttia

Sulle-mulle –politiikkaa

Kirjoittanut Heikki Sivonen 27.01.2010

Suvereenien valtioiden intressit leimaavat kansainvälistä politiikkaa. Kansainväliseen sääntelykulttuuriin sisältyy kaupankäynnille ominaisia piirteitä, jotka tulevat esille etenkin laajojen sopimusten valmistelussa. Valtioiden sitouttaminen yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin edellyttää usein erilaisia myönnytyksiä.

Lähihistoriassa hyvän esimerkin sulle-mulle –politiikasta tarjoaa Kööpenhaminan ilmastokokous, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli aikaansaada oikeudellisesti sitova kansainvälisen ilmastosopimus. Vaikka päämäärä, ilmastonmuutoksen torjunta on kaikille yhteinen, jäivät konferenssin tulokset varsin laihoiksi. Valtiot eivät olleet riittävän valmiit tinkimään omista eduistaan päästörajoituksiin sitoutumiseksi.

Suomessa tällaista sääntelykulttuuria edustaa työelämän normittaminen työmarkkinajärjestöjen välisin sopimuksin. Työnantaja ikään kuin ostaa työehtosopimuksella työrauhan työntekijäpuolen saamia etujen korotuksia vastaan. Käynnissä olevan työmarkkinakierroksen yhtenä ongelmana ovat palkansaajajärjestöjen ylimitoitetut palkkavaatimukset. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on kuitenkin Suomen nostaminen taloudellisesta taantumasta ja työllisyyden turvaaminen. Se ei ole mahdollista, mikäli samaa köyttä vedetään eri suuntiin.

Anne Taavitsainen

Kirjoittaja on kokoomusnuorten varapuheenjohtaja

0 kommenttia

Paljon on tehty, tästä on hyvä jatkaa

Kirjoittanut Laura Heinonen 31.07.2009

Pitkäjänteinen työ saatiin päätökseen. Eduskunta hyväksyi historiallisen yliopistolakiuudistuksen ja uudet yliopistot aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta. Monen päättäjän sanoin yliopistouudistus on parasta, mitä suomalaiselle yliopistolaitokselle on tapahtunut. Suomen on tulevaisuudessa yhä enemmän panostettava osaamiseen. Onkin varsin ikävää, että vaikka suomalainen peruskoulu on huippuluokkaa, ei tämä kuitenkaan toteudu enää yliopistojen tasolla.

Yliopistot ovat myös itse uudistusta halunneet. Lain myötä yliopistot saavuttavat taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Se tuo yliopistoille uudenlaista vapautta ja niiden perusrahoitus on kuitenkin turvattu. Myös yliopistolaitoksen alueellinen kattavuus tulee säilymään. Yliopistojen tärkein perustehtävä, tutkimukseen perustuva koulutus ei muutu. Opiskelijoiden ja ylioppilaskuntien asemakin säilyy ennallaan. Uuden yliopistolain hyväksyminen on merkittävä askel parempaan, mutta kuitenkin vasta alkua. Yliopistojen tulisikin nähdä muutos mahdollisuutena ja profiloitua omien vahvuuksiensa mukaan.

Jos yliopistokenttää on puhuttanut yliopistolaki, keskustelua  
ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa on jo pitkään herättänyt AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto. Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat kuuluvat aikoinaan Suomen Ylioppilaskuntien liiton perustaman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piiriin.

AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto sen sijaan on kuntien vastuulla kansanterveyslain mukaisesti. Käytännössä tilanne on kuitenkin heikonlainen ja AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on kunnasta riippuen jossain määrin retuperällä. Mielestäni on väärin, että opiskelijat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa eivät ole tässä mielessä tasa-arvoisia. Peruspalveluministeri Paula Risikko onkin asettanut työryhmän selvittämään asiaa. Mielenkiinnolla odotan työryhmän lopputuloksia.

Yhtenä vaihtoehtona on pidetty AMK-opiskelijoiden siirtämistä YTHS:n piiriin. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaisesti toteutettavissa oleva asia. YTHS:n rahoittajia ovat  Kela, yliopistopaikkakunnat, opetusministeriö ja opiskelijat itse. AMK-opiskelijoilla ei ole automaatiojäsenyyttä opiskelijakuntiinsa, kun taas yliopisto-opiskelijoilta YTHS-maksu kerätään vuosittain ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Ammattikorkeakouluverkosto myös on, ainakin vielä, hyvin hajanainen  ja YTHS:n palvelutarjonta edellyttäisi laajaa opiskelijapohjaa.

Tämä on kuitenkin yksi vaihtoehto, jota tulisi tarkkaan arvioida. 
Tutkimusten mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydentila ja oireilu on hyvin samankaltaista ja YTHS on kieltämättä paras asiantuntija.

Onneksi nyt alkaa näyttää siltä, että poliittista tahtoa asian korjaamiselle alkaa löytymään. Sairastaminen ja terveysongelmat hidastavat opiskelijoiden valmistumista, joten on myös yhteiskunnan etu, että AMK-opiskelijoillekin varmistetaan hyvät terveydenhuoltopalvelut. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa monipuolista osaamista ja terveitä työntekijöitä.

Laura Heinonen on liittohallituksen jäsen Kaakkois-Suomesta

5 kommenttia