Raja-aidat alas opetuksesta!

Kannanotto

Suomalaisessa koulutuksessa vallitsee keinotekoinen kahtiajako. Perusopetuslain 4.4 §:n nojalla kunnan, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on järjestettävä perus- ja esiopetus erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Lain vakiintuneen tulkinnan mukaan kaksikielinen opetus suomeksi ja ruotsiksi ei siis ole mahdollista.

– Toiseksi opetuskieleksi yhden kansalliskielen rinnalle on mahdollista valita lähestulkoon mikä tahansa muu kieli. Kysyä sopii, onko kielten erilaisessa kohtelussa mitään mieltä, pohtii Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Micke Lindholm.

Jaottelusta on seurannut monia haitallisia lieveilmiöitä. Kunnallisella tasolla suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen organisaatiot on usein eriytetty, minkä seurauksena erikieliset koulut ovat saaneet epätasa-arvoisesti rahoitusta. Jakolinja on myös mahdollistanut epäterveen poliittisen pelin tilanteissa, joissa esimerkiksi kahden erikielisen lukion hallinnollinen yhdistäminen olisi ollut edullista.

– Puhumattakaan kaksikielisyyskiellon vaikutuksista yksilötasolla. Kaksikielisen perheen lapsen kehitys ei ole aidosti kaksikielistä, jos koulussa käytetään vain toista kieltä, Lindholm jatkaa.

Yllä esitettyjen seikkojen nojalla Uudenmaan Kokoomusnuoret ry kannattaa kielijaottelun poistamista kaikissa muodoissaan. Perusopetuslain muuttamisen lisäksi tämä tarkoittaisi myös päätöksentekolinjan muuttumista kunnallisella tasolla.

– Uusimaa on korostuneen kaksikielinen maakunta, ja esimerkiksi Espoon nuorisovaltuusto on ottanut asian puolesta jo kantaa. Olisi korkea aika tehdä asialle jotain, kiteyttää puheenjohtaja Lindholm.

 

Lisätietoja

Micke Lindholm

puheenjohtaja
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
micke.lindholm@helsinki.fi

+358 (0) 50 442 7917

Ota kantaa