Jokaiselle oikeus tunnustaa liittonsa lain edessä tasa-arvoisesti
Kokoomusnuoret peräänkuuluttavat tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyssä järkiperäisiä ja asiallisia argumentteja. Eduskunnalle on vallan kolmijaon mukaisesti annettu lainsäädäntövalta ja lainsäätäjän näkökulmasta päätökset täytyy tehdä kansalaisten edun ja tahdon nimissä.
Jokaisella ihmisellä tulee olla vapaus ja vastuu itsestään sekä toimistaan suhteessa toisiin ihmisiin. Kokoomusnuorten mielestä Suomessa ei ole tarvetta erotella kahden täysi-ikäisen ja -valtaisen ihmisen välilleen solmimaa liittoa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Jokaisella tulee olla oikeus tunnustaa liittonsa lain edessä tasa-arvoisena.
Valtion ei tule puuttua kansankirkon asioihin, mutta kansankirkon mielipide ei saa olle este lainsäätäjän näkökulmasta sille että lainsäädännön tulee kohdella kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti. Tasa-arvoisuus lain edessä ei tarkoita perinteisen avioliiton kyseenalaistamista tai kirkkohäitä kaikille. Se ei myöskään vaaranna perinteisiä suomalaisia arvoja, vaan se on mahdollisuus nähdä kaikki ihmiset yhdenvertaisina.
Kokoomusnuoret luottaa, että sivistyspuolueen kansanedustajat näkevät asian ajan hengen mukaisesti tärkeänä ja edistävät päätöksissään yhdenvertaisuutta.
Lisätietoja:
Onpas kyllä aikamoista naalinpaskaa. Tässäkö on populismista pidättäytyvinä ja realismia perinteisesti peräänkuuluttavien lainsäädäntöä selkeäksi vaativien kokoomusnuorten linja? Hankalaa pykälää adoptio oikeudesta ei olla karsimassa, vaan automatiiviselle adoptiolle annetaan vain hiljainen hyväksyntä. Retoriikkakin tuo kaikuja 30-luvun Saksasta; aivan kuin rakkaus ei olisi aitoa ilman Valtion hyväksyntää. Halpamaista populismia. Tähänkö jäi kokoomusnuorten lainsädännön kyseenalaistaminen?
Yhteiskunnassamme pyritään nyt avioliiton uuteen määrittelyyn ja lainsäädännön muuttamiseen. Sitä myös Kokoomuksen nuoret tavoittelevat.
Kannattaisi kuitenkin muistaa, että YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus toteaa näin: ”Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe”. (16. art.)
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa lausutaan puolestaan: ”Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti”. (12. art.)
Molemmat asiakirjat puhuvat siis avioliiton solmimisen yhteydessä miehestä ja naisesta. Eikä sitä tule sivuuttaa, mikä on perustava lähtökohta. Muut liiton solmimista koskevat säädökset ovat sille alisteisia.
Keskusteluissa on todettu, miten tasa-arvo ja samanlaisuus sotketaan keskenään.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko kannattaa avioliittolain säilyttämistä nykyisellään. Katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat samoilla linjoilla.
Kun Martti Luther nimittää vuodelta 1529 peräisin olevassa vihkikaavassaan häitä ja aviosäätyä ”maalliseksi asiaksi” (”weltlich Geschäft”), hän tahtoo sanoa, että Jumala on asettanut avioliiton kaikkia ihmisiä, kristittyjä ja ei-kristittyjä varten.
Historiasta löytyy esimerkkejä, miten yhteiskunnan viranomaiset luovuttivat kirkolle ja sen palvelijoille vastuun avioliiton järjestyksestä, kun ilmeni yhteiskunnallista vakautta uhkaavia virtauksia.
Nytkin on olemassa merkkejä siitä, että olemme palaamassa takaisin hellenistiseen ja esi-kristilliseen aikaan. Silloinkin ihmiset elivät usein kirjavissa suhteissa. Vasta juutalais-kristillinen opetus pystyi torjumaan hedonismia, pyrkimystä mahdollisimman suureen nautintoon elämässä.
Tärkeää on lisäksi huomata, ettei rakkaus kannattele avioliittoa, vaan avioliitto kannattelee rakkautta.