Rikos ja rangaistus

Visa Kananoja
GD Star Rating
loading...
0

”Tilaisuus tekee varkaan”, sanotaan. Tilaisuuden lisäksi rikoksen poluille päätymiseen tarvitaan toki usein myös muitakin vaikuttimia. Mikä sitten laskee todennäköisyyttä tilaisuuden tullen tehdä rikos? Ensimmäisenä vastauksena mieleen tulee rangaistus. Sekin pitää paikkansa tiettyyn rajaan saakka, tosin tutkimusten mukaan riittävän ankaran rajan jälkeen rangaistuksen koveneminen ei enää vaikuta ohjaavasti rikoksen tekijään.

Rangaistustakin tärkeämpää on kiinnijäämisen riski ja todennäköisyys. Harva miettii rikosta tehdessään siitä saatavaa rangaistusta ja sitä onko luvassa mahdollisesti sakkoja vai kuritushuonetta. Sen sijaan vaa’assa rikoksella saavutettavan hyödyn vastapainona on kiinnijäämisen riski. Helpoin ajatusleikki on lievä ylinopeus maantieliikenteessä: Saavutettavana hyötynä on säästynyt aika, ja toisaalta tyhjä tie sekä tehokas auto tarjoavat tilaisuuden. Miettisitkö tällaisessa tilanteessa pikemminkin liikennerikkomuksesta seuraavan sakon suuruutta vai riskiä ajaa tutkaan? Todennäköisesti jälkimmäistä.

Sama sääntö voidaan yleistää yhtälailla muihinkin rikoksiin aina talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen saakka: mikä on todennäköisyys jäädä kiinni? Tokikin on rikoksia, joita tehtäessä ei ajatella kumpaakaan, ei rangaistusta, eikä kiinnijäämisriskiä. Tällaisia lienee ainakin äkkipikaistuksissaan tehdyt väkivaltarikokset.

Millä sitten lisäämme riskiä jäädä rikoksesta kiinni? Tuskin ainakaan sillä, että samaan aikaan kun vasemmistolaisministerit haaveilevat kalliista autoilevien ihmisten yksilönvapauksia rikkovasta satelliittiseurannasta, johon rikollisten on todennäköisen helppo murtautua, poliisin resursseja ja määrää leikataan. Onneksi sentään harmaan talouden torjuntaan on ohjattu resursseja – samaa voimme vaatia yleisestikin poliisin määrärahoihin.

Kirjoittaja on liittohallituksen jäsen ja oikeuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja 2011

Rikos ja rangaistus, 4.2 out of 5 based on 56 ratings