Aura Salla

Aura Salla: Olen ehdolla Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi kesän 2018 puoluekokouksessa

Tiedote

Minulle kokoomus on ollut koko nuoruus- ja aikuisikäni se arvopoliittinen pohja ja yhteisö, jolle olen rakentanut oman poliittisen ajatteluni. Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä kahdet vaalit puolueen riveissä ja toimia muun muassa Lappeenrannan teknisessä lautakunnassa, Uusyrityskeskuksen hallituksessa, Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenenä ja Helsingin kaupungin teknisen lautakunnan varapuheenjohtajana. Nykyinen työtehtäväni Euroopan komission puheenjohtajan erityisneuvonantajatiimissä ei myöskään olisi ollut mahdollinen ilman puoluetaustaani. Kokoomus ei ole minulle vain tietty piiri tai alue, vaan minun Kokoomukseni edustaa koko Suomea, on avoin, kansainvälinen ja ennen kaikkea eurooppalainen sivistyspuolue.Kokoomukselta puuttuu tällä hetkellä vahva Eurooppa-politiikan linja ja ääni. Eurooppa-politiikka tulee ottaa tiiviiksi osaksi niin valtakunnan kuin maakuntien tason poliittista keskustelua. Euroopan unioni ei ole Brysselissä tai unionin instituutioissa vaan Euroopan unioni olemme me, EU:n kansalaiset. Me näytämme suunnan ja määritämme sille tulevaisuuden. EU-politiikka on kotimaan politiikkaa ja kokoomuksen tulee olla Suomen johtava Eurooppa-puolue vahvalla ja asiantuntevalla äänellä sekä toiminnalla. Tähän tarvitaan mukaan jokainen Suomen maakunta ja kaupunki sekä kansalaiset Helsingistä Ivaloon.

Euroopan unionin politiikka ja yhteiskunnallisen kehityksen seuraaminen niin kansallisella, eurooppalaisella kuin kansainvälisellä tasolla on minulle elämäntapa. Näille sivuille olen kirjoittanut ajatuksiani ja avannut poliittista linjaani laajemmin. Olen erikoistunut talous-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin sekä strategiseen viestintään. Kotimaan politiikassa seuraan samoja aiheita ja kiinnostukseni etenkin puolustus- ja talouspolitiikkaan on kasvanut entisestään viime vuosien poliittisten muutosten vanavedessä.

Puolueen poliittisessa valmistelussa ja viestinnässä tulee konkreettisten esitysten kautta nostaa huomattavasti vahvemmin keskusteluun kokoomuksen Eurooppa-poliittinen linja sekä sen suora linkki maakunta- ja valtakunnan tason politiikkaan. Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka sekä kokoomus sivistyspuolueena ovat tämän lisäksi aiheita, joita puoluevaltuuston puheenjohtajana nostaisin kentän yhteisellä äänellä yhä selkeämmin esiin.Itse maakunnasta tulevana tiedän kuinka tärkeää on, että jokaisen ääni kuuluu ja merkitsee tässä yhteisössä. Oma viestintäosaamiseni on Eurooppa-poliittisen asiantuntemukseni ohella se vahvuus, jolla uskon pystyväni voimistamaan kentän ja piirien ääntä puoluevaltuuston johdossa sekä rakentamaan entistä avoimempaa, suorempaa ja vaikuttavampaa viestintäkulttuuria Kokoomuksen sisälle.

Brysselistä on Helsinkiin samanlainen matka kuin Rovaniemeltä lentäen tai junalla Lappeenrannasta. Nykyaikana olen jatkuvasti läsnä erilaisissa tilaisuuksissa, tapaamisissa ja kokouksissa digitaalisten kanavien välityksellä. Työnantajani on puoltanut ehdokkuuttani ja on tietoinen, mihin käytän vapaa-aikani sekä viikonloppuni.

Miten kehittäisin Kokoomuksen järjestötyötä ja puoluevaltuuston toimintaa sekä poliittista valmistelua

Ihmisten sitoutuminen puolueisiin on entistä vähäisempää. Puolueessa toimiminen tulee kokea aidosti merkittäväksi tavaksi olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä vaikutustyössä. Puoluevaltuuston tehtävänä on koota kentän ääni vahvaksi tueksi puolueen päätöksentekoon ja viestien läpimenoon. Kansalaisaktiivisuuden piiritasolla tulee olla suorassa vuorovaikutuksessa puolueen linjaan. Tähän tarvitaan vahvempi rooli puoluevaltuustolle, jotta se koetaan puoluejäsenten keskuudessa halutuksi ja arvostetuksi foorumiksi.Tärkeintä on saada piirien ja kentän ääni kuuluviin selkeällä ja vuorovaikutteisella sekä sisällöltään ja kärjiltään puolueen politiikkaa tukevalla viestinnällä. Ammattitaitoinen, kohdennettu ja tehokas viestintä on avain vaikuttavaan politiikan tekemiseen. Viestinnän ja poliittisen strategian ammattilaisena nostaisin avoimen vuorovaikutuksen ja keskustelevan viestinnän keskiöön kokoomuksen järjestötyössä.

Puoluevaltuusto tuo puoluehallitukselle ja puolueen johdolle kentän ja piirien viestin. Puoluevaltuusto tukee puolueen poliittista linjaa ja ulostuloja omalla viestinnällään ja entistä nopeammilla sekä sisällöltään konkreettisemmilla nostoilla. Puoluevaltuuston puheenjohtajana sitoudun olemaan suorassa vuorovaikutuksessa ja aina puoluevaltuutettujen sekä piirien tavoitettavissa edistämässä puolueen yhteistä asiaa.

Puoluevaltuuston tulee:

  • Tehdä enemmän hyvin valmisteltuja ja aidosti merkityksellisiä kannanottoja
  • Ottaa dynaamisempi ja näkyvämpi ote ulostuloihin yhteistyössä puolueen johdon ja linjan kanssa
  • Nostaa puolueen ohjelmatyö keskeiseksi osaksi puoluevaltuuston työtä
  • Vahvistaa verkostojen roolia ja näkyvyyttä
  • Olla hyvin ja ajoissa informoitu sekä osallistua enemmän myös julkiseen keskusteluun
  • Edistää ja madaltaa omalla toiminnallaan sekä viestinnällään kynnystä lähteä mukaan puoluetoimintaan
  • Verkostoitua ennakkoluulottomasti muualle yhteiskuntaan
  • Ottaa vahvemmin mukaan pitkän aikavälin politiikan valmisteluun sekä suunnitteluun

Auralla on vahva kokemus politiikasta, ja kykyä luoda puoluevaltuuston nahka uudelleen. Hän on eurooppalainen sivistysporvari, joka uskoo siihen, että jokaisen yksilön on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka elämässä menestyy”, perustelee Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos, joka toimii myös Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajana Espoon kaupunginvaltuustossa.

Maallamme on oltava malttia vaurastua

Talous kasvoi vuonna 2017 kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tämä tarkoitti aikaista joululahjaa myös Suomen taloudelle, joka kasvoi vuoden mittaan yli kolmen prosentin vauhtia. Vientivetoisena maana kasvu-uran avautumisesta iso kiitos kuulu ennen kaikkea eurooppalaisille kauppakumppaneillemme sekä kiistämättä myös euroalueen elvyttävälle rahapolitiikalle. Erityisesti yksityisten investointien vauhdittuminen kotimantereellamme ja samaan aikaan Suomen kustannuskilpailukyvyn parantuminen sekä kotimaisen kysynnän kasvu helpottivat tilannetta entisestään. Meillä onkin Suomessa nyt jos koskaan hyvä tilaisuus katkaista valtion velkaantumiskierre. Talouden pitäminen nousu-uralla tarvitsee lisää joustavuutta työmarkkinoille ja yritysten kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista.Vaikka työn tuottavuus kasvaa Suomessa, siirtyy työmarkkinoilta vuosittain pois enemmän työntekijöitä kuin uusia saadaan tilalle. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa kasvattaa koulutusaikojen pidentyminen, ennenaikainen eläköityminen ja maatamme vaivaava rakenteellinen työttömyys. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä vähenee lähes 130 000 hengellä. Työperäinen maahanmuutto on yksi vastaus tähän haasteeseen ja eurooppalaiset on myös saatava liikkumaan yhä enemmän työn perässä mantereemme sisällä.

Jotta työstä saadaan entistä kannattavampaa ja tuottavampaa on suomalaisen veropolitiikan oltava kannustavampaa keskituloiselle työvoimalle. Verotuksen liian jyrkkä progressio painaa maassamme eniten keskiluokkaa ja erityisesti nuoria perheitä keskellä ruuhkaisimpia elinvuosia. 40 000-60 000 euroa tienaavia suomalaisia verotettiin vuonna 2015 keskimäärin 7–8 prosenttia ankarammin kuin saman verran ansaitsevia ruotsalaisia. Naapurimaassa keskituloiselle jäi näin ollen noin 200 euroa enemmän käteen kuussa kuin suomalaisella.

Suomen on myös pystyttävä kannustamaan pienyrittäjiään aktiivisemmin kasvun tielle vahvistamalla riskinottokykyä ja takaamalla riskirahoitusta riittävän pitkälle ajanjaksolle. Yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämistä tukevat parhaiten joustavat työmarkkinat. Tällä tarkoitan mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen sekä erilaisten työsopimusmallien ja tuntimäärien soveltamiseen. Joustavilla työmarkkinoilla myös työnantaja ja työnhakija löytävät paremmin toisensa, kun koulutus vastaa mahdollisimman tarkasti työvoiman tarvetta. Tässä yritysten ja korkea- sekä ammattikoulujen yhteistyö jo opiskeluvaiheessa on avainasemassa. Työnteon tulee aina kannattaa. Sosiaaliturvaa täytyy uudistaa rohkeasti. Kokeiluja perustulosta sekä negatiivisesta tuloverosta tulee laajentaa ja niistä on käytävä mahdollisimman laaja kansalaiskeskustelu.Viennin ja näin ollen Suomen talouskasvun kannalta tulevina vuosina on keskeistä, että kysyntä Euroopassa kasvaa, sillä Eurooppa on alueena ylivoimaisesti tärkein viennillemme. Eurooppa tulee nähdä Suomessa ennen kaikkea kotimarkkinana. Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita onkin sisämarkkinoiden esteiden purkaminen, niiden toimivuuden parantaminen sekä kasvun hakeminen yhä enemmän mantereen ulkopuolelta vapaakauppasopimusten ja investointien houkuttelemisen kautta.

Euroopan ja maailmantalouden kasvu tarkoittaa meille suomalaisille kasvavia tuloja, työtä ja hyvinvointia, mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy. Rakenneuudistukset niin Suomen sisällä kuin muissa unionin maissa sekä kilpailukykyinen ja joustava sääntelypolitiikka ovat avaintekijöitä maamme vaurauden ja hyvinvoinnin tiellä. Niiden rinnalla tarvitsemme myös innovatiivista ja eteenpäin katsovaa työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaa. Pitkän taantuman jälkeen Suomella on tarve ja tahtoa vaurastua. Varmimmin se tapahtuu, kun Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhdessä rintamassa eurooppalaisten kumppaneidemme kanssa.

Ota kantaa