Kuntaliiton johtaja Kristina Wikberg esitti raikkaan avauksen vaatiessaan kuntien toiminnan tuloksia mittaavien ranking-listojen käyttöönottoa Suomeen. Listojen avulla kunnat asetettaisiin tiettyjen kriteerien mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Vastaavaa mallia on hyödynnetty länsinaapurissa menestyksekkäästi jo vuodesta 2006, joka on ollut Ruotsin Kuntaliiton sekä sosiaalihallituksen vastuulla.

Sijoitukseen vaikuttaisivat kuntalaisen lähtökohdista suunnitellut monialaiset laatutekijät. Länsinaapurissa mittareina on käytetty esimerkiksi yritysten toimintamahdollisuuksia, perus- ja lukiokoulutusta sekä sosiaalihuoltoa. Ensisijaiset arviointikriteerit ovat siis kunnan toiminnan tulosten, kustannusten ja laadun keskinäinen suhde.

Mielestäni kuntalaisen on pystyttävä vertailemaan aidosti, millaista vastinetta maksetuille veroille kunnasta voi saada. Esimerkiksi Suomen velkaisimmalla paikkakunnalla Kotkalla lainakanta on lähes 10 500 e/asukas, kun vastaava luku oli vuoden 2011 lopussa keskimäärin koko maassa reilu 2000 e asukasta kohden. Kuntien toimintojen poikkeaviin tuloksiin vaikuttavat tietysti hyvin moninaiset tekijät. Esimerkiksi erilaiset organisaatiorakenteet tai käytänteet palvelujen tilaamisessa yksityiseltä sektorilta voivat muuttaa lopputulosta ratkaisevasti.

En näe syytä pelkoon, että ranking-listoilla vain potkittaisiin heikoimpia maassa makaavia kuntia. Listaus olisi pikemminkin ennakkoluulottomien uudistusten apuvälineenä. Kuntien vertailu on paitsi kuntalaisten, myös kuntien itsensä eduksi, sillä se antaa erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää esimerkkinä hyvin asiansa hoitavien kuntien toimintoja. Mielekäs vertailu edellyttää tietysti arviointikriteerien olevan säännönmukaisia sekä avoimesti kaikkien saatavilla.

Kuntien avoimella vertailulla jokainen voi nähdä verovaroille saadun vastineen. Mielestäni huomio on kiinnitettävä esimerkiksi siihen, että lapsi saa laadukasta opetusta, ikäihminen ihmisarvoista hoitoa sekä yritykset hyvät toimintaedellytykset. Meidän tulisi keskittyä kuntien toimintojen lopputuloksiin, eikä pyrkiä epätoivoisesti etukäteen määrittelemään keinoja niiden saavuttamiseksi.

Pidän tärkeänä, että annamme mahdollisuuden kuntakohtaisiin ratkaisuihin – toisin sanoen vapauden keksiä samoihin ongelmiin erilaisia ratkaisuja. Ihmisiä tulee kannustaa yritteliäisyyteen ja spontaaniin luovuuteen, sillä nämä lisäävät kuntien voimaa ja varallisuutta. Sen vuoksi valtion ei pidä puuttua liiaksi siihen, millä tavalla kunta velvoitteensa hoitaa, vaan siihen millaisia tuloksia saavutetaan.

Janne Heikkinen

Kirjoittaja on Kokoomuksen Nuorten Liiton kuntapoliittisen työryhmän puheenjohtaja