Valtiovarainministeriö asetti viime vuonna kuntien tehtävien arviointityöryhmän osana hallituksen suurta kuntauudistusta. Työryhmän tavoitteena oli hallitusohjelman linjausten mukaisesti kartoittaa kokonaisuutena kuntien tehtävät ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet, sekä arvioida aidosti tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin.

Kuluvan vuoden tammikuussa selvitystyön päätteeksi todettiin, että kunnilla on vähintään 535 eri tehtävää, joita määrittää 138 lakia tai asetusta. Selitykseksi lakisääteisten tehtävien kaksinkertaistumiselle parissa vuosikymmenessä esitettiin mm. 2000-vuoden pperustuslakiuudistuksen tiukkoja perusoikeuksien kirjauksia ja EU-jäsenyyden paisuttavaa vaikutusta.

Olisi voinut kuvitella, että jokainen yksityiskohtaista sääntelyä vimmatusti kannattava kansanedustaja olisi viimeistään tuolloin ymmärtänyt kuntien tehtäväkuorman olevan liian raskas mille tahansa organisaatiolle. Maalaisjärjen mukainen johtopäätös olisi, että päättäjät ottaisivat takapakkia vähentämällä sääntelyä ja pyrkisivät pidättäytymään kiristämästä kuntiemme ruuvipenkkiä entisestään.

Vielä mitä. Sen sijaan, että hallitus olisi edes pyrkinyt toteuttamaan itse asettamiaan tavoitteita, niin tammikuun selvityksen jälkeen kuntien perässään vetämä kivireki on paisunut jopa 30 uudella lakisääteisellä tehtävällä. Kansankielellä tätä kutsuttaisiin täydelliseksi epäonnistumiseksi tai suorastaan kuntien bluffaamiseksi – valtiovarainministerin retoriikalla todennäköisesti torjuntavoitoksi.

Välttämättömän kuntauudistuksen perusta on nakerrettu alunpitäen väärällä marssijärjestyksellä ja myöhemmin ennen kaikkea katteettomilla lupauksillaan. Nykyisen tehtävämäärän huomioon ottaen on älyllisesti epärehellistä puhua kuntien työrauhasta saatikka vapaudesta päättää itsenäisesti palveluistaan välttämättömien ydintehtävien lisäksi.

Ministeri Henna Virkkusen ja koko hallituksen olisi korkea aika tunnustaa, ettei kuntien liittäminen yhteen ole ratkaisu ongelmiin, jos samanaikaisesti valtio lisää sääntelyä ja uusia palveluvastuita kuntien harteille. Aikaa myöten mikään kuntakoko ei ole riittävän suuri vastaamaan valtiolta tuleviin loputtomasti lisääntyviin haasteisiin.

Janne Heikkinen

Kirjoittaja on Kempeleen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen Nuorten Liiton kuntapoliittisen työryhmän puheenjohtaja