Palvelualoite haastaa kunnat

Kataisen hallituksen suuri kuntauudistus on kääntymässä kohti auringonlaskua. Uudistuksen konkreettisten tulosten ja saavutettujen hyötyjen puntarointi on vasta alkamassa. Kuntapäättäjän silmin lähtötilanne ei valitettavasti ole muuttunut kuluneiden vuosien aikana – ei ainakaan parempaan suuntaan.

Suomalaisissa kunnissa tullaan väistämättä kohtaamaan myös tulevina vuosina suuria taloudellisia haasteita. Hallituksen lupauksista ja mainoskampanjoista huolimatta kuntien lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet ovat kestämättömästi kasvaneet. Samaan aikaan tiedämme huoltosuhteen heikkenevän koko maassa. Lisäksi taantuman aikana kasvanut lasku tulisi maksaa pois. Tällainen yhtälö on kestämätön nuorille sukupolville – laskun maksajille.

Kuntien on samanaikaisesti etsittävä parhaita mahdollisia keinoja turvata hyvät ja laadukkaat peruspalvelut, kun käytössä oleva raha on entistä tiukemmassa. Tämän vuoksi kuntien tulisi rohkeasti aloittaa uudenlaisten mallien ja vaihtoehtojen kartoittaminen. Esimerkiksi Ruotsissa vertailua on helpottanut Suomessa vähemmälle huomiolle jäänyt ns. palvelualoite-käytäntö.

Palvelualoitteen ideana on, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu toisen tahon toimesta.
Haasteen jättäjä esittää haasteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin.

Mallissa kunnan tulee ottaa haaste vastaan ja arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset sekä vertailla niitä ehdotettuun tuotantotapaan. Kunnalla ei ole kuitenkaan suoraa velvoitetta muuttaa omaa toimintaansa tai palveluiden toimintatapaa. Sen tulee ainoastaan päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta.

Käytännössä Ruotsissa palvelualoite on johtanut useilta osin palvelutuotannon hallittuun kilpailuun siten, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet hinnan samanaikaisesti laskiessa. Tämä on tukenut paikallista yrittäjyyttä sekä palveluinnovaatioiden syntymistä.

Palvelualoitteelle vaikuttaisi löytyvät laajasti tukea kuntakentällä. Kokoomuksen lisäksi myös Perussuomalaisten riveistä on käytetty puheenvuoroja mallin edistämisen puolesta. Eikä ihme, sillä palvelualoitteen myötä merkittävimmän ja näkyvimmän hyödyn nauttisivat luonnollisesti entistä parempien palveluiden käyttäjät – kuntalaiset.

Kirjoittaja on Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry piirihallituksen jäsen sekä Kempeleen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja