Robotisaatio on ilmiö, joka sekoitetaan usein automaatioon, mutta automaatio edellyttää ihmisen ohjelmoimaan koneen tekemään työn, kun taas robotisaatiossa kone oppii itse tekemään työnsä.

Robotisaatiota on viime aikoina käsitelty mediassa työpaikkojen näkökulmasta, vaikka robotisaatio tulee aiheuttamaan laajan muutoksen koko yhteiskunnassa. MIT:n professorit Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee vertaavat muutosta teolliseen vallankumoukseen. Bill Gatesin mukaan ihmiset ja hallitukset eivät ole varautuneet työmarkkinoille tuleviin suuriin muutoksiin.

Evoluution Pohjalta ihminen ajattelee lineaarisesti, kun taas teknologian kehitys on eksponentiaalista.

Merkittävässä roolissa robotisaation etenemisessä on tekoäly, jonka viimeaikainen kehittyminen on mahdollistanut mm. Googlen kuljettajattoman robottiauton. IBM:n Watson-tekoäly, joka voitti Jeopardy-tietovisan 2011, pystyy tällä hetkellä mm. avustamaan lääkäreitä tunnistamaan hoitovaihtoehtoja terveydenhuoltoalalla.

Keskiöön robotisaatiota tutkittaessa nousee taloustieteilijä Joseph Schumpeterin taloudellinen evoluutio ja uusien innovaatioiden markkinoille tulo eli luova tuho. Tämä luova tuhoutuminen tarkoittaa sitä, että uusien innovaatioiden myötä vanhat, vähemmän tuottoisat tuotantotavat ja -menetelmät korvautuvat uudemmilla, vanhojen kuollessa pois.

Etlan mukaan huomattava osa tuottavuuden kasvusta taloudesta tulee nimenomaan luovan tuhon seurauksena.

Uusien innovaatioiden soveltaminen nostaa tuottavuutta, vapauttaen tehokkaamman resurssien käytön myötä työpanoksia muualle. Näin ollen tuottavuuden kasvun lisäksi ylimääräisten resurssien vapautuminen luo lisähyvinvointia.

Robotisaatio perustuu luovaan tuhoon. Tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä robotit tekevät, mitä autot tekivät hevosvankkureille, tai internet viestinnälle, mutta ilmiö on kuitenkin mittakaavaltaan poikkeuksellinen: robotit korvaavat työpaikkoja paljon aikaisempaa laajemmalla rintamalla. Etlan raportin mukaan näin saattaisi käydä jopa 35 %:lle suomalaisista työpaikoista.

Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta keskitetty työmarkkinapolitiikka ja työmarkkinajärjestöjen korostunut vaikutusvalta luo maallemme haasteita: ammattiyhdistysliikkeen intresseissä on estää jäsenten työpaikkojen korvautuminen roboteilla, joten se toimii lyhytnäköisesti yhteiskunnan etua vastaan.

Toinen haaste on sääntely teknologian käyttöönottoa ja standardointia koskien. Esimerkiksi robottilennokkien hyödyntäminen kuljetuspalveluissa vaatii täysin uudenlaista lainsäädäntöä.