Yritystukia ollaan uudistamassa, mikä on musiikkia korville. Nyt yritystukia ollaan uudistamassa niin, että samaan aikaan saadaan ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita edistettyä, mutta esimerkiksi laivarakennuksen innovaatiotuen muuttuminen yleiseksi innovaatiotueksi ei suosi vain yhtä alaa. Saadaan siis hoideltua muutama kärpänen yhdellä iskulla: rahaa säästyy, ympäristö kiittää ja vapaat markkinat edistyvät.

Kaikessa tässä on kuitenkin se, että yritystukien uudistamisesta saadaan vaivaiset 60 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan. Jos työ- ja elinkeinoministeriötä on uskominen, uudistustarve olisi paljon suurempi. Itse yritystukiin arvioitiin kuluvan vuonna 2017 neljän miljardin euron edestä rahaa, mutta onneksi meillä on myös hyödyllisiä yritystukia. Tarkoitan siis sitä 11 prosentin vaatimatonta osuutta.

Uudistus on jäämässä pieneksi näpertelyksi. Loput 89 prosenttia yritystuista eivät ole kansantaloutta edistäviä, mutta vaikuttaa siltä, että rohkeutta ei riitä miljarditason uudistuksiin. Jos uudistamiseen olisi enemmän rohkeutta, valtion kirstuun saataisiin jopa pari miljardia euroa enemmän.

Yritystuet eivät ainoastaan niele valtion varoja, vaan niillä on myös vapaita markkinoita haittaavia vaikutuksia. Tällaisessa tilanteessa jotkin toimialat saavat etulyöntiaseman verrattuna muihin toimialoihin, vaikka siitä ei saataisikaan erityisemmin hyötyä. Kunnollisilla vapailla markkinoilla yrityksillä olisi enemmän painetta kehittää itseään, jotta ne pärjäisivät kilpailussa. Pelkään kuitenkin yritystukien latistavan kehittämisen tarvetta.

Joka tilanteessa yritystuet eivät ole pelkästään hyödyttömiä rahareikiä. Mikäli yritystuella on esimerkiksi kansantaloudellisesti erityistä hyötyä, yritystuki on säilyttämisen tai luomisen arvoinen. Toinen esimerkki hyödyllisistä yritystuista voisivat olla sellaiset tuet, jotka tukevat fossiilisista polttoaineista luopumista ja uusien innovaatioiden kehittymistä.

Olisi hienoa nähdä päivä, jolloin kaikki yritystuet olisivat edellä mainitulla tavalla hyödyllisiä. Ikävä kyllä nyt tilanne ei näytä siltä. Kunnolliseen uudistamiseen ei ole rohkeutta riittävästi, mikä johtaa siihen, että yritystukien kunnollinen uudistus jää seuraavan hallituksen pöydälle.

Antti Avoranta
Helsingin Kokoomuksen Nuoret