Kaupungin suunnasta saa olla innostunut
MIKÄ on kaupungin tärkein tehtävä? Sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kouluihin menee paljon rahaa, ja niistä puhutaan paljon kuntavaalien alla, joten olisivatko ne tärkeimpiä? Kaunis kuvitelma on, että äidit ja isät päättävät yhdessä lähikoulujen ja -terveyskeskusten asioista – ja että sitä on kuntademokratia Suomessa.
Tätä kuvaa ravisteltaessa huomataan, että kaavoitus ajaa tärkeydessään ja vaikuttavuudessaan kaiken ohitse vasemmalta ja oikealta, tunnelia ja siltaa pitkin. Kaupunki ilman kaavoitusta on sekava ja vertautuu valtioon ilman maanpuolustusta ja oikeuslaitosta.
Kaupunki elää liikkeestä ja kaupankäynnistä. Kaupungin asukkaat elävät, työskentelevät, asuvat ja ovat sen mukaan, miten tiiviillä maapläntillä on palveluita, mahdollisuuksia, esteitä ja väyliä. Monesti törmään kaavoituksesta puhuttaessa välinpitämättömään asenteeseen, jonka mukaan kaavoituksesta on turha vauhkota, koska eivät ne kadut sieltä katoa – kunhan nyt aurattaisiin. Merkityksellistä on kuulemma se, mistä saadaan työpaikkoja ja miten palvelut pelaavat.
Kaupunkitaloustieteen näkökulma tähän on se, että kaavoitus, eli sijoittumisen suunnittelu, liikenne ja sijainnilla tehtävä politiikka, on se politiikan osa-alue, jolla on voimakkain vipu kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Kaavoitus luo toimivuutta, työpaikkoja, elintasoa ja talouskasvua, jolla voi rahoittaa kaiken muun.
KEISARI Napoleonin innovaatio (huom. ei keksintö) katuverkon ruutukaavasta, joka lanaa alleen keskiaikaiset kujat ja sokkelon, oli 1800-luvun alun oloissa niin sanottu välitön klassikko, jonka suosio levisi yli Euroopan nopeammin kuin Ranskan keisarillinen armeija. Ruutukaava ja umpikorttelit vähensivät sairauksia, paransivat hygieniaa, lyhensivät välimatkoja, nopeuttivat liikennettä, halvensivat kuljetuksia, paransivat turvallisuutta, lisäsivät kaupankäyntiä ja mahdollistivat monen modernin toimialan (esim. työvoimaintensiivinen teollisuus, korkean lisäarvon asiantuntijapalvelut, joukkoliikenne) kannattavuuden ja kukoistuksen.
Yksinkertainen kaava, jonka mukaan kaupungin eri yksityiset ja julkiset toimijat järjestäytyivät ja rakensivat yhteiskuntaa, sanalla sanoen moninkertaisti elintason.
Kehityksen ei tarvitse päättyä ruutukaavaan. Kaupungin tuottavuuden tiedetään olevan sitä parempi, mitä korkeampi asukastiheys sillä on. Erään laskelman mukaan BKT per asukas nousee 14 prosenttia, kun asukastiheys tuplaantuu. Kaupunkitaloustiede tuntee monia näitä agglomeraatio- eli kasautumisetuja, joita voidaan saavuttaa lyhentämällä ihmisten ja paikkojen välimatkoja myös ei-fyysisesti.
Tunnin juna Turkuun, nopeampi liikenneverkko, korkeampi rakentaminen ja joustavampi tontin käyttötarkoituksen määritteleminen ovat kaikki paitsi Kokoomusnuorten ajamia asioita myös tehokkaita tapoja aiheuttaa talouskasvua ja nostaa kaikkien ihmisten elintasoa. Nämä kaikki edellyttävät fiksua kaavoittamista ja rakentamisen sallimista.
FIKSU kaavoittaminen on halvempi ja tehokkaampi keino työllisyyden, talouden ja jopa syntyvyyden hoitamisessa kuin verokikkailut, koulutusuudistukset, aktiivikikyt, sosiaaliturvan uudistaminen, ay-liikkeen kurittaminen ja perhevapaauudistus yhteensä. Enkä siis ollenkaan tarkoita, etteikö kaikkea tuota pitäisi silti tehdä!
Mitä sinä voit tehdä kaavoituksen eteen? Kysymyskin kuulostaa oudolta. Pitäisikö tässä alkaa demokratian nimissä muodostaa kantaa siihen, kuinka omat kotikulmat järjestetään uusiksi niin, että elinkeinoelämä kiittää? Kuulostaako työläältä? Se johtuu siitä, että se on työ. Kaupungilla on töissä satoja kaupunkisuunnittelijoita, joiden tehtävänä on tuoda katukiveyksen tasolle se suunnitelma, joka sisältää niitä hyvän kaupunkirakenteen yleisiä periaatteita.
Kaupunkirakenne- ja kaupunkipolitiikka on näiden linjauksien antamista virkamiehille, ja meillä Helsingissä tämä on erittäin ajankohtainen asia paitsi aina myös nyt keväällä -19. Kaupunginvaltuustoon tulee siunattavaksi Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttöä, asumista ja liikennettä vuosille 2019-2050 linjaava toimintasuunnitelma, josta käytetään mediaseksikästä akronyymiä MAL2019.
Paras tapa tutustua tähän suunnitelmaan on tulla paikan päälle Stadin Kokoomusnuorten helmikuun tapahtumaan, jonka otsikkona on MAL2019?. (Mietimme houkuttelevampaa tai edes ymmärrettävämpää nimeä, mutta jos virkamiehet ovat viisaudessaan päättäneet tämän olevan kuvaava nimi, miksi me sitä muuttaisimme.)
Mitä tämä MAL2019 sisältää?
MAL2019-suunnitelman luonnoksessa linjataan esimerkiksi, että joukkoliikenteen lipun hintoja alennettaisiin ja tämä alennus rahoitettaisiin tiemaksuilla. Tässä rahan siirrossa on logiikkaa liikennejärjestelmän kannalta, ja niin tehdään jo nyt. Pohdittavaksi jääkin, onko tätä rahan siirtoa tarve nyt lisätä.
MAL2019-luonnos antaisi poliittisen siunauksen kolmen kantakaupungista pohjoiseen ja yhden Itä-Helsingissä sijaitsevan pikaraitiotielinjan suunnittelu- ja rakentamisprosessin käynnistämiselle. Kuulostaa hyvältä, mutta onko vaihtoehdot punnittu tarkkaan? Onko reittilinjaukset parhaita mahdollisia? Tulisiko sähköbussi halvemmaksi ja nopeammaksi? Miten on metron laajentamisen?
Liikennejärjestelmää halutaan optimoida tulevaisuudessa datalla ja liikenteen palvelumarkkinoihin tahdotaan sopeutua, MAL2019-suunnitelmaluonnoksesta ilmenee. Edelleen asumisesta halutaan tehdä kohtuuhintaista, ja tämän toteuttamiseksi selostetaan paljon aktiivista politiikkaa ja byrokratiaa vaativia toimia. Onko pakko?
Onko tämä oikea suunta? Tuleeko Helsinki tällä valmiiksi? Näitä kysymyksiä meidän nuorten tulee nyt pohtia, jotta meitä ei vanhana harmittaisi.
NÄMÄ asiat saattavat olla jopa turhan kinkkisiä äideille, isille ja nuorisolaisille – tavallisille erkeille. Etäisyys Napoleonin ajan linjauksiin auttaa hahmottamaan, millaisen hyökyaallon ruutukaava aiheutti. Samanlaista vaikutusta on vaikea nähdä nyt valmisteltavilla asioilla. Virheitä ei kuitenkaan koskaan tehdä tarkoituksella.
Inhottava fakta on se, että oltiin kummin päin vain, näistä asioista tulee tänä keväänä ja tulevina vuosina päättämään kaiken maailman erkit, joilla ei välttämättä ole sen parempia vastauksia, mutta jotka ovat vain sattuneet tempaamaan vallan käsiinsä. Voimaannuttava ajatus on se, että meillä kaikilla voi olla jotain järkevää annettavaa kaupungin rakentamiselle.
Helsingin Kokoomus on siitä hieno yhteisö, että matka ja keskusteluyhteys nuorten paikallisyhdistyksen iltatapahtumasta on lyhyt kaupungin korkeimpiin pöytiin valtuustossa, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Toivotan mielelläni kaikki kokoomusnuoret tervetulleiksi tämän asian äärelle MAL2019?-tapahtumaamme!
Vertti Niemi
Kirjoittaja on Stadin Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Tutustu täällä HSL:n MAL2019-tiedotussivustoon: https://www.hsl.fi/mal/mal-2019
Katso täältä lisätietoja SKN:n MAL2019?-tapahtumasta 21.2.2019: https://www.facebook.com/events/304085967127245/