Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku niin turvallisuuspolitiikassa kuin nuorisovaikuttamisessakin. Tosiasia on, että Helsinki on yhä nuorisovaikuttamisen perässähiihtäjä verrattuna useisiin Suomen kaupunkeihin ja kuntiin. Helsinkiläisnuorilla tulisikin olla paremmat vaikuttamismahdollisuudet nykytilanteeseen verrattuna ja Helsingin nuorisoneuvoston aseman vahvistaminen olisi tähän toimiva lääke.

Pitkän ja valtavan työn ansiosta Helsingin nuorisoneuvosto sai puoleksi vuodeksi kokeilun, jossa se valitsee puhe- ja läsnäolo-oikeuksilla varustetut edustajansa kaikkiin Helsingin kaupunginvaltuuston neljään lautakuntaan: kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan, kaupunkiympäristö- sekä sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Tämä on selkeää edistystä.

Vuonna 2017 tehty aluehallintovirastojen kysely paljastaa, että 78% Suomessa toimivista nuorisovaltuustoista on saanut lähettää oman edustajansa lautakuntiin.  Tuolloin Helsinki ei vielä ollut joukossa mukana, mutta se on onneksi kehittänyt toimintaansa. Lautakunnat ovat idearikkaille nuorille todellinen vaikuttamisen paikka: niissä tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat nuorten elämään merkittävästi. Lautakunnilla on suuri merkitys myös helsinkiläisessä päätöksenteossa, joten nuorisoneuvoston lautakuntakokeilusta on ehdottomasti tehtävä pysyvä käytäntö.

Mikäli Helsinki haluaisi merkittävästi parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja päästä eroon perässähiihtäjän roolistaan, pelkät lautakuntapaikat eivät kuitenkaan riitä. Nuorisoneuvosto tarvitsisi myös aloiteoikeuden kaupunginvaltuustossa. Edellä mainitussa  kyselyssä peräti 60 prosenttia kunnista tarjoaa sen tavalla tai toisella nuorisovaltuustolleen. Herää kysymys, miksi näin ei ole Helsingissä? Aloiteoikeus kaupunginvaltuustossa olisi nuorille mahtava keino saada äänensä kuuluviin. Näin myös kaupungin oma tulevaisuus, nuoret, pääsisivät uudistamaan kaupunkia, jossa he tulevat elämään vielä pitkään.

Kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät, kuten Kokoomus, voisivat myös osaltaan edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia Helsingissä varsin vähäisellä työmäärällä. Nuorisoneuvosto ja valtuustoryhmät voisivat yksinkertaisesti tehdä enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi joillain valtuustoryhmillä on ollut tapana kutsua nuorisoneuvoston tai sen edeltäjän, Ruudin ydinryhmän edustajia keskustelemaan valtuutettujen kanssa. Ei ole syytä miksei Kokoomuskin voisi toimia näin. Se saisi samalla mahdollisuuden profiloitua nuorisovaikuttamisen edistäjänä ja toimisi toki myös itse edelläkävijänä.

Helsingin nuorisoneuvosto ei ole vieläkään valmis. Lautakuntapaikat tulee vakinaistaa, kaupunginvaltuustoon on saatava aloiteoikeus ja yhteistyötä valtuustoryhmien kanssa on lisättävä, jossa Kokoomus voisi toimia edelläkävijänä. Näiden muutosten myötä Helsinki ei olisi enää perässähiihtäjä, vaan sen tarjoamat vaikutusmahdollisuudet nuorille olisivat vähintäänkin samalla tasolla muun Suomen kanssa.

Antti Avoranta

Hallituksen jäsen, Helsingin Kokoomusnuoret