Maapallo ei pelastu EU:n jäsenvaltioiden tasolla. EU tuottaa kolmanneksi eniten kasvihuonepäästöjä koko maailmassa. Näin ollen toisin kuin yksittäisten jäsenmaiden, EU:n ilmastoteoilla on oikeasti maapallon pelastamisen kannalta suuri merkitys. EU ei kykene ratkaisemaan ilmastonmuutosta, ellei se saa enemmän valtuuksia jäsenmaiden päästötavoitteiden määrittelyssä ja välineitä valvoa tavoitteissa pysymistä. Tähän tarvitsemme federalistista Euroopan Unionia.

Maapallo ei myöskään pelastu ilman konkretiaa. Poliitikkojen maalailut kiertotaloudesta ja clean techistä ovat harmillisen usein pelkkiä kauniita puheita, jotka eivät kuitenkaan estä ilmaston lämpenemistä. Tarvitsemme selkeitä, mitattavia tavoitteita ja toimia, jotka mahdollistavat päästöjen irtikytkennän talouskasvusta. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Koska ilmastonmuutos on jo käynnissä, lyhyen aikavälin toimenpiteet ovat ratkaisun keskiössä. Tällaisia ovat esimerkiksi päästökaupan laajentaminen sekä päästötavoitteiden tiukentaminen. IPCC:n mukaan suurimpien katastrofien välttämiseksi maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi kääntää laskuun viimeistään vuonna 2020, eli jo ensi vuonna. Kuitenkaan kaikkea ei ole mahdollista tehdä lähitulevaisuudessa, ja siksi tarvitsemme myös pitkän aikavälin toimia. Näihin kuuluvat muun muassa hiilinielut, uusi teknologia sekä kiertotalous.

Tärkeintä ilmastonmuutoksen torjumisessa on tehdä päätökset tieteeseen ja faktoihin perustuen. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista IPCC:n vuoden 2018 ilmastoraportin määrittämään 1,5 asteeseen. Aikaisemmin esimerkiksi Suomi on pyrkinyt tavoitteissaan kahteen asteeseen.

Tällä hetkellä EU:n tasolla merkittävin yksittäinen toimi ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi on päästökauppa. Päästökauppajärjestelmä vähentää tehokkaasti päästöjä, mutta on joiltain osin ongelmallinen. Nykyään päästökauppajärjestelmä kattaa noin puolet EU-alueen kasvihuonekaasupäästöistä, ja siksi sitä tuleekin laajentaa merkittävästi heti. Jatkossa päästökauppa tulee korvata asteittain kaikki päästöt kattavalla ja ennakoitavammalla hiiliverolla.

Tarvitsemme yhtenäisempää EU:ta siihen, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä päästötavoitteita. EU:lla tulee olla riittävät keinot sanktioida jäsenvaltioita, jotka eivät pysy yhteisissä päästötavoitteissa. Tämän tulee tarkoittaa käytännössä erilaisten tukien eväämistä tai vallan vähentämistä muussa päätöksenteossa.

Päästöjen nopean ja radikaalin vähentämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka yhteiskuntaa ylläpidetään jatkossa täysin päästöttömästi. Tässä avainasemassa on hiilinielut, puhdas energia ja kiertotalous – sekä vahva liittovaltio.

EU:n tulee kieltää fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Tällä hetkellä ydinvoima on paras mahdollinen energiamuoto ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta EU:n tulee panostaa myös uusien, entistäkin kestävämpien energiamuotojen tutkimukseen ja innovointiin. Tästä oivana esimerkkinä toimii fuusioenergiatutkimus, jonka resursseja on kasvatettava heti.

Eurooppalainen liittovaltio on ainoa kyllin yhtenäinen ja vahva ylläpitäjä kaikille näille muutoksille. Mitä yhtenäisempi liittovaltio on, sitä todennäköisemmin kaikki sen osat pysyvät päästötavoitteissaan sekä ylläpitävät hiilinegatiivista tulevaisuutta.

Federalistinen EU on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Liittovaltio ei kuitenkaan ole vielä tänään realismia, mutta ilmastonmuutos on. Siksi Suomi on vuoden 2019 loppupuoliskolla avainasemassa, kun se saa toimia EU:n puheenjohtajamaana. Onkin ensiarvoisen tärkeää ottaa ilmastonmuutos  puheenjohtajakauden keskiöön. Silloin meillä voi vielä olla mahdollisuus pelastaa maapallomme.

Liittovaltion ilmastopolitiikka:

• Tehdään politiikkatoimet faktaan perustuen, tällä hetkellä se tarkoittaa IPCC:n raportin päästötavoitteiden noudattamista.
• Laajennetaan päästökauppa koskemaan myös bioenergiaa ja huomattavasti suurempaa osaa EU:n alueen kokonaispäästöistä seuraavan komission kauden aikana.
• Siirrytään asteittain päästökauppajärjestelmästä kohti kokonaisvaltaisempaa hiiliveroa.
• Asetetaan yhteisistä päästötavoitteista lipsuville jäsenvaltioille tuntuvat sanktiot, joiden implementoinnissa ollaan tiukkoja.

Heidi Hanhela

Kirjoittaja on Kokoomusnuorten kansainvälisten asioiden varasihteeri sekä ydinvoiman ja markkinatalouden nimeen vannova valtiotieteen kandidaatti.

Blogikirjoitus on osa Kokoomusnuorten federalismipamflettia ”The F-word”. Esittelemme pamfletin tekstejä yksitellen blogissamme päivittäin aina eurovaalien ennakkoäänestyksen alkuun saakka.

LUE KOKO FEDERALISMIPAMFLETTIMME TÄÄLTÄ!

TUTUSTU EUROVAALIEHDOKKAISIIN!