Markkinahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinat eivät toimi tehokkaasti. Käytännössä markkinahäiriö ilmenee usein niin, että yksilöiden tai yritysten oman edun tavoittelu johtaa yhteiskunnan näkökulmasta tehottomaan lopputulokseen. Julkisen vallan tulee varmistaa markkinamekanismien tehokas toiminta ja globaalissa markkinataloudessa tähän tarvitaan Euroopan unionia.

Datan keskitettyyn keräämiseen ja taloudelliseen hyödyntämiseen perustuvat globaalit liiketoimintamallit ovat luoneet kokonaan uudenlaisia markkinahäiriöitä, joiden vaikutukset ovat havaittavissa kaikkialla maailmassa. Olosuhteet ovat mahdollistaneet suurten teknologiayritysten, kuten Facebookin, Googlen ja Amazonin, kasvamisen massiivisiin mittoihin, mikä on osoittautunut markkinatalouden näkökulmasta ongelmalliseksi. Niiden neuvotteluvoima suhteessa esimerkiksi myyjiin, sisällöntuottajiin ja mainostajiin on erittäin vahva, sillä suuryritykset kykenevät pitkälti määrittämään näkyvyyden ja kysynnän, jotka ne palveluiden käyttäjiltä voivat saada ilman riittävää kilpailua. Osa teknologiajäteistä kykenee ostamaan kilpailijansa pois markkinoilta tai pahimmassa tapauksessa jopa estämään niiden syntymisen epäämällä uusilta toimijoilta pääsyn liiketoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömille markkinapaikoille. Suuryritysten hallinnoimat massiiviset datavirrat antavat niille merkittävän ja mahdollisesti epäterveen etulyöntiaseman kiihtyvässä tahdissa kehittyvän tekoälyn hyödyntämiseen. Tämä voi osaltaan myös tukahduttaa uusien innovaatioiden syntyä.

Digitalisaation myötä syntyneet markkinahäiriöt edellyttävät vahvan ja määrätietoisen kilpailupolitiikan harjoittamista. Euroopan komissio on kiinnittänyt kasvavaa huomiota suuryritysten toimiin ja pyrkinyt suitsimaan niiden vaikutusvaltaa. Unionin kilpailupolitiikka ei kuitenkaan nykyisellään pysty täysimääräisesti vastaamaan digitalisaation asettamiin haasteisiin. Kilpailupolitiikka kaipaisi lisää resursseja sekä uutta lainsäädäntöä tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi. Olisi tärkeää lisätä komission kykyä tutkia ja analysoida vallitsevia markkinaolosuhteita sekä tekoälyn kehityksen vaikutusta niihin. Kilpailupolitiikan prosesseja olisi syytä nopeuttaa. Uudet lainsäädännolliset työkalut olisivat tarpeen muun muassa suurten datavirtojen hallinnan tuoman markkinavoiman tunnistamisessa ja sääntelyssä, teknologiayritysten fuusioiden käyttäjille ilmenevien vaikutusten arvioinnissa sekä kuluttajille aiheutuneen harmin määrittelyssä myös hinnoitteluun liittymättömien tekijöiden kautta.

On ilmeistä, etteivät Euroopan unionin jäsenvaltiot kykene korjaamaan yksin digitalisaation ja globalisaation aikakaudella ilmenneitä markkinahäiriöitä. Ne eivät yksinkertaisesti ole siihen riittävän suuria tai vaikutusvaltaisia. Eurooppalaiset kuluttajat ja yritykset tarvitsevat unionilta päättäväistä ja vaikuttavaa politiikkaa teknologiajättien toimien suitsimiseen. Jo voimassa oleva yleinen tietosuoja-asetus on oiva esimerkki sen voimasta sääntelijänä ja suuryritykset, kuten Facebook, ovat joutuneet muuttamaan toimintaansa. EU on suuren kokonsa ja taloudellisen vaikutusvaltansa ansiosta vahvassa asemassa luomaan markkinahäiriöitä purkavaa ja ehkäisevää sääntelyä myös digitalisaation aikakaudella. Suomen ja muiden jäsenvaltioiden on hyödynnettävä tämä täysimääräisesti antamalla unionille siihen riittävät toimivaltuudet.

Liittovaltion kilpailupolitiikka

• Suomen tulisi puheenjohtajakautensa aikana tukea Euroopan unionin kilpailupolitiikan uudistamista niin, että unioni saa riittävät resurssit ja lainsäädännölliset työkalut digitalisaatiosta johtuvien markkinahäiriöiden tunnistamiseen ja torjuntaan.
• Euroopan unionin instituutioiden ja jäsenvaltioiden tulisi seuraavan vaalisyklin aikana luoda kunnianhimoinen, läpinäkyvä ja tasapainoinen sääntely-ympäristö datan keräämiselle, hallinnoimiselle sekä taloudelliselle hyödyntämiselle tekoälyn kehityksen merkittävät vaikutukset huomioiden.

Risto Rajala

Päivätöikseen Risto puurtaa Helsingin Kokoomusnuorten aluekoordinaattorina ja vapaa-ajallaan hän vääntää EU-politiikasta Eurooppanuorten liittohallituksessa. Risto on myös se ainoa kokoomusnuori, joka lukee Politicon Brussels Playbookin joka aamu.

Blogikirjoitus on viimeinen osa Kokoomusnuorten federalismipamfletista ”The F-word”. Esittelemme pamfletin tekstejä yksitellen blogissamme päivittäin aina eurovaalien ennakkoäänestyksen alkuun saakka.

LUE KOKO FEDERALISMIPAMFLETTIMME TÄÄLTÄ!

TUTUSTU EUROVAALIEHDOKKAISIIN!