Topi-Veli Arpiainen

Jos julkisella vallalla olisi vain yksi tehtävä, se olisi ulkoisen turvallisuuden takaaminen

Blogi Federalismipamfletti

Liittovaltiokehitys Euroopan Unionissa on pohjimmiltaan käytännönläheistä, minkä osoituksena voidaan pitää läheisyysperiaatetta. Tämä taipumus käytännönläheisyyteen heijastuu unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksessä. Jo aloitetut toimenpiteet ovat pääsääntöisesti olleet pragmaattisia, kuten perehtyminen unionin toimiin aihepiirin saralla osoittavat.

Katse on kuitenkin suunnattava tulevaan. Pyrkimykset päällekkäisten turvallisuusrakenteiden luomiseen törmäävät yhteen Euroopassa vallitsevan todellisuuden kanssa. On tavoiteltava vahvempaa ja yhtenäisempää Eurooppaa niin Naton sisällä, kuin sen lisäksi. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti toiminnan kehittämistä unionin mittakaavassa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, riippumatta siitä millaiseksi sen halutaan kehittyvän, on huomioitava Yhdysvaltain merkittävä rooli.

Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta vuosi 2016 oli merkityksellinen, sillä tuolloin pidetyissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja niitä edeltäneissä vaalikampanjoissa Yhdysvaltain ja Euroopan perinteinen atlanttinen yhteys asetettiin kyseenalaiseksi. Suhtautuminen yhteistyöhön on entistä vahvemmin riippuvainen muutoksista maan sisäpolitiikassa. Osansa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksessa on myös Venäjän läntiselle järjestykselle osoittamalla haasteella sekä Iso-Britannian monikäänteisellä eroprosessilla Euroopan unionista.

Lukuisista muutostekijöistä Yhdysvallat on kuitenkin yksi merkittävimmistä. Se on yhtäaikaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä edistävä sekä sitä hidastava tekijä, sillä Yhdysvallat on ollut vastahakoinen kehityskuluille, jotka edistävät Euroopan strategista autonomiaa. Lyhyen välin atlanttinen epävarmuus on keskeisin ongelma, johon Euroopan unionin yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on vastattava.

Eurooppalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten puheenvuorojen määrän kasvu on viime kädessä seurausta edellä mainituista muutostekijöistä. Erinäisiä ajatuksia Euroopan puolustusratkaisuista on esitetty aina Euroopan unionin omasta armeijasta sen omaan lentotukialukseen. Puheenvuorot ovat ymmärrettäviä ja ne jatkavat unionissa vuosien varrella esille tuotuja pyrkimyksiä strategisen autonomian saavuttamiseen. Esityksien päällekkäisyyttä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin kanssa, mikä on tässä ymmärrettävä erityisesti puolustusliitto Naton rakenteina Euroopassa, ei useinkaan käsitellä tarkkuudella.

Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toiminnan mielekkäin yksikkö, valtioiden lisäksi, on Euroopan unioni. Unionin ongelmana vahvemman toimijuuden tavoittelussa on puutteet valmiudessa ja tahdossa alueen taloudellisen ja sotilaallisen kapasiteetin käyttämiseen. Lisäksi unionin jäsenmaiden kyky toimia yhtenäisesti vaihtelee.

Ongelmiin on havahduttu jäsenmaissa sekä unionissa. Ranskan ja Saksan aktiivisuus unionin laajuisessa ulkopoliittisessa visioinnissa osoittaa, esitettyjen ajatusten toteutettavuudesta huolimatta, yrityksiä ratkaista Euroopan turvallisuusongelmia.

Lyhyellä aikavälillä toimia niin unionissa kuin jäsenvaltioissa on ylläpidettävä käytännönläheisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi. Unionin sisäistä ulkopoliittista päätöksentekoa on tuettava turvallisuusneuvoston perustamisella, mikä edistää unionin laajuisen tilannekuvan muodostamista. Pitkällä aikavälillä unionin on tavoiteltava yhtenäisempää ja vahvempaa asemaa Naton sisällä.

Liittovaltion ulkopolitiikka

  • Eurooppalainen, Natoon perustuva turvallisuuspolitiikka on yksi liittovaltiokehityksen suurimmista hyödyistä, sillä se takaa, että kykenemme vastaamaan nykyajan moninaisiin turvallisuusuhkiin.
  • EU:n tulee voida tehdä ulkopoliittisia päätöksiä yksinkertaisella määräenemmistöllä.
  • Jäsenvaltioiden paikat Yhdistyneissä Kansakunnissa korvataan yhdellä valtiolla niin täysistunnossa kuin turvallisuusneuvostossa.
Topi-Veli Arpiainen

Topi-Veli on pitkäaikainen Kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen ja viittä vaille yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Innostuu keskustelun siirtyessä antiikkiin ja geopolitiikkaan.


Blogikirjoitus on osa Kokoomusnuorten federalismipamflettia ”The F-word”. Esittelemme pamfletin tekstejä yksitellen blogissamme päivittäin aina eurovaalien ennakkoäänestyksen alkuun saakka.

LUE KOKO FEDERALISMIPAMFLETTIMME TÄÄLTÄ!

TUTUSTU EUROVAALIEHDOKKAISIIN!

Lisätietoja:

Me uskomme, että jokainen nuori on kiinnostunut omasta tulevaisuudestaan. Olemme varmoja siitä, että myös sinulla on omia päämääriä ja sanasi sanottavana itseäsi koskeviin päätöksiin.

Liity Kokoomusnuoriin