
Suomen ulkopoliittisen turvaverkon haurastuminen
Yksi osa suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä puolustuspolitiikkaa on Eurooppaan, ja laajemmin läntisen demokratioiden piiriin, luotu kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden kudelma, omanlaisensa turvallisuusarkkitehtuuri. Siihen kuuluvien maiden asema on vakaampi. Tässä mielessä Länsi voidaan käsittää lukemattomien kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden verkkona, joka sitoo paikalleen ja vakauttaa sen piiriin kuuluvia valtioita, joihin Suomikin kuuluu.
Verkko on kuitenkin haurastunut 2000-luvun aikana. Maailmanpolitiikka elää ja sen mukanaan tuomat muutokset koettelevat verkkoa; kuluttavat sen säikeitä. Viimeisimpiin kuuluva käänne verkon kulumisessa tapahtui viime kesäkuun 26. päivä, kun Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeudet Euroopan neuvostossa, Euroopan vanhimmassa ihmisoikeusjärjestössä, palautettiin Krimin laitonta valtausta edeltäneeseen tilaan.
Suomessa Venäjän parlamentaarikkojen paluuta neuvoston yleiskokoukseen on esitelty muun muassa voittona ihmisoikeuksien puolesta. Moskovassa 16.7. alkaneet mielenosoitukset ja niiden kovakätiset tukahduttamiset poliisivoimin, saattavat nämä esitykset ihmisoikeustilanteen paranemisesta eri valoon.
Päätös aiheutti välittömiä reaktioita. Venäjän delegaation jäsenyyden palauttamista kritisoitiin voimakkaasti. Päätöstä seurasi Viron, Georgian, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Ukrainan yhteinen julkilausuma, jossa maiden edustajat ilmoittivat yleiskokouksesta poistumisesta. Keskeisenä syynä esitettiin Venäjän aggressiiviset ulkopoliittiset toimet viime vuosikymmeniltä ja maan ihmisoikeustilanteen heikkous. Päätöksen viisautta voidaan pohtia myös Euroopan yhtenäisyyden näkökulmasta; jako uuden ja vanhan Euroopan välillä korostui jälleen kerran.
Verkon ylläpito ei todellakaan ole helppoa. Yhtäältä sen säilyttämiseksi on toimittava määrätietoisesti, mutta toisaalta sitä hajottaviin toimijoihin on pidettävä jonkinlainen yhteys. Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmapäällikön ja ulkopolitiikan kommentaattorin Mika Aaltolan sanoin: ”Suomen linjaan on kuulunut se, ettei selkää käännetä ja kättelemättä jätetä.”
Pragmatiikalla on paikkansa kuin myös hintansa. Tässä yhteydessä Venäjän jäsenyyden palauttaminen merkitsee Euroopan neuvoston painoarvon ja uskottavuuden menetystä – säikeen haurastumista. Kansainvälisten järjestöjen uskottavuuden perustuessa niissä toimivien valtioiden tahtoon toimia niissä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kyseessä ei ole ensimmäinen Euroopan ja Suomen kannalta olennainen järjestö, jonka uskottavuus kärsii, sillä vuonna 2014 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ koki historiansa suurimman iskun Krimin laittoman valtauksen myötä.
Olipa syy sitten omassa toiminnassa tai maailmanpolitiikan kehityksen arvaamattomissa tuulissa, on se verkko, johon Suomea on vuosikymmenten ajan sidottu, haurastumassa. Suomen kannalta merkitsevin kysymys koskee toimintaa. Miten toimitaan, kun verkko osineen haurastuu? Ja tätä seuraa laajempi ja painavampi kysymys: miten Suomen turvallisuutta palvelee siihen olennaisesti vaikuttavien kansainvälisten järjestöjen haurastuttaminen?
Vastaus löytyy Suomelle tyypillisestä inhorealismista, joka on nostanut päätään viime vuosien aikana. Valtiojohto onkin viime vuosina viisaasti varautunut eri tavoin. Se on panostanut kahdenvälisiin suhteisiin Suomen kannalta merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten toimijoiden kanssa, varmistanut Puolustusvoimien kalustohankintojen toteutumisen tulevan vuosikymmenen aikana ja valmistautunut lainsäädäntöä muuttamalla maailmanpolitiikan sykkeen kiihtymiseen. Valtiojohto on kaikessa hiljaisuudessa varautunut synkempään aikaan, mitä leimaa nopeat muutokset maailmanpolitiikassa, uudistuneet uhkakuvat ja vanhan järjestyksen perustavanlaatuinen muutos.
Lähteet:
- https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Venaja_palaa_Euroopan_neuvostoon_26062019.aspx
- https://yle.fi/uutiset/3-10880934
- https://yle.fi/uutiset/3-10907118
- http://euromaidanpress.com/2019/06/27/seven-delegations-join-in-demarche-as-pace-lifts-all-sanctions-on-russian-delegation/
- https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006164829.html