Politiikan ikävimpiä puolia on asioiden vääristely.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) on kiistatta EU-parlamentin vaikutusvaltaisimpia suomalaisjäseniä. Hautala kuuluu parlamentin puheenjohtajistoon ja on eurooppalaisten kollegoidensa parissa arvostettu. Sosiaalisessa mediassa Hautala on kuitenkin valinnut toisen linjan. Siellä hän vääristelee tietoja kollegoidensa äänestyksistä.

Kyse on Hautalan julkaisemista Miten meppi äänesti -graafeista. Joskus graafit kiteyttävät monimutkaisia asioita onnistuneesti, mutta usein pikemminkin lähinnä hämärtävät sitä, mistä todellisuudessa on äänestetty.

Tänään jakamassaan graafissa Hautala väitti, että osa suomalaisista europarlamentaarikoista ei kannata koronakriisin jälkeisen elvytyksen sitomista Pariisin sopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin. Graafia jakoi eteenpäin myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Graafi liittyy Euroopan parlamentissa toissaviikolla äänestettyyn koronaviruskriisiä koskevaan julkilausumaan. Kyse oli siis parlamentin poliittisesta tahdonilmauksesta, ei esimerkiksi lainsäädännöstä tai muusta, jolla olisi oikeusvaikutuksia.

Kuvan perusteella lukija saa sellaisen käsityksen, että punaisella merkatut mepit vastustavat EU:n ilmastotavoitteita. Näin ei ole, vaikka osa mepeistä – todennäköisesti lähinnä perussuomalaiset – niin tekisivätkin.

Hautalan jakama kuva perustuu siihen, miten mepit äänestivät suhteessa yksittäiseen vihreiden europarlamenttiryhmän tekemään muutosesitykseen. Kuva ei ota lainkaan huomioon esimerkiksi sitä, äänestikö meppi heti seuraavassa äänestyksessä EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastoneutraalisuuteen sitoutumisen puolesta, vaikka vastustikin tätä nimenomaista vihreiden muutosesitystä. Esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikot äänestivät kaikki pohjatekstin puolesta.

Pohjateksti piti jo sisällään sitoutumisen EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan ja ilmastoneutraalisuuteen, jotka ovat Pariisin sopimuksen kanssa linjassa ja sen keskeisintä sisältöä:

18. korostaa, että tämän elvytys- ja jälleenrakennuspaketin keskiössä tulisi olla Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitalinen muutos, jotta voidaan polkaista talous käyntiin, parantaa sen selviytymiskykyä ja luoda työpaikkoja ja samalla tukea ekologista siirtymää ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, myös Euroopan strategista riippumattomuutta, ja avustaa EU:n keskeiset teollisuudenalat turvaavan teollisuusstrategian täytäntöönpanossa; korostaa, että vastauksemme on sovitettava yhteen ilmastoneutraaliutta koskevan EU:n tavoitteen kanssa;

Tämän tekstin parlamentti siis hyväksyi ja sen puolesta äänestivät myös liki kaikki europarlamentaarikot, jotka Hautalan graafissa ovat punaisella. Tiedon valossa Hautalan jakama väite asettuu vähintään kyseenalaiseksi, jopa täysin valheelliseksi. Jopa Hautalan vihreä kollega Ville Niinistö myönsi Twitterissä, että graafi ”oikoo mutkia”.

Vaikka näin ei olisikaan, johtopäätösten vetäminen yksittäisistä äänestyksistä on ylipäätään hankalaa. Syitä siihen, miksi joitain muutosesitystä ei parlamentissa tueta, on lukuisia.

Esimerkiksi julkilausumat – josta nyt käsiteltävässä äänestyksessä oli kyse – pyritään yleensä viimeistelemään poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Tekstin valmistelu yhdessä ja neuvotellen on käytännössä ainoa mahdollinen tapa tuottaa julkilausumia, koska ne on valmisteltava kokonaisuudessaan parlamentin toimesta. Pohjaesitystä ei siis ole, jos poliittiset ryhmät eivät sellaista yhdessä luo. Neuvotteluiden tavoitteena on, että tekstistä tulee johdonmukainen ja tasapainoinen, jolloin se saa parlamentissa laajan tuen.

Muutosesitykset, jotka tuodaan pöytään neuvottelujen jälkeen, yleensä hylätään, vaikka osa hylkääjistä voisi sinänsä olla samaa mieltä. Näin siksi, että lopullisesta tekstistä on ryhmien välillä jo sovittu ja sopimuksesta halutaan pitää kiinni. Usein on niin, että muutosesityksen kohteena olevasta asiasta on jo tässä sovitussa tekstissä maininta. Tällaisesta muutosesityksestä on kyse myös Hautalan jakamassa graafissa.

On siis todennäköistä, että osa mepeistä vastusti Hautalan esiin nostamaa vihreiden muutosesitystä puhtaasti ”prosessuaalisista” syistä. Moni ajattelee, että jos haluaa muokata parlamentin linjaa, tulee osallistua neuvotteluihin ja sitoutua niiden lopputuloksiin. Vihreiden ryhmä on parlamentissa kuuluisa siitä, että se ei usein näin tee. Moni europarlamentaarikko kokee, että vihreät välttelevät yhteistyötä muiden kanssa, jotta ryhmä voi äänestyksissä keräillä vapaasti irtopisteitä julkisuuden kautta. Siksi heidän muutosesityksiään ei tueta. Hautalan graafit taitavat olla siitä melko hyvä esimerkki.

Helmikuussa vastaavan graafin aiheena oli kauppapolitiikka ja Vietnam-kauppasopimus:

Tässä graafissa toimintalogiikka oli samankaltainen kuin edellä. Jälleen kyse oli yksittäisestä muutosesityksestä.

Koko pohjatekstin – samanlaisen sitomattoman julkilausuman – tavoitteena oli kommentoida EU-Vietnam -sopimusta, koska parlamentti pääsi äänestämään valmiille sopimukselle vain kyllä tai ei. Kyseinen julkilausuma liittyi siis nimenomaan Vietnam-sopimukseen eikä kyse ollut laajemmasta kauppapolitiikkaa koskevasta linjanvedosta. Muutosesitys sopi siksi tekstiin huonosti. Linjanvetoja EU:n kauppapoliittisesta linjasta parlamentti on sen sijaan tuottanut jo aiemmin ja tuottaa varmasti myös jatkossa.

Myös Vietnam-sopimuksen kohdalla pohjateksti piti sisällään laajat kirjaukset ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ympäristönsuojelusta. Kyseinen muotoilu olisi siis tullut näiden päälle, ei yksittäisenä kirjauksena. Hautalan graafista tätä ei tietenkään pysty lukemaan.

Niiden mielestä, jotka parlamentin työn monimutkaisia yksityiskohtia syystä tai toisesta seuraavat, Hautalan toiminta on hyvin kyseenalaista. Hautalan jakamat virheellisiksi koetut kuvat ovat aiheuttaneet jo pitkään pahaa verta Hautalan ja muiden suomalaisten europarlamentaarikkojen välille. Esimerkiksi demareiden europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on ihmetellyt Hautalan jakamaa kuvaa, jossa hänen väitetään vastustaneet tiettyjen torjunta-aineiden kieltämistä. Kumpula-Natrin mukaan väite ei pidä paikkaansa.

– Erityisen ihmeellistä oli, että Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Hautala viestii näin. Sillä, mitä varapuheenjohtaja parlamentin päätöksenteosta viestii, on erityistä painoarvoa, Kumpula-Natri kirjoitti blogissaan.

Ulkopuolelta asiaa seuraavalle Hautalan toiminta näyttää erittäin kummalliselta. Miksi parlamenttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995 valittu, eurovaaleissa jälleen suuren äänisaaliin kerännyt ja parlamentin puheenjohtajistoon kuuluva Hautala alentaa omaa arvoaan vääristelemällä meppikollegojen tekemisiä kotimaiselle someyleisölle? Miten toiminta sopii yhteen parlamentin varapuheenjohtajan arvostetun aseman kanssa?

Vastaukset kysymyksiin voi antaa vain Hautala itse. Meidän muiden rooliksi jää vain ihmetellä – ja kritisoida, kun virheellistä tietoa seuraavan kerran välitetään.