Myönnän. Julkaisimme tänään kuvan, joka kertoo sinänsä täysin oikean tiedon tärkeästä äänestyksestä, mutta jättää kertomatta kontekstin. Se ei ole hyvä tapa tehdä politiikkaa, mutta olen vakuuttunut siitä, että kyse oli oikeutetusta keinosta nostaa keskusteluun kahta tärkeää teemaa: vammaisten oikeuksia sekä yhden suomalaismepin pitkäkestoista vääristelyä Euroopan parlamentin päätöksenteosta. 

Tässä blogissa haluan kertoa tarkemmin, mistä julkaisemassani kuvassa on kyse, ja miksi päädyin sen jakamaan. Pahoittelen kuvan jakamista jo tässä vaiheessa, ja palaan aiheeseen vielä erikseen kirjoituksen lopussa. 

Hautalan graafitrollaus

Kuvan taustalla ovat vihreän europarlamentaarikon Heidi Hautalan jo pitkään julkaisemat Miten meppi äänesti -graafit, joita on kritisoitu laajasti. Kirjoitin Hautalan kuvista jo aiemmin täältä löytyvässä blogissani. Kuvissa Hautala tiivistää parlamentin monimutkaisen päätöksentekoprosessin yhteen graafiin, jota hän ja muut vihreät jakavat sosiaalisessa mediassa.

Graafien kohtaamassa kritiikissä ei ole yksittäisestä kuvasta ja niitä ovat eri vaiheissa kritisoineet lähes kaikki suomalaiset europarlamentaarikot. Kuvia on jaettu ainakin kymmenen vuoden ajan säännöllisesti sekä julkaistu sosiaalisen median lisäksi myös lehtien mainospaikoilla. Kyse ei siis ole kertaluontoisesta asiasta, vaan järjestelmällisestä vääristelystä.

Edellisen graafin osalta myös Hautalan vihreä kollega Ville Niinistö arvioi, että graafi ”oikoo mutkia”. Helmikuussa julkaistun kuvan osalta kriitikkoihin kuuluivat muun muassa Nils Torvalds (rkp) ja Elsi Katainen (kesk.). Aiemmin graafeissa on muun muassa väitetty, että Petri Sarvamaa (kok.) olisi äänestänyt aborttien kieltämisen puolesta, mikä taas ei pidä miltään osin paikkaansa. 

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on puolestaan ihmetellyt Hautalan jakamaa kuvaa, jossa hänen väitetään vastustaneet tiettyjen mehiläisiin liittyvien torjunta-aineiden – neonikotinoidien – kieltämistä. Kumpula-Natrin mukaan väite ei pitänyt paikkaansa ja Hautalan toiminta oli ”rumaa mediapeliä mehiläisillä”, kuten hän kirjoitti blogissaan vuonna 2018.

Kumpula-Natrin mukaan neonikotinoidien kiellosta oli parlamentin poliittisten ryhmien kesken sovittu ja se oli kirjattu äänestykseen tuotuun pohjaesitykseen.

– Päätöslauselmaan oli kuitenkin tuotu myös tarkistus [eli muutosesitys], suoraan istuntosaliin, ilman että siitä oli sovittu poliittisten ryhmien kesken. Myös tarkistuksessa haluttiin kieltää neonikotinoidit! Jos tämä kuulostaa omituiselta, niin olet oikeilla jäljillä. Se on omituista, mutta näin voi tosiaan parlamentissa tehdä, Kumpula-Natri kirjoitti blogissaan.

Hautala oli tehnyt graafinsa sen perusteella, miten mepit olivat tähän muutosesitykseen suhtautuneet. Kumpula-Natrin mukaan parlamentti oli siis jo kieltämässä neonikotinoideja vaikeiden neuvottelujen jälkeen ja kiellolla tiedettiin olevan tarpeeksi kannatusta, koska siitä oli sovittu ryhmien välillä yhdessä. Muutosesitys sen sijaan olisi lisännyt sekavuutta eikä edes ollut välttämätön

Käytännössä siis se, että äänesti muutosesityksen puolesta, toimi pikemminkin tavoitetta – neonikotinoidien kieltämistä – vastaan. Silti Hautalan kuva väitti niiden meppien, jotka äänestivät muutosesitystä vastaan, vastustavan myös koko kieltoa.

– Erityisen ihmeellistä se oli, että Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Hautala viestii näin. Sillä, mitä varapuheenjohtaja parlamentin päätöksenteosta viestii, on erityistä painoarvoa, Kumpula-Natri ihmetteli. 

Hautala näyttää pullasta vain yhden rusinan

Edellä mainittu neonikotinoidien kielto on yksi esimerkki siitä, miten Hautalan graafeissa asiat saadaan usein näyttämään joltain, mitä ne eivät todellisuudessa ole. Varsinaista faktavirhettä ei aina ole, mutta graafista ihmisille välittyvä mielikuva on väärä.

Toinen hyvä esimerkki löytyy tämän vuoden helmikuulta, jolloin graafin aiheena oli EU:n kauppapolitikka. Hautala otsikoi graafinsa niin, että vihreällä olevat mepit vaikuttavat tukevan EU:n kauppapolitiikan uudistamista vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksia, kun taas punaisella olevat vastustavat sitä.

Kuten neonikotinoidien kohdalla, myös tällä kertaa graafi perustui siihen, miten mepit äänestivät suhteessa pohjatekstiin tehtyyn muutosesitykseen. Olen itse sitä mieltä, että kyseinen muutosesitys ei olisi tuonut tekstiin lisäarvoa, vaan ollut päällekkäinen muiden kanssa. Lisäksi se sopi tekstiin huonosti: asiassa oli kyse nimenomaan Vietnam-kauppasopimuksesta, ei yleisestä kauppapoliittisesta linjanvedosta, joita varten on oma paikkansa ja aikansa.

Mikä tahansa näistä perusteista – tarpeettomuus, päällekkäisyys tai väärä asiayhteys – voi olla sen taustalla, että joku mepeistä äänesti muutosesitystä vastaan. Silti graafi esittää asian niin, että muutosesitystä vastaan äänestäneet vastustaisivat EU:n kauppapolitiikan uudistamista vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksia. Tämä on yksinkertaisesti täysin väärä mielikuva ja aivan tahallista asioiden vääristelyä.

Edellä mainittujen lisäksi vastustuksen taustalla voi olla vielä neljäskin syy, johon myös Kumpula-Natri viittaa neonikotinoidien kieltoa koskevassa blogitekstissään. Kumpula-Natrin mukaan neonikotinoidi-asian ”sörkkiminen” ja muutosesityksen hyväksyminen olisi todennäköisesti johtanut siihen, että koko päätöslauselma olisi kaatunut.

– Tämä johtuu siitä, että osa ryhmistä oli sitoutunut tähän tiettyyn muotoiluun ja olisivat todennäköisesti vetäneet tukensa pois, mikäli tarkistus [eli muutosesitys] olisi mennyt läpi. Siinä tapauksessa koko päätöslauselma olisi kaatunut, eikä parlamentilla olisi ollut mitään kantaa neonikotinoideihin, Kumpula-Natri selostaa.

Tällainen ryhmien välinen sopimus – vahvempana tai heikompana – on olemassa käytännössä aina, kun jokin teksti parlamentin täysistunnon käsittelyyn tuodaan. Jokaisen mepin päätettäväksi jää kuitenkin, miten tähän pohjatekstiin ja sopimukseen haluaa suhtautua. Voi nimittäin olla niin, että jos tietyn poliittisen ryhmän vastustama muutosesitys menee läpi, koko teksti hylätään. Äänestämällä pohjaesityksen puolesta voi osaltaan tukea sitä, että ryhmien sopu pitää ja asia saadaan onnistuneesti käsiteltyä. Toisaalta oman äänestyspäätöksen voi tehdä myös niin, että arvioi jokaisen muutosesityksen erikseen ja jättää muun enemmän tai vähemmän huomiotta.

Molemmissa tavoissa on puolensa eikä minulla ole sen enempää kompetenssia arvioida, kumpaa mepin kannattaa noudattaa. On kuitenkin selvää, että suomalaisilla europarlamentaarikoilla on tässä eri linjoja. Se, että joku meppi haluaa lähtökohtaisesti tukea pohjatekstiä ja ryhmien sopua, ei kuitenkaan tarkoita, että hän vastustaisi kaikissa niissä muutosesityksessä esitettyjä asioita, joille hän äänestyksessä painaa punaista – tukeakseen ryhmien sopimusta. Tätäkään näkökulmaa ei Hautalan graafeissa luonnollisesti huomioida.

Hautala ei ole media

Käytimme tätä edellä kuvattua logiikkaa omassa kuvassamme. Kyse on ID-ryhmän, eli perussuomalaisten europarlamenttiryhmän tekemästä yksittäisestä muutosesityksestä, jonka aihe on kuitenkin erittäin tärkeä. Muutosesityksessä kehotettiin komissiota varmistamaan, että vammaiset pääsevät töihin ja harjoitteluihin unionin toimielimissä. 

Äänestyksen kohteena olleessa pohjatekstissä oli jo paljon hyvää, mutta muutosesityksellä haluttiin vielä sitovampi muotoilu sen varmistamiseksi, että vammaisten oikeudet ja tasavertainen kohtelu toteutuvat. Kyse ei ole merkityksettömästä asiasta, sillä EU voi itse vaikuttaa omiin käytäntöihinsä. 

Toisin kuin somessa on väitetty, tätä kuvassamme ollutta tekstiä ei siis ollut suoraan pohjassa. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että kyseisen muutosesitytyksen vastustaminen ei tietenkään tarkoita, että kyseinen meppi vastustaisi vammaisten oikeuksia. Pohjateksti oli jo kattava, vaikka tätä kirjausta siellä ei ollutkaan. Kun PS:n ja Kokoomuksen mepit päättivät äänestää sen puolesta, muut vastustivat – kukin jostakin edellä mainituista syistä.

Kyse on melko tarkalleen samanlaisesta tilanteesta, joita Hautala on vääristellyt edukseen jo vuosikymmenen ajan. 

Hautala perusteli edellisen graafikritiikin yhteydessä Verkkouutisille kirjoittamassaan vastineessa graafien julkaisua sillä, että niitä seuraamalla voi varmistua ”mepin toimivan sanojensa mukaisesti”. Tämä on tietysti täysin posketon väite. Hautala ei ole journalisti tai muutenkaan asemassa, josta hän voisi arvioida, toimivatko hänen kollegansa lupaamallaan tavalla, vaan samanlainen poliitikko kuin kaikki muutkin.

Tiedon levittämisen sijaan Hautalan jakamissa graafeissa on kyse poliittisesta viestinnästä, ei neutraalista tiedonvälityksestä. Niissä annetaan tarkoituksellisesti poliittisten kilpailijoiden äänestyskäyttäytymisestä väärä kuva.

Graafeissa esiintyville tilanne luo ongelman: mihin asiasta voi valittaa? Hautalaa on kritisoitu graafeista pitkään, mutta silti hän jatkaa niiden julkaisua eikä ole poistanut edes vääristeleväksi tai täysin virheelliseksi todettuja kuvia. Hautala ei luonnollisestikaan ole media, joten asiasta ei voi kannella esimerkiksi Julkisen sanan neuvostolle, kuten eri lehtien julkaisemasta virheellisestä tiedosta voisi.

Hautala ei myöskään ole jakanut sosiaalisessa mediassa eteenpäin sitä kritiikkiä, jota kuvista on esitetty, vaan lähinnä puolustellut omaa tulkintaansa aiheesta kuin aiheesta. Jos kyse olisi mediasta, asiaa voisi oikaista tai siitä voisi kirjoittaa vastineen, kuten Hautala on Verkkouutisten kohdalla menetellyt. Tämä oikeus takaa journalistissa teksteissä esiintyville oikeuden saada oman näkökulmansa esiin. Tätäkään mahdollisuutta ei Hautalan graafien osalta ole.

Sosiaalisessa mediassa riitely taas harvoin auttaa mihinkään. Viestinvaihtoa seuraava tuskin pystyy vain sen kautta hahmottamaan koko graafin taakse piiloutuvaa maailmaa, joka kulloiseenkin äänestyspäätökseen vaikuttaa. Ymmärrän hyvin, että monet Hautalan kollegat eivät tällaiseen halua lähteä. Silti virheiden oikominen sosiaalisessa mediassa näyttää jäävän ainoaksi kanavaksi, jonka kautta Hautalan vääristelyyn voi puuttua.

Olemme saaneet kuvasta aiheellista kritiikkiä. Kuten jo yllä totesin, pyydän graafia anteeksi, sillä se ei kerro koko kuvaa. Itse asia, vammaisten mahdollisuus työskennellä ja suorittaa harjoittelut EU-toimielimissä, on kuitenkin erittäin tärkeä, eikä kuvassa ole virhettä. Nuorisoliiton puheenjohtajana en myöskään ole kenenkään kuvassa esiintyneen poliittinen kilpailija – toisin kuin Heidi Hautala, joka ei ole suostunut kuviaan pahoittelemaan. 

Toivottavasti moni on kuitenkin hereillä myös seuraavalla kerralla, kun vääristeleviä kuvia jaetaan – ihan riippumatta siitä, onko oma puolue maalattu Hautalan graafin ”hyvisten” tai ”pahisten” puolelle.

Ja niin: olisiko vihdoin myös sinun aika pyytää kollegoilta julkisesti anteeksi, Heidi Hautala?