Nimeni on Mimosa Huttu, ja olen 17-vuotias lukio-opiskelija Espoosta. Liityin kokoomusnuoriin viime vuoden syyskuussa, ja kuulun tällä hetkellä Espoon Nuoret Järkiporvarit ry:n paikallisyhdistykseen.

Olen Janne Pihlaja ja synnyin Helsingissä keväällä 1991, kun neuvostoliitto romahti. Syntymästäni tuleekin alle kuukauden sisään kuluneeksi 30 vuotta ja näin ollen olenkin pian yli-ikäinen Kokoomusnuoriin. Muutin 90-luvun puolessa välissä Länsi-Uudellemaalle Nummi-Pusulaan jossa, kävin peruskoulun ja lukion. Vaikka paikkakunta liitettiin Lohjaan, tulen olen aina identifioitumaan “pusulaiseksi”. Lohjan kaupungin puolella suoritin ammattikorkeakoulun ja nykyisin olenkin päätynyt Turkuun suorittamaan Åbo Akademin kauppakorkeaan maisteriopintoja, jotka ovat gradua vaille valmiit.

Päätin liittyä kokoomusnuoriin, koska halusin päästä mukaan politiikkaan. Kokoomusnuorten toiminta näytti hyvin mielenkiintoiselta, ja viimein päätin liittyä ystäväni kannustamana samaan paikallisyhdistykseen. Koin Kokoomuksen arvomaailman sopivan omaani parhaiten muiden puolueiden seasta.

Lähetin jäsenhakemukseni Länsi-Uudenmaan Kokoomusnuoriin vuonna 2007. Käytännössä. Teknisesti liityin PRH:n mukaan Vihdin Kokoomuksen nuoret R.y.:hyn ja silloinen Uudenmaan Kokoomusnuorten poliitinen sihteeri Maiju Markkanen asiasta ilmoitti minulle vuoden 2008 ensimmäisinä päivinä.

Studia Messuilta saamaani paperista jäsenkaavaketta täyttäessä tuli mietittyä monenlaista. Päätös ei silti ollut helppo. Olin päättänyt jo jonkin aikaa, että tulen liittymään johonkin puolueeseen, mutta en ollut täysin varma. Olen aina ollut lähtökohtaisesti valtavirta-ajattelua karsastava yksilö ja tämä määritti hyvin paljon näkemystäni puolueista. Kokoomus oli kuitenkin ainoa puolue, josta minua oli päästy lähestymään ja erityisen tärkeä seikka oli, että olin tutustunut nykyisen “somen” edeltäjän IRC-Gallerian kautta erääseen valtavirta-ajattelusta poikenneeseen, klassista liberalismia edustaneeseen kokoomusnuoreen Kotkasta. Kokoomusnuorissa oli tuolloin kuitenkin meidän molempien mielestä sopivan kriittinen henki hyvinvointivaltion valtavirta-ajattelua vastaan. Vaikka meistä toinen puoluetoiminnan vuosien varrella jättikin, olemme parhaat ystävykset.

Haluaisin toimia erilaisissa luottamustehtävissä tulevaisuudessa. Paikallisyhdistyksen hallitukseen pääsy olisi hyvä alku nousujohtoiselle polulle Kokoomuksessa. Hauskimmat muistoni Kokoomusnuorten toiminnassa ovat ehdottomasti erilaiset illanvietot Kokoomusystävieni kanssa. Valitettavasti korona-aikana isoja tapahtumia ei ole voitu järjestää paikan päällä, joten niistä en ole ehtinyt vielä saamaan unohtumattomia muistoja. Parasta kuitenkin ovat uudet ystävät ja tuttavat, joita olen matkan varrella saanut.

Aluksi minulla ei ollut paljoa ambitioita kokoomusnuorten suhteen. Olin ollut halukas osallistumaan kuitenkin kaikkiin kokouksiin, varsinkin liittokokoukseen. Sinne päädyinkin paikallisyhdistykseni 1/10 valtakirjalla vuonna 2008 ja vuodesta 2009 olen yhtä vuotta lukuun ottamatta osallistunut täydellä valtakirjalla kaikkiin liittokokouksiin. Tähän mennessä olin ollut paikallisyhdistykseni varapuheenjohtaja ja täysi-ikäistyttyäni puheenjohtaja. Kertaakaan en ollut vielä ollut piirihallituksessa kunnes armeijasta kotiuduttuani 2011 otin syyskokouksessa yksimielisellä päätöksellä vastaan tehtävän toimia Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtajana. Puheenjohtajavuoteni päätteeksi liittohallitukseen valittiin kolme Uudenmaan Kokoomusnuorten edustajaa joista minä olin yksi. Aika oli kokoomusnuorissa myrskyisää ja sekä piirin puheen johtamiseen, että liittohallitukseen liittyi raskaita ja tärkeitä päätöksiä. Vuoden alussa liittoa johti puolueen nykyinen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, joka siirtyi pääministeri Kataisen erityisavustajaksi ja tämän jälkeen liittoa johti vt. puheenjohtaja. Tilanteen parantamiseksi tuin kaimani Heikkisen linjaa, että liiton tulisi valita pikimmiten itselleen uusi puheenjohtajan liittokokouksessa. Kesän 2013 jälkeen liittohallitustamme puheenjohtikin ensimmäinen naispuheenjohtaja Susanna Koski.

Hauskoja muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon ja on vaikea sanoa, mikä todella on kaikista hauskin. Olisiko se se, kun liiton puheenjohtaja tempaisi liiton varapuheenjohtajan saunaan ikkunasta WG:llä 2009? Entä jokin lukuisista kaskuista joita puheenjohtaja Leinosen suusta ehdin kuulemaan. On monia muistoja, joihin aika on tullut kultareunan, kuten erilaiset kohut joihin itsekin tuli päätyttyä. Muistan lähinnä tuolloin toimineen puheenjohtajan ja pääsihteerin suhtautumisen eron, joista ensin mainittu oli huolissaan hauskan blogin mahdollisesta katoamisesta ja jälkimmäinen liiton maineesta ja itseäni 18 vuotiaana lähinnä ahdisti. Muistanpa senkin, kun olimme Uudenmaan piirin hyvinkääläisen varapuheenjohtajan kanssa päättäneet, että kun Yyteriin SG:lle mennään, niin hiekkarannalla uidaan. Ja niin uitiin vaikka saunalta oli rantaan matkaa muutama kilometri ja vettä tuli kirjaimellisesti vaakatasossa. Tai se kun toteutimme WG:llä “saunasulkeiset” katolta johdettuna koska näin olimme kuulleet ennenkin tehdyn. Ehkäpä hauskin muisto oli jotain sellaista, jonka koin kun olin vielä 17 vuotias ja mainitun kotkalaisen ystäväni kanssa Politiikan Approbaturilla Kaarinassa Ala-Lemun kokouskartanolla, jossa on sauna eräänlaisen laiturin päässä. Ystäväni satamakaupungin poikana onnistui sukeltamaan saunan ali ja minä pimeässä loppukesän illassa ihmettelin hänen katoamistaan. Ryntäsin saunan eteiseen toteamaan että Thomas on “hukkunut”. Olisi varmaan pitänyt sanoa “kadonnut” sillä en ollut hukkumisesta varma. Sillä sekunnilla silloinen Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja hyppäsi pää edellä vaatteet päällä mereen etsimään ystävääni, kun tämä tuleekin saunan takaa ihmettelemään, että kyllä kai siellä tarkenee ilman vaatteitakin uida. Autuaan tietämätön hän oli pinnan alla ollessaan, että olimme hieman huolestuneet.

Kaiken Kaikkiaan tuntuu, että syyt liittyä ja toimia kokoomusnuorissa liittyvät samoihin asioihin. Siihen, että sinulla on hyviä ystäviä joiden kanssa koet jotain yhteistä. Toivon, että nuoremmat pitävät siitä kiinni, sillä ystävien välisessä keskustelussa kykenee toisaalta ylläpitämään ja toisaalta kehittämään sitä arvomaailmaa joka on saanut ihmiset yhdessä sille matkalle, joka kokoomusnuorissa tehdään.

Mimosa Huttu & Janne Pihlaja