Aluevaalien jälkeen monet vaasalaiset ovat ihmetelleet sitä, että miksi RKP sai yli 50 prosenttia annetuista äänistä. Pohjanmaan hyvinvointi alueella noin 50 prosentilla asukkaista äidinkielenä on ruotsia ja vastaavasti noin 45 prosentilla asukkaista äidinkielenä on suomi. Kuitenkin Vaasassa tilanne on hiukan eri, sillä Vaasassa suomenkieliset ovat enemmistönä noin 67 prosentin osuudellansa ja ruotsinkielisten osuus on noin 23 prosenttia. Muun kielisiä on noin 9 prosenttia. Aluevaaleissa Vaasan äänestysprosentti oli kuitenkin vain 48,7 prosenttia. Ruotsinkieliset äänestivät myös aluevaaleissa aktiivisemmin kuin suomenkieliset.

Aluevaalien tuloksen perusteella monelle tulee se käsitys, että Vaasa on erityisen ruotsinkielinen, jos asiaan ei perehdy syvällisesti. Tämä asia on valitettavasti johtanut siihen, että muualla Suomessa Vaasaa ja Vaasan seutua ei pidetä varteenotettavana vaihtoehtona asumiselle ja työskentelylle. Mahdolliset suurinvestoinnit Giga-Vaasan akkuklusterihankkeisiin, vaativat kuitenkin paljon osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa, jota on hankittava myös Vaasan seudun ulkopuolelta. Eli muualta Suomesta, sekä mahdollisesti myös ulkomailta. Kynnys muuttaa alueelle, jonka imago on vahvasti ruotsinkielinen, on erittäin korkea. Valitettavana esimerkkinä voin mainita sen, että vanhassa lukiossani Oulun seudulla, Vaasan yliopistoa luultiin lukio-opiskelijoiden keskuudessa ruotsinkieliseksi korkeakouluksi.

Kyseisen ongelman ratkaisuna on aktiivinen Vaasan imagon kohotus muualla Suomessa. Ruotsin kieltä ei tarvitse, eikä pidä hävetä, vaan Vaasaa pitää markkinoida kaupunkina, jossa pärjää suomen kielellä, sekä on mahdollista oppia toinen kotimainen kieli helposti, joko työn ohessa tai pikkuhiljaa vapaa-ajalla.