Opiskeluterveydenhuolto kattaa toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja ammattikorkeakoulut. Kuntien on kansanterveyslain mukaan järjestettävä kaikille alueensa oppilaitosten opiskelijoille näiden kotikunnasta riippumatta opiskeluterveydenhuolto.

Nykytilanne, jossa palvelua on yritetty tuottaa osana kunnallista perusterveydenhuoltoa, ei ole toiminut. Lainsäädännön edellytykset eivät ole täyttyneet.

Tämä ei ole yllättävää, kun ottaa huomioon sen, kuinka monta hoitajan vakanssia on Kuopion koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa täyttämättä.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden Hyvinvointi 2004 -tutkimuksen mukaan 66 prosenttia opiskelijoista ei ollut käynyt opiskeluaikana kertaakaan hammaslääkärissä. 38 prosentille ei ollut missään vaiheessa tarjolla terveystarkastusta. Etenkin mielenterveyden ja suun hoidossa on puutteita.

Opiskelijat kokevat ongelman merkittäväksi. Tästä kielii se, että tutkimusten perusteella he olisivat valmiita maksamaan paremmista palveluista.

Opiskelijat eivät pelkästään vaadi, vaan tarjoutuvat myös osamaksajiksi.

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS. Sieltä ylioppilaat saavat työterveydenhuoltoon verrattavissa olevat palvelut. Väärässä kunnassa kirjoilla olevia ei käännytetä ja palvelua saa nimenomaan opiskeluterveydenhuollon toimintakenttään erikoistuneilta ammattilaisilta.

Ylioppilaat maksavat YTHS:stä vuosiomavastuuna 38 euroa. Tästä käyntimaksujen kanssa kertyy noin 20 prosenttia terveydenhoitosäätiön rahoituksesta. Valtaosasta vastaa Kela.

Joulukuussa peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) vastaanotti työryhmän esityksen, jossa esitetään YTHS-mallin ulottamista amk-opiskelijoihin. Malli poistaisi korkeakouluopiskelijoiden välistä räikeää eriarvoisuutta, mutta myös sijaintikunnalle korvattaisiin nykyistä paremmin palveluista koituvat kustannukset.

Tämä suunnitelma on syytä ottaa vastaan riemuiten. Ehkä jonain kauniina päivänä ryhtiliike saavuttaa myös toisen asteen.

Juha Makkonen
Hallituksen puheenjohtaja
Pohjois-Savon Kokoomusnuoret