Pariisin ilmastokokouksessa hyväksyttiin uusi ilmastosopimus 12. joulukuuta. Sopimus on edistysaskel globaalissa yhteistyössä ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Sen sisältö ei kuitenkaan velvoita siihen sitoutuneita maita tosiasiallisesti mihinkään, koska sen todelliseksi voimaanastumiseksi vaaditaan maailman valtioista 55%:n ratifiointi, ja näiden valtioiden tulee kattaa 55% maailman päästöistä. Edellä mainitut ehdot on täytettävä vuoteen 2020 mennessä.

”Pariisin ilmastosopimus on erityisen hieno edistysaskel ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta sen suurin ongelma on sitomattomuus. Sopimus on juridisesti sitomaton ilman valtion omaa ratifiointia, eikä se sisällä minkäänlaisia rangaistusmetodeita valtioille, jotka rikkovat sopimusta. Se ei myöskään painota valtioiden energiaomavaraisuutta”, toteaa piirihallituksen jäsen Juhani Rantanen.

Kokouksessa hyväksytty sopimus on kuitenkin edistysaskel, ja sen vaikutusten toivotaan osoittautuvan myönteisiksi. Sopimus on maailmanlaajuinen, ja siinä on asetettu kestäviä päästövähennystavoitteita jokaiselle maalle.

Pariisin ilmastosopimus ei poista ongelmaa, joka aiheutuu päästöjen summittaisesta vähentämisestä – vaikka tietyt maat ja alueet, esimerkiksi Euroopan unioni, ovat vähentäneet päästöjä, päästövähennykset nollaantuvat lisääntyneestä tuonnista johtuen.