Kokoomusnuoret vaatii, että hallitus tarttuu nykyistä kunnianhimoisemmin normien purkuun. Normien purkaminen sujuvoittaa kansalaisten arkea ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Se on myös vahva yhteiskunnallinen signaali siitä, että valtio luottaa kansalaisiinsa, eikä suhtaudu heihin hallintoalamaisina.

“Liikeaikalain kumoaminen oli erinomainen esimerkki siitä, mitä positiivista norminpurulla voidaan saavuttaa. Normien purku ei saa kuitenkaan jäädä kauppojen aukioloon ja parkkikiekon väriin. Kunnianhimon taso on pidettävä korkeana”, vaatii Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov.

Sazonov peräänkuuluttaa, että osana normien purkua käydään läpi kaikki yhteiskunnallinen ohjaus: “Lakien ja asetusten lisäksi on katsottava myös erilaisten viranomaisten ohjeita. Ohjeiksi tarkoitetut asiakirjat ja kirjelmät saavat helposti velvoittavan luonteen, kun niitä ei uskalleta olla noudattamatta. Kautta linjan on myös tehtävä ajattelutavan muutoksia esimerkiksi luvanvaraisuudesta ilmoitusvelvollisuuteen.”

Kokoomusnuoret haluaa kääntää katseet erityisesti seuraavaan viiteen kokonaisuuteen, jossa normien purkamiselle olisi huomattavasti kysyntää:

Työelämä ja opiskelu

Työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava. Työelämä muuttuu jatkuvasti suuntaan, jossa sopimusehtoja ei voida enää määrätä keskusjohtoisesti. Työn murros ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet edellyttävät, että yleissitovuudesta siirrytään mahdollisimman pian kohti täydellistä paikallista sopimista.

Ylioppilaskuntien jäsenyys on muutettava vapaaehtoiseksi. Perustuslain nojalla kaikilla on oikeus joko kuulua tai olla kuulumatta yhdistyksiin. Ylioppilaskunnan pakollinen jäsenyys opiskelun edellytyksenä rikkoo tätä oikeutta.

Mekaaniset henkilöstömitoitukset eivät ole mielekäs ratkaisu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Palveluiden järjestäjän pitää voida kohdentaa resurssit sinne, missä niiden tarve on suurin. Tässä staattiset henkilöstömitoitukset eivät toimi. Painopisteen tulee yksilökohtaisten tarpeiden huomioimisessa.

Kilpailun lisääminen

Postin jakelu on tuotava nykyaikaan. Perinteistä postia ei ole enää syytä jakaa jokaisena arkipäivänä. Kirjepostin määrä vähenee useilla prosenteilla vuodessa, ja postialankin on kyettävä uudistumaan jatkuvasti. Jakeluehtojen höllentäminen helpottaisi myös uusien toimijoiden pääsyä alalle.

Raideliikenteen vapauttamisessa on edettävä määrätietoisesti. Raideliikenne kärsii tällä hetkellä jäykkyydestä ja kustannustehottomuudesta. Junalippu maksaa opiskelija-alennuksellakin monta kertaa enemmän kuin vaikkapa Onnibusilla matkustaminen. VR:n monopoliaseman purkaminen tehostaa raideliikennettä ja tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden valita kulloisessakin tilanteessa toimivin vaihtoehto.

Taksiala tulee vapauttaa kilpailulle. Nykyinen taksiliikennelaki on säädetty aikana, jolloin digitaalisten palvelujen mahdollisuuksia ei vielä tunnettu. Suomi on pitkään ollut teknologian edelläkävijämaita, eikä meillä ole nytkään varaa hypätä pois kehityksen kelkasta.

Tieliikenne

Ajokortin suorittamiseen on riitettävä yksi vaihe. B-ajokortin suorittaminen Suomessa voi tänä päivänä maksaa reilusti yli 2000 euroa. Hintaa on nostanut muun muassa autokoulun toinen vaihe, joka on käytännössä vain ensimmäisen vaiheen kertausta. Myös muiden ajokorttiluokkien ja ammattiajolupien kohdalla vaatimuksia on höllennettävä ja esimerkiksi yhdistelmäkorttia myönnettäessä ajokokemus on huomioitava osana suoritusta.

Kaikille pakollisesta katsastuksesta tulee luopua ja siirtyä liikenteessä suoritettaviin tarkastuksiin. Vähimmäistavoitteena tulisi olla katsastussyklin huomattava pidentäminen.

Asuntorakentaminen

Rakentamisen sääntelyä on kevennettävä huomattavasti. Rakentamista säännellään mielettömän yksityiskohtaisin normein laki- ja asetustasolta, jonka päälle tulee vielä kuntien kaavamääräykset. Rakentamismääräyskokoelma määrää esimerkiksi uusien asuntojen minimikooksi 20m2 ja ohjeistaa varmistamaan suoran auringonvalon pääsyn huoneistoon.

Asumisen normituksessa on myös huomioitava paikkakuntakohtaiset erot. Esimerkiksi Helsingissä autopaikkanormi johtaa usein siihen, että autopaikkoja rakennetaan enemmän kuin niille todellisuudessa on tarvetta. Myös yksityskohtaisten esteettömyysvaatimusten ulottaminen koskemaan kaikkia rakennettavia asuntoja nostaa esimerkiksi opiskelija-asuntojen vuokria kohtuuttomasti.

Alkoholipolitiikka

Ravintoloille ja pienpanimoille on myönnettävä lupa alkoholin ulosmyyntiin, ja esimerkiksi jääkiekkokatsomoon on saatava mennä tuopin kanssa. Sivistyneeseen alkoholikulttuuriin kuuluu, että juomia nautitaan maltillisesti sosiaalisen toiminnan ohessa pikemminkin kuin suljetuissa tiloissa niin paljon kuin aikarajojen puitteissa ehtii.

Viinit on tuotava ruokakauppojen valikoimiin. Ei ole perustetta sille, etteikö vahvoja oluita ja viinejä voisi ostaa suoraan ruokakaupasta, kun Alko kuitenkin usein on kaupan välittömässä läheisyydessä. Alkoholijuomia tulee myös voida ostaa aina kun kauppa tai kioski on auki. Nykyinen “yhdeksästä yhdeksään” -malli ei ehkäise liikakulutusta, mutta kiusaa kohtuukäyttäjiä.