Julkilausuma / julkaisuvapaa heti

Kokoomusnuorten 85. liittokokous päätti laajan ilmastopoliittisen ohjelman hyväksymisestä osana liiton uutta tavoiteohjelmaa. Kokoomusnuoret vaatii nopeita ja voimakkaita toimia ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Liittokokouksessa hyväksyttiin liiton historian kunnianhimoisimmat ilmasto- ja energiatavoitteet osana tavoiteohjelmaa 2019-2020. Kokoomusnuorten mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on otettava seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi.

“Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Me uskomme, että samoin kuin jälkipolville ei tule jättää velkaista ja kestämätöntä taloutta, ei heille tule myöskään jättää elinkelvotonta ympäristöä. Se rajoittaisi tulevien sukupolvien vapautta enemmän kuin mikään muu”, linjaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos.

Kokoomusnuorten mielestä tulevan talouskasvun on perustuttava energia- ja resurssitehokkuuteen sekä vähäpäästöisyyteen. Kertakäyttökulttuurista on siirryttävä raaka-aineiden kierrätykseen, aineettomiin palveluihin sekä jakamis- ja kiertotalouteen. Negatiivisille ulkoisvaikutuksille, kuten ilmastopäästöille ja luontoon päätyvälle jätteelle, on asetettava hintalappu.

“Kokoomusnuoret uskoo markkinatalouden voimaan. Ympäristö- ja ilmastohaitoille on asetettava oikea hinta ilmastokatastrofin estämiseksi ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Hintasignaali on normeja ja rajoituksia tehokkaampi tapa ohjata kulutusta taloudellisesti ja ilmastollisesti kestävämpään suuntaan”, linjaa puheenjohtaja Vuornos.

Liittokokouksessa hyväksytyssä Kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa 2019-2020 esitetään lukuisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitellaan ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Tavoiteohjelman kirjauksia on esitelty oheisissa ilmastoteeseissä.

KOKOOMUSNUORTEN ILMASTOTEESIT

Näin Kokoomusnuoret pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen:

1) Siirretään verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verotukseen. Otetaan käyttöön hiilivero.

Asetetaan ympäristö- ja ilmastohaitoille oikea hinta ilmastokatastrofin estämiseksi ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Hintasignaali on normeja ja rajoituksia tehokkaampi tapa ohjata kulutusta taloudellisesti ja ilmastollisesti kestävämpään suuntaan.

Otetaan käyttöön tuotetuista ilmastopäästöistä perittävä vuosittain kiristyvä hiilivero. Kevennetään hiiliveron verokertymästä työn ja yrittämisen verotusta sekä pidetään huolta vähävaraisten toimeentulosta sosiaaliturvan keinoin, jotta yleinen ostovoima ei heikkene tai kokonaisveroaste nouse hiiliveron käyttöönoton myötä.

2) Lopetetaan kivihiilen ja turpeen poltto. Tuotetaan energia ydinvoimalla ja uusiutuvilla.

Luovutaan turpeen ja kivihiilen poltosta vuoteen 2029 mennessä.

Tuotetaan energiaa ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä. Luodaan hiiliverolla kannustimia, jotka vauhdittavat investointeja kestäviin energiamuotoihin. Luodaan hiilivapaalle energiatuotannolle teknologianeutraali vero- ja tukijärjestelmä.

Puretaan markkinaehtoisen aurinkoenergian esteitä globaalisti. Puretaan lainsäädännölliset esteet neljännen sukupolven ydinreaktorien kehittämiseksi ja rakentamiseksi Suomessa. Aloitetaan pohjatyö pienydinreaktorien, ydinjätettä uudelleenkäyttävien hyötöreaktorien ja merkittävästi vielä nykyisiä turvallisempien sulasuolareaktorien rakentamiseksi.

Tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää ydinkaukolämpöä suurten kaupunkien lämmityksessä.

3) Karsitaan ilmastolle haitallisia tukia. Vähennetään eläinperäisen ruoan tuotantoa.

Vähennetään tarvetta ilmastolle haitallisille tuille ottamalla käyttöön EU:n laajuinen hiilivero ja EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden hiilitullit, joilla ei heikennetä yksipuolisesti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Poistetaan matkustajalaivayhtiöiden tuet ja vähennetään siten tarpeetonta laivamatkustamista.

Rajataan maataloustukien myöntäminen ainoastaan ruoalle. Karsitaan energiaintensiivisen maataloustuotannon, kuten kasvihuoneiden, energia- ja maataloustukia. Poistetaan esimerkiksi leikkokukkien, leikkovihreän sekä ryhmä- ja koristekasvien tuet.

Poistetaan eläinperäisten tuotteiden maataloustuet. Vähennetään ruokailun ilmastopäästöjä edistämällä kasvisruokailua. Lisätään kasvisruokien tarjoamista julkisen sektorin laitosten, koulujen ja varusmiespalveluksen ruokailuissa sekä vastaavasti vähennetään erityisesti punaisen lihan tarjoamista.

4) Kasvatetaan ja ylläpidetään hiilinieluja.

Kasvatetaan metsien hiilinieluja. Hyödynnetään metsiä kestävästi. Jalostetaan metsävarallisuutta ensisijaisesti korkean jalostusasteen tuotteiksi, joissa hiili pysyy sidottuna pitkään. Hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirtoja energiantuotannossa. Ei hakata metsiä pelkästään energiaksi.

Edistetään puurakentamisen edellytyksiä eli sidotaan hiiltä rakennuksiin. Otetaan rakentamisen hiilijalanjälki huomioon julkisessa rakentamisessa ja sen kilpailutusehdoissa.

Edistetään hiilinielujen kasvua ennallistamalla ojitettuja soita sekä selvittämällä puuttomien alueiden metsittämismahdollisuudet.

5) Edistetään kierto- ja jakamistaloutta sekä resurssi- ja energiatehokkuutta.

Edistetään kierto- ja jakamistalouden toteutumista ja lisätään kansalaisten tietoisuutta niistä. Taataan kattava monipuolisten kierrätyspisteiden verkko. Minimoidaan ruokahävikkiä hävikkiruoan hyödyntämisen esteitä poistamalla.

Kannustetaan kotitalouksia energiansäästöön ja sitä tukeviin investointeihin. Kasvatetaan energian käyttöön kohdistuvaa verotusta. Edistetään sähkön ja lämmön kysyntäjouston hyödyntämistä esimerkiksi tuntipohjaisella sähkölaskutuksella. Siirrytään entistä matalamman energiankulutuksen rakentamiseen.

Otetaan julkisissa rakennushankkeissa ja niiden kilpailutuksissa huomioon rakennuksen koko elinkaaren taloudelliset ja ympäristölliset kustannukset. Parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta ja vähennetään päästöjä julkisessa rakentamisessa.

6) Tuetaan kaupunkien kasvua. Tiivistetään yhdyskuntarakennetta.

Tavoitellaan kaupunkisuunnittelulla nykyistä eheämpää ja tiiviimpää yhdyskuntarakennetta, joka edistää kaupunkien taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kasvua.

Vahvistetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusten merkitystä kaupungistumisen ja kestävän kehityksen edistämisessä. Laajennetaan MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseutujen lisäksi myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduille.

Laaditaan MAL-kaupunkiseuduille seudulliset yleiskaavat maankäytön ohjaamiseksi kestävään suuntaan. Kannustetaan, ohjataan ja tuetaan kaupunkiseutuja joukkoliikenteen kehittämiseen yhdyskuntarakenteen tiivistämisen mahdollistamiseksi.

Lisätään pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten tonttitarjontaa muun muassa myymällä valtion, valtakunnallisten virastojen ja valtionyhtiöiden tarpeetonta kiinteistöomaisuutta suurille kaupunkiseuduille. Siirretään kaupunkien kasvun painopistettä täydennysrakentamiseen.

7) Vähennetään raskaan liikenteen sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjä.

Ohjataan biopolttoaineita ensisijaisesti raskaan liikenteen sekä lento- ja laivaliikenteen käyttöön, sillä niiden sähköistyminen ei toistaiseksi ole näköpiirissä.

Vähennetään Suomen sisäistä lentoliikennettä sitomalla suuret kaupunkiseudut nykyistä tiiviimmin yhteen raideliikenteellä.

Toteutetaan tunnin raideyhteydet Helsingistä Turkuun ja Tampereelle sekä neljän tunnin yhteys Helsingistä Ouluun. Pilkotaan VR kalustoyhtiöksi ja liikennöintiyhtiöksi sekä avataan rautateiden henkilöliikenne kilpailulle raideliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi.

8) Vähennetään merkittävästi liikenteen päästöjä.

Vähennetään liikenteen päästöjä ja tarvetta henkilöautoon erityisesti suurissa kaupungeissa. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia 2030:n mukaan liikenteen energiamäärät ovat niin suuret, ettei liikenteen energiatarvetta voida kattaa uusiutuvilla raaka-aineilla. Henkilöautoliikenne aiheuttaa noin 50-55% kotimaan liikenteen päästöistä.

Siirretään autoilun verotuksen painopistettä omistamisen verotuksesta käytön ja ympäristöhaittojen verotukseen. Uudistetaan Suomen autokantaa nykyistä vähäpäästöisemmäksi. Luodaan tiekartta autoveron poistamiseksi ja sen korvaamiseksi ajoneuvoveron ja polttoaineiden verotuksen korotuksilla.

Vähennetään tarvetta omistaa oma auto. Kehitetään liikennettä palveluna (Mobility as a Service, Maas) ja puretaan henkilökuljetusten sääntelyä aitojen liikennepalvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Edistetään liikenteen jakamistaloutta, innovaatioita ja yhteiskäyttöautojen käyttöönottoa.

Vahvistetaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien (esimerkiksi sähkö, vety, kaasu ja biopolttoaineet) jakeluverkkoa.

Luovutaan kaupunkien autopaikkanormeista ja mahdollistetaan markkinaehtoinen pysäköinnin rakentaminen.

9) Kasvatetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta.

Vähennetään liikenteen päästöjä parantamalla kestävien liikennemuotojen eli joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä. Kasvatetaan kestävien liikennemuotojen houkuttelevuutta ja kulkutapaosuutta erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.

Tuetaan kestävien liikennemuotojen infrainvestointeja erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Ohjataan investointeihin rahaa valtion ja kaupunkiseutujen välisillä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla.