Jumalanpilkka tarkoittaa jumalan tai muun uskonnollisen pyhän julkista pilkkaamista. Jumalanpilkan kieltävää lainsäädäntöä oli voimassa vuonna 2012 enää vain 22% maailman maista. Viime vuosina muun muassa Norja (2015), Malta (2016), Tanska (2017) sekä Irlanti (2018) ovat kumonneet kansalliset jumalanpilkkaa koskevat lait.

Jumalanpilkkaa koskeva laki on erittäin vanhanaikainen ja Euroopassa ja Suomessa sen juuret juontaa valistuksen ajalle. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret kritisoivat tätä, sillä uskonnon ei tule nykypäivänä olla avoimen keskustelun ulkopuolella. Tänään 30.9. vietetään kansainvälistä jumalanpilkkapäivää, jonka tarkoituksena on muistuttaa, ettei uskonnon tule olla rehellisen ja avoimen keskustelun ulkopuolella.

Rikoslain 17. luvun 10 § on nimeltään Uskonrauhan rikkominen. Kyseisen pykälän perusteella on tuomittava uskonnon rauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos:

“1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta”

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret pitävät kyseisen pykälän 1. momenttia vanhentuneena ja vaatii sen kumoamista. Suomen olisi aika jo liittyä verrokkimaiden joukkoon tässäkin asiassa!

“Pidämme pykälän 2. momenttia tarpeellisena, sillä on perusteltua että laillisen uskonnon harjoittamisen tai hautaustilaisuuden tahallisesta häiritsemisestä tulisi jatkossakin tuomita tarpeen vaatiessa”, toteaa Kesti. “Tosin se menee osittain päällekkäin rikoslain 17. luvun 13 § Ilkivalta kanssa joka koskee myös häiritsemistä ja meluamista. Lisäksi rikoslain 24. luvussa on kotirauhan ja julkisrauhan rikkomispykälät. Kysymyksenä onkin 2. momentin osalta siitä, että tarvitseeko asia erilliskriminalisoinnin vai ei. Myös rikoslaissa 17 luvun 11 § koskee Uskonrauhan estämistä, joka on osittain päällekkäinen. Kuitenkin näemme, että 1. momentin kumoaminen on oleellisempaa”, Tolvanen jatkaa.

Uskonnon ei tule nauttia suurempaa suojaa kuin minkään muun aatteen tai ideologian. Yhdistymisvapaus takaa toimintaedellytykset ja sen suurempaa suojaa kuin muutkaan yhdistykset emme katso uskontojen tarvitsevan.

Mainitun pykälän 1. momentissa mainittu taho voi jatkossakin asianomaisrikoksena vaatia rangaistusta rikoslain 24. luvun 9 § perusteella kunnianloukkauksesta, jos kokee kunniansa tulleen loukatuksi pilkan takia.

Kokoomusnuorten liittokokous pidetään 22-24.11.2019 Espoossa, jossa Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret tulee esittämään jumalanpilkan dekriminalisoimista, sillä laki on vanhentunut jäänne ajalta kun uskonto oli vallitseva osa valtiota.