Suomalaisella oikeusjärjestelmällä kestää esitutkinnan alkamisesta noin vuoden verran tuomita ja täytäntöönpanna rikosseuraamus. Tuona aikana henkilö ennättää syyllistyä uusiin rikosasioihin, jotka saattavat päätyä käsittelyyn vasta edellisen vapautumisen jälkeen. Tällöin tuomittu saattaa lähestyvän uuden vankilakauden ahdingossa langeta ajatukseen: ”Linnaanhan tässä ollaan uudestaan menossa, mitä väliä, jos nyt ajan kännissä?” Uusintarikollisuus maksaa valtiolle ja yhteiskunnalle kalliisti.

Suomalaisen rikosseuraamusjärjestelmän ideologia on kuntoutus ja rikosten ehkäisy. Tämä hyvin inhimillinen ja kannustettava periaate toimii valitettavasti vain niin pitkälle, kuin mitä rikollisten motivaatio rikoksettomaan elämään kantaa. Tähän motivaatioon voidaan vaikuttaa todella positiivisesti tehokkailla sosiaalipalveluilla vankeusaikana ja sen jälkeen.

Vankeusaikana lyhyttuomioisten vankien sosiaalipalvelu on heikkoa, sillä sosionomeilla ei ole aikaa kohdata kaikkia tuomittuja tarpeeksi laadukkaasti vankien määrän takia. ”Ei ole epätavallista, että kuukauden tai kahden kuukauden mittaisen vankeustuomion aikana tuomittu ehtii nähdä vankilan erityistyöntekijää vain kerran” kertoo eräs Rikosseuraamuslaitoksen rikosseuraamustyöntekijä. Tähän tehokkaita kehitystoimia olisivat yksinkertainen sosionomiresurssien lisäys rikosseuraamusalalla ja tuomittujen henkilöiden avointen rikosasioiden vauhdittaminen tuomioistuinten työjonon kärkeen. Jos tuomittu, jolla on avoimia rikosasioita vankeuden aikana, saa tuomion vielä ollessaan vankilassa, voidaan hänen vankeusaikansa yhdistää, maksimoiden kuntouttavan toiminnan aika ja tehokkuus sekä eliminoiden rikollisuuden houkutus tuomioiden väliajasta.

Myös asumisen varmistaminen tuomion jälkeen tukee rikoksetonta elämää. Sininauhaliiton Pyöröovesta ulos -hankkeessa vain viisi kolmestakymmenestä asunnon saaneesta vankilasta vapautuneesta lahtelaisesta syyllistyi uusintarikollisuuteen seuraavan vuoden aikana. ”Kodin koetaan olevan ankkuri hyvälle elämälle”, sanoo viime vuonna päättyneen hankkeen eräs työntekijä. Sosionomiresursseihin sijoittaminen mahdollistaisi asumisen suunnitelman teon myös lyhyistä tuomioista vapautuville vangeille.

Hämeen kokoomusnuoret uskovat suomalaiseen kuntouttavaan rikosseuraamusjärjestelmään, mutta näkevät myös sen huutavan resurssipulan.

”Tuomioiden kerralla istumisen varmistamisella ja resurssilisäyksillä voidaan leikata uusintarikollisuutta merkittävästi. Rikollisuuden vähentäminen toimivalla kuntoutuksella on kallis, mutta taloudellisesti kannattava säästötoimi”, tiivistää Hämeen kokoomusnuorten hallituksen jäsen Pieti Muhonen.