Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan yli kaksi miljardia euroa vähemmän velkaa kuin hallitus samalla kun se vahvistaisi koulutusta, toteuttaisi terapiatakuun ja loisi satatuhatta uutta työpaikkaa. Kuitenkin Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto väittää kokoomuksen vieraantuneen todellisuudesta.

Todellisuudessa kokoomuksen vaihtoehtobudjetti parantaisi jokaisen mahdollisuuksia menestyä elämässä. Kokoomus edistäisi ihmisten työllisyyttä ja ulottaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan koskemaan kaikkia.

”On harmillista, että Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti tyrmätään ideologisten itsepäisyyden vuoksi. Kokoomus esittää kestävää vaihtoehtoa, jossa ei anneta jääräpäisyyden estää esimerkiksi huonompiosaisten aseman parantamista”, Kokoomusnuoret puheenjohtaja Matias Pajula muistuttaa.

”Kuulostaa siltä, että Demarinuoret ei ole edes lukenut puolueemme vaihtoehtobudjettia”, Pajula jatkaa.

Vaihtoehtobudjetissa esitetään myös asumistuen kokonaisuudistusta, joka kohdentaisi tuen paremmin ja vahvistaisi julkista taloutta. Demarinuorille tämä ei käy, vaan järjestön mielestä ihmisten elämää parannetaan heittämällä rahaa ongelman päälle.

”Asumistuki on rikki. Demarinuoret ei kuitenkaan halua sitä korjata, vaan jostakin syystä halutaan jatkaa ilmaisen rahan jakamista tulonsiirtona vuokrafirmoille. Löytyisipä vastaavaa yritysmyönteisyyttä myös sellaisiin kohteisiin, joissa siitä on hyötyä”, Pajula ihmettelee.

Kokoomus esittää myös parannusta opiskelijoiden asemaan. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan työkokemuksen hankkimisesta opintojen aikana, ja nykyinen hallitus ei ole asiaa korjaamassa. Kokoomusnuoret muistuttaa, että opintotuen tulorajojen nostamiseen vähintään 50 prosentilla ei ole mitään estettä. Sen vaikutukset talouteen olisivat positiivisia.

”Myös Demarinuoret ovat tainneet unohtaa juurensa, kun se haluaa estää työnteon. Opintotuen tulorajojen korottaminen on vahva ja selkeä tapa parantaa opiskelijoiden elämää sekä opintojen aikana että opintojen jälkeen, kun työkokemusta voi kerryttää opintojen ohella. Toisaalta ansioiden hankkimisesta rankaiseminen on hyvin linjassa muun demaripolitiikan kanssa”, Pajula toteaa.

”Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan myös yli miljardilla eurolla vahvistuksia koulutukseen. Maailman parhaita kouluja ei ylläpidetä uusilla pakoilla vaan aidoilla panostuksilla”, Pajula muistuttaa.

Demarinuoret väittää, että uskottavaa talouspolitiikkaa olisi hallitukselle tunnustuksen antaminen koronakriisin hoidosta. Kokoomusnuoret näkee osuvampana tunnustuksen Demarinuorille mielikuvituksen käyttämisestä: vielä kaksi kuukautta sitten demaripääministeri Sanna Marin totesi haastatteluissa, että nyt on aika elää, ja nyt ollaan pahimmassa tautitilanteessa sitten pandemian alun. Koronapassissa olisi kenties ollut ratkaisu, mutta hallitus epäonnistui täysin sen valmistelussa – eikä sitä vieläkään päästä hyödyntämään täysimääräisesti.

”Olemme valtavan huolestuneita, että Demarinuoret vaatii hallitukselle tunnustusta siitä, että terveydenhuoltomme on jälleen kerran ylikuormittumassa. Tämän lisäksi työllisyys laahaa ja vaikka talouden shokki jäi pelättyä pienemmäksi, olemme jäämässä verrokkimaistamme pahasti jälkeen”, Pajula kertoo huolestuneena.

Kokoomusnuoret ihmettelee, miksi Demarinuoret ei halua vahvistaa työllisyyttä, vähentää sosiaalista velkaa esimerkiksi terapiatakuulla ja parantaa koulutusta ja sen laatua panostuksilla. Sen sijaan Demarinuoret kuvittelee, että lainaa voi ottaa loputtomiin seuraamuksitta.

”Haluamme kysyä Demarinuorilta, mistä te leikkaisitte, jos kokoomuksen esitykset eivät käy?”, Pajula kysyy.

Kokoomusnuorten mielestä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on hyvä kokonaisuus. Järjestö haluaa kuitenkin muistuttaa, että myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa velkaa otetaan 4,5 miljardia euroa.

”Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on askel oikeaan suuntaan ja on hyvä, että velkaa otettaisiin yli kaksi miljardia vähemmän kuin Marinin hallituksen budjetissa. Velkaa otettaisiin kuitenkin edelleen liikaa. Jos vaihtoehtobudjettia jostain kritisoi, tulisi sitä kritisoida siitä, että myös se johtaisi velkavuoren kasvuun. Suomen velkaralli on jatkunut jo liian pitkään, ja vain rajusti velanottoa vähentämällä voimme tasapainottaa julkisen talouden”, Pajula linjaa.