Vuonna 2021 astui voimaan laajennettu oppivelvollisuus. Uudistuksen voimaan
astumisen jälkeen oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta tai
hän on suorittanut sitä ennen toisen asteen tutkinnon loppuun. Oppivelvollisuuden
laajenemisen myötä toisesta asteesta tuli maksuton kaikille vuonna 2005 ja sen
jälkeen syntyneille.

Hämeen Kokoomusnuorten mielestä toisen asteen maksuttomuus on eriarvoistanut
niitä nuoria, jotka aloittivat toisen asteen syksyllä 2021, mutta eivät kuuluneet
laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. Nykyään moni nuori käy 10-luokan, jolloin
kaikki toisen asteen aloittavat eivät ole samanikäisiä. Siinä missä toisen asteen
aloittaneet 2005 vuonna syntyneet saivat ilmaiset oppikirjat ja opiskeluvälineet,
samaan aikaan toisen asteen aloittaneet 2004 vuonna syntyneet joutuivat
kustantamaan kaiken itse.

”Maksutonta toista astetta on perusteltu eriarvoisuuden kaventamisella, mutta
todellisuudessa uudistukseen liittyy monia ongelmakohtia juuri eriarvoisuuteen
liittyen”, Hämeen Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Mari Pinomäki kuvaa
tilannetta.

Korona-aika on lisännyt haasteita monilla tavoin opiskelujen suhteen. Korona-aikana
opiskelijoiden on pitänyt oppivälineiden lisäksi huolehtia myös kasvomaskeista.
Oppivelvollisuuden laajenemisen piiriin kuuluville kasvomaskit ovat koulun puolesta
kustannettu, mutta muiden toisen asteen opiskelijoiden on täytynyt hankkia ne itse.
Se on ollut myös yksi iso eriarvoistava tekijä nuorten keskuudessa. Korona-ajan
kasvomaskien käyttö on vain jäävuoren huippu.

Oppivelvollisuuden laajentamista on perusteltu myös nuorten syrjäytymisen
ehkäisemisellä, joka on iso huolenaihe yhteiskunnassa. Oppivelvollisuuden
laajentamisella on pyritty puuttumaan syrjäytymiseen, joka tapahtuu peruskoulun
jälkeen. Hämeen Kokoomusnuoria huolettaa, jatkuuko nuorten syrjäytymisen kehitys
oppivelvollisuuden laajentamisesta huolimatta toisen asteen koulutuksen jälkeen tai
jopa sen aikana.

Viime vuosien aikana etenkin isompien kaupunkien toisen asteen koulujen
keskiarvorajat ovat nousseet, joka vaikeuttaa mieleiseen kouluun pääsyä. Ennen
oppivelvollisuuden laajentamista nuoret voivat vuoden ajan tehdä esimerkiksi töitä ja
hakea uudelleen seuraavan vuoden yhteishaussa mieleiseensä koulutukseen.
Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä tämä ei enää ole mahdollista vaan se
pakottaa nuoret hakeutumaan aloille, jotka eivät välttämättä kiinnosta heitä yhtään.
Oppivelvollisuuden laajentuminen ei ole siis täysin mutkaton ja sillä voi olla
kauaskantoiset vaikutukset myös negatiivisella tasolla.