Sivistyspolitiikan verkosto

Sivistyspolitiikan verkosto: Vieraiden kielten opiskelusta tehtävä kannattavampaa

Kannanotto

Lukiolaisten vieraiden kielten opiskelun romahtaminen huolestuttaa Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkostoa. Nykyisessä järjestelmässä varsinkaan lyhyiden kielten opiskelu lukioaikana ei ole kannattavaa, sillä niistä saatavat pisteet korkeakoulujen todistusvalintaa varten ovat varsin alhaiset koulutusalasta riippumatta. Sivistyspolitiikan verkosto näkeekin, että korkeakoulujen todistusvalintaa on uudistettava.

On huolestuttavaa, että erityisesti lyhyiden kielien opiskelu on toisella asteella romahtanut. Tänä päivänä useat yritykset arvostavat työnhaussa vieraiden kielten osaamista; erityisesti saksa ja venäjä ovat vientiyritysten arvostuksessa. Lukiossa näiden kielten opiskelu olisi tärkeää, jopa lyhyistä kielistä on paljon hyötyä työelämässä. On toki ymmärrettävää, että useiden vieraiden kielten opiskelu lukiossa voi olla raskasta erityisesti, jos muita opiskeltavia aineita on runsaasti. Kielten opiskeluun ei myöskään kannusta niiden matala arvostus yliopistojen todistusvalinnassa. Erityisesti lyhyiden kielten pistemäärät ovat liian alhaiset”, linjaa Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen Susan Parviainen.

“Kielten pistemäärää todistusvalinnassa tulisi nostaa useilla aloilla. Jos opiskelija on hakeutumassa opiskelemaan italiaa tai kiinaa, ei ole mitään järkeä, että pitkästä matematiikasta saa reilusti enemmän pisteitä kun lukiotason italiasta. Varmastikin jokainen saksan tai venäjän kirjoittanut voi samaistua siihen, että kurssi- ja työmäärä kielen opiskelussa on erittäin suuri suhteutettuna siitä saataviin pisteisiin yhteishaussa“, lisää Parviainen.

Suuressa osassa korkeakoulututkintoja tarvitaan muitakin kieliä, kuin suomea tai englantia. Esimerkiksi teologiaa tai historiaa opiskelevat aloittavat jo opintojen alkupäässä historiallisten kielten opiskelun. Niiden opiskelua helpottavat jo pelkkä toisella asteella opiskeltu lyhyt vieras kieli. Silti esimerkiksi historian todistusvalinnoissa vuonna 2021 pitkän vieraan kielen laudatur on tuottanut 28,3 pistettä, kun taas pitkästä matematiikasta laudaturin kirjoittanut on saanut 36,1 pistettä. Ne opiskelijat, jotka aloittavat alkeista, eivät saavuta läheskään yhtä helposti samanlaista asiantuntijatasoa kielissä yliopistolla kuin ne, joilla perusosaamista on jo valmiiksi. On siis ensiarvoisen tärkeää panostaa myös vieraisiin kieliin todistusvalinnoissa.” muistuttaa Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen Otso Välimäki.

Useat lukiolaiset opiskelevat matemaattis-luonnontieteellisiä aineita vain kerätäkseen mahdollisimman hyvät pisteet todistusvalintaa varten. Esimerkiksi Venäjän opiskelusta kiinnostunut saa enemmän pisteitä lyhyen matematiikan kirjoittamisesta, kuin lyhyen venäjän. Näin ei tulisi olla. Korkeakoulujen pisteytystä pitää muokata joustavammaksi ja alakohtaisesti relevanttien aineiden painoarvoa nostaa. Kielten opiskelua ei tällä hetkellä arvosteta tarpeeksi Suomen koulutusjärjestelmässä.” lisää Välimäki.

Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkosto vaatiikin kaikkia korkeakouluvalinnasta päättäviä elimiä muuttamaan yhteishaussa vieraiden kielten pistemääriä alakohtaisesti korkeammiksi. 

Lisätietoja:

Parviainen Susan

Parviainen Susan

Sivistyspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen

Välimäki Otso

Välimäki Otso

Savo-Karjalan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen

otso.vmaki04@gmail.com

+358 45 209 0696