Toukokuun ensimmäisenä päivänä vedetään siniristiliput salkoihin, juodaan litroittain simaa, nautitaan munkeista, tippaleivistä ja nakeista, puhalletaan ilmapalloja, laitetaan serpentiinit kaulaan sekä marssitaan kulkueissa. Mutta mistä tässä kaikessa on kyse ja voiko porvari hyvällä omatunnolla osallistua juhlintaan? Kyseessä on vappu, jota tulevana viikonloppuna juhlitaa. Vappu tunnetaan työväen ja ylioppilaiden juhlapäivänä. Kaikelle kansalle se merkitsee kevään alkua ja sen myötä loistavaa syytä juhlia karnevaalitunnelmin. 

Vapun juhlinta Euroopassa on peräisin jo yli tuhannen vuoden takaa aina 700-luvun Saksasta. Alunperin juhlaa vietettiin nunna Walborgan muistoksi, sillä päivä 1.5. on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Kirkolla toki nykyisin ei ole mitään tekemistä vapun kanssa.

Suomessa 1900-luvulla tuona toukojuhlana poltettiin kokkoja eli helavalkeita. Helavalkean poltto symboloi pahojen henkien poisajoa ja entisaikaan karja laskettiin laitumelle tulen läpi, sillä sen uskottiin tuovan karjalle suojan sairauksilta. Lapsille pujotettiin lehmänkellot kaulaan ja heidän laitettiin juoksemaan ympäriinsä karjaonnen tuomiseksi. Toukojuhlien ohjelmaan kuului tietysti myös tanssia ja perinteisesti juotavana oli tarjolla kotitekoista simaa. Juhla oli vahvasti maatalouden merkkipäivä. 

Yhdysvalloissa toukokuun 1. päivästä muodostui 1800-luvulla työväenliikkeen juhla. Päivänä perinteisesti vaihdettiin työpaikkaa ja uusittiin työsopimukset. Samoihin aikoihin ylioppilaat innostuivat juhlimaan kevään tuloa samaisena päivänä, 1. toukokuuta. Suomeen perinne vapusta ylioppilaiden juhlapäivänä on rantautunut Ruotsista. Jo 1700-luvulta asti Turun akatemian, josta Helsingin yliopisto on saanut alkunsa, ylioppilaat viettivät vappua juhlien. 

Nykyisin vappua juhlitaan perinteisesti simaa juoden, joka on koko perheen juhlajuoma. Vapun tarjoilupöydästä saattaa siman lisäksi juotavana löytyä kuohuviiniä tai sampanjaa. Palan painikkeeksi vappuna perinteisesti nautitaan nakkeja, perunasalaattia, tippaleipää ja munkkeja. Tämä keväinen karnevaali on nykyisin myös yhä useammalle suomalaisella mökkikauden avaushetki. 

Ylioppilaiden osalta vapun juhlintaan lukeutuu useita perinteitä. Vappuaattona lakit saavat päähänsä muun muassa Helsingissä Manta, Turussa Liljan patsas ja Tampereella Suomen neito -patsas. Vappupäivänä ylioppilaat kokoontuvat puistoihin nauttimaan keväästä piknik-hengessä. 

Meille Kokoomusnuorille vappu on aina ollut suuri juhla, jota vietetään myös piirien ja paikallisyhdistysten voimin ympäri Suomen. Vapun kohokohta monille onkin pääsihteerin Wappuboolit, joita päästään vihdoin viettämään kasvotuksin uudella keskustoimistolla taas vapunaattona!

Porvari voi siis nukkua yönsä hyvin myös vapun juhlinnan jälkeen. Nyt vapusta viistaantuneena lakit päähän ja simat kainaloon. Aurinkoista vappua!