Kokoomusnuorten viimeinen puoluekokousaloite käsittelee suomalaisen lainsäädännön outolintua, jumalanpilkkaa. Laki on poistettu jo aikapäiviä sitten naapurimaassamme Ruotsissa 1970-luvulla.

Lue koko aloite alta:

Rikoslain 17 luvun 10 §:n 1 momentti koskee uskonrauhan rikkomista, jonka perusteella on tuomittava uskonnon rauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos:

“julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä”

Kokoomuksen Nuorten Liitto pitää kyseistä kohtaa vanhentuneena ja esittää sen kumoamista. Muissa pohjoismaissa jumalanpilkkapykälä on jo poistettu: Ruotsissa jo vuonna 1970, Norjassa ja Islannissa 2015 sekä Tanskassa 2017. Lisäksi Euroopan maista ylipäätänsä vain muutamissa on jumalanpilkka vielä rikoslaissa. Suomen olisi jo aika liittyä muiden Pohjoismaiden joukkoon laajaa sananvapautta edistävänä yhteiskuntana.

Uskontoon ja sen pilkkaan liittyviin tapauksiin kuuluu esimerkiksi Marc Connellyn näytelmä Jumalan vihreä laitumet, joka kiellettiin vuonna 1933 sen vuoksi, että Jumala ja muut hahmot olivat tummaihoisia. Kuuluisia tapauksia ovat myös Hannu Salaman Juhannustanssit 1964 ja Harro Koskisen Sikamessias 1969. Vaikka 1970-luvun jälkeen säännös on nähty jääneen lähinnä kuolleeksi kirjaimeksi, on se edelleen voimassa ja sitä on sovellettu myös viimeaikaisessa oikeuskäytännössä, kuten kansanedustajaa koskevassa ratkaisussa KKO 2012:58. Ongelmana jumalanpilkassa on pääosin sen tarkasti rajaamaton tulkinta, ja sitä onkin siksi helppo väärinkäyttää hiljentämistarkoituksessa. Taiteen ja julkisen keskustelun tulisi saada lopullinen oikeusvarmuus siitä, ettei ketään voi syyttää jumalanpilkasta jatkossa. Parhaiten se onnistuu poistamalla pykälä rikoslaista kokonaan.

Lisäksi on muistettava, että säännöksen antamaa suojaa nauttivat oikeastaan ne tahot, joita evankelis-luterilainen tai uskonnonvapauslain mukainen rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta pitävät pyhänä, eivätkä uskonnolliset yhdyskunnat itse. Oletusarvoisesti voidaankin todeta, että Jumala tai muut pyhät tahot ovat tarpeeksi vahvoja kestämään tavallisen ihmisen epämieluisan pilkan, piikikkään satiirin tai kovasanaisen kritiikin. Mikäli tosin Jumala tai muut pyhät tahot loukkaantuvat suuresti, tapausta tulisi tarkastella asianomistajarikoksena kunnianloukkauksen tavoin, eikä yleisen syytteen alaisena rikoksena. Niin kauan kuin Jumalaa tai pyhiä tahoja ei kuitenkaan ilmesty maallisen oikeuden eteen, on jumalanpilkkasäännöstä pidettävä epätarkoituksenmukaisena.

Näillä perusteilla Kokoomuksen Nuorten Liitto esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ottamaan kannakseen sen, että uskonrauhan rikkomista koskeva rikoslain 17 luvun 10 §:n 1 momentti on kumottava.