Sipilän hallituksen aikana toteutettiin laaja ammatillisen koulutuksen reformi, jonka myötä ammatillinen koulutus on osaamisperusteista ja perustuu vahvasti henkilökohtaistamiseen. Se tarkoittaa sitä, että opinnot eivät ole sidottu tiettyyn aikaan vaan siihen mitä opiskelija osaa. Jokaiselle katsotaan OPS tarpeiden mukaan, ja tutkinnon suorittaminen voi kestää noin vuodesta eteenpäin. Tutkinnoista lyhentäminen tarkoittaisi yhteisistä tutkinnon osista tai ammatillista aineista vähentämistä, jotka heikentäisivät merkittävästi tutkintojen antamaa pätevyyttä työelämään ja jatko-opintoihin. 

”Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman parhaimpia ja mahdollistaa jokaiselle taustoistaan riippumatta koulutustasoilla etenemisen. Olemme myös ylpeitä siitä, ettei järjestelmässä ole umpiperiä, ja peruskoulun jälkeen tehtävät valinnat eivät määrittele koko tulevaisuutta. Olisi täysin järjetöntä heikentää ammatillisten perustutkintojen jatko-opintokelpoisuutta ja aiheuttaa entisestään lisää paineita yhteishakuun”, toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino. 

Myös Marinin hallituskaudella tehtiin uudistuksia toisen asteen koulutukseen: koulutus on maksutonta ja samaan aikaan oppivelvollisuuden pidentäminen velvoittaa jokaisen opiskelemaan 18-vuotiaaksi asti. Tämä on ristiriidassa VM:n esityksen kanssa, koska lyhennetty koulutus tarkoittaisi sitä, että 15-vuotiaana koulutuksen aloittanut valmistuisi jo 17-vuotiaana. Nämä aiemmat isot reformit tulee ensin saada käytäntöön ennen kuin lähdetään tekemään jälleen uudistuksia.  

Ammatillisella perustutkinnolla on voinut vuodesta 2020 alkaen hakea ammattikorkeakouluun todistusvalinnalla, ja noin 40% AMK-opiskelijoista on taustallaan ammatillinen perustutkinto. Laajasti jaettu koulutuspoliittinen tavoite on, että tulevaisuudessa puolet ikäluokasta suorittaa myös korkeakoulututkinnon. Tavoitteen toteutumiseksi myös ammatilliselta puolelta tarvitaan korkeakouluun jatkajia, ja tavoitteeseen pääsy muuttuisi mahdottomaksi, mikäli osalta leikattaisiin jatko-opintokelpoisuus. Ei ole myöskään perusteltua vaatia 16-vuotiailta nuorilta päättämään, ottaako tutkintoonsa sen mukaan vai ei.  

”Ammatillisella koulutuksella on keskeisin rooli osaavan työvoiman kouluttajana, ja siellä opiskelee vuosittain yli 340 000 ihmistä. Meillä on usealla teollisuuden alalla huutava pula juuri käytännön tekijöiden osaamisesta, eikä tutkinnoista ole varaa poistaa ammatillisia sisältöjä eikä ammattisivistäviä opintojakaan. Yritysten on voitava luottaa siihen, että he saavat osaavia tekijöitä niin nyt kuin tulevaisuudessa”, ärähtää liittohallituksen jäsen Emma Holsti.