Suomen hyvinvointi rakentuu teollisuutemme varaan. Vuonna 2021 viennin osuus bruttokansantuotteesta oli 39% ja tavaraviennin osuus 70%. Keskeiset toimialat ovat konepaja-, metsä-, kemian- ja metalliteollisuus. Nämä elinkeinot synnyttävät paljon vaurautta ja hyvinvointia ja ovat mahdollistaneet Suomen kehittymisen. Viimeisen 10 vuoden ajan Suomeen kohdistuneet teollisuusinvestoinnit ovat kuitenkin olleet poistoja alhaisemmat. Suomen osuus teollisuustuotteiden tuotantomaana on supistunut investointien kohdistuessa muualle.

Teollisuusyritysten kustannusjakauma koostuu merkittäviltä osin työntekijöiden palkoista, energian, raaka-aineiden, logistiikan ja investointien kustannuksista. Palkkojen kilpailukykyisyyttä uhkaa väestön vanhenemisen myötä nousevat pakolliset eläke- ja sosiaalimaksut ja ansiotuloverotuksen kiristyminen sen progression myötä yleisen elinkustannus- ja palkkatason nousun myötä.

Teollisuus on energiaintensiivistä ja yksi suurimmista kustannuksista teollisuusyrityksille on energia hinta. Suomessa teollisuus käyttää reilun kolmasosan tuotetusta kokonaisenergiasta ja noin 40% sähköstä. Suomen on huolehdittava, että energian tuotantokapasiteettia ja teollisuustuotantoa pystytään sallimaan rakennutettavaksi mahdollisimman nopeasti lisää mahdollisimman tehokkaalla lupakäsittelyllä.

Raaka-aineiden, kuten metallien ja polttoaineiden saatavuus ja hinnat voivat vaihdella maailman poliittisten tilanteiden seurauksena paljon. Suomessa on huolehdittava kaivostoiminnan ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä ja kyettävä mahdollistamaan omien metalliesiintymien hyödyntäminen ja jalostaminen kustannustehokkaasti.

Investointien tuotto-odotusten parantamiseksi ja riskien vähentämiseksi tulisi lisätä työvoiman saatavuutta ja työehtojen sopimisen joustoja. Työvoiman saatavuutta tulee helpottaa poistamalla maan sisäisen työvoiman liikkuvuuteen liittyviä ongelmia ja helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi teollisuushankkeisiin liittyviä lupaprosesseja tulee nopeuttaa sääntelyä suoraviivaistamalla ja keskittämällä lupakäsittelyä mahdollisimman paljon yhdelle viranomaistaholle ja kiristämällä valitusoikeuksien kriteerejä.

Talouspoliittinen verkosto ehdottaa seuraavaa teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi:

• Pyritään laatimaan hallituskauden ylitse ulottuva teollisuusohjelma, jolla taataan kilpailukykyinen sekä ennustettava ympäristö yritysten toiminnalle ja investoinneille.

• Sujuvoitetaan teollisiin hankkeisiin liittyvää kaavoitus- ja lupaprosesseja vähentämällä ja kohdistamalla sääntelyä. Mahdollistetaan laitoshyväksynnän pohjalta uusien vastaavien rakentaminen tai laajentaminen nopeutetusti.
• Otetaan käyttöön rekrytointipassi Suomeen investoineille yrityksille. Passin avulla kyseinen yritys voisi työllistää tai siirtää työntekijöitä ulkomailta Suomeen nopeutetulla maahanmuttoprosessilla.
• Alennetaan merkittävästi ansiotuloverotusta.

Ilari Lund, Talouspolitiikan verkosto