On kiitettävä, että hallitus on ottanut laajasti huomioon kyberturvallisuuden tärkeyden nykymaailmassa, etenkin kun kyberhyökkäykset ovat yhä ajankohtaisempia uhkia Suomen kokonaisturvallisuudelle. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen verkosto – kuten hallituskin – on havahtunut hybridivaikuttamisen yleistymiseen modernissa poliittisessa ympäristössä.

Hybridiuhat voivat kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin, kuten sähkönjakeluun, potilastietojärjestelmiin tai tietoliikenteeseen; näiden häiriöt voivat merkittävästi lamauttaa Suomalaista yhteiskuntaa. Tämän takia hybridiuhkiin on välttämätöntä varautua.

Disinformaation yleistyminen vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Täten disinformaation torjuminen on oleellisen tärkeää. Hallitusohjelmassa on luvattu ehkäistä disinformaation vaikutusta kasvattamalla kouluissa oppilaiden medialukutaitoja, vahvistamalla viranomaisviestintää yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin liittyen ja syventämällä informaatiopuolustuksen asemaa osana uudistettavaa kyberturvallisuusstrategiaa.

Maanpuolustus on suuri ja tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Onkin oleellista, että Suomen puolustusvoimat kykenee puolustamaan Suomea ja tarvittaessa tarjoamaan apuaan viranomaisille. Puolustusvoimat on otettu hallitusohjelmassa erittäin hyvin huomioon, mikä tulee vahvistamaan Suomen turvallisuutta.

Hallitusohjelma pyrkii kehittämään asevelvollisuutta. Tavoitteena onkin laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Tällä tasa-arvoa edistävällä uudistuksella pyritään kasvattamaan vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien naisten määrää 2 000:een vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi hallitusohjelman avulla halutaan mahdollistaa evp-sotilaan ja reserviläisen palveleminen Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Tämä kaikki kokonaisuutena laajentaa ja joustavoittaa puolustusvoimia, siten myös Suomen turvallisuutta.

Kattava yhteistyö Naton kanssa on kokonaisuudessaan Suomen ja koko sotilasliiton puolustuksen eduksi. Hallitusohjelman mukaan, Nato-jäsenyys tuo vakautta Pohjois-Eurooppaan ja tiivistää yhteistyötä jäsenmaiden välillä, minkä ulko- ja turvallisuuspoliittinen verkosto näkee positiiviseksi kehityssuunnaksi.

Hallitus on luvannut sekä uudistaa että edistää “Taloussuhteet osana strategista ulkopolitiikkaa” nimisessä kappaleessa muun muassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia intressejä, talouskasvun edistämistä, kansainvälisiä taloussuhteita sekä teknologista kehitystä. Vaikka tämä kuulostaakin mainiolta, me uskomme, että konkreettisemmat ja selkeästi tavoitettavissa olevat päämäärät edistäisivät näitä pyrkimyksiä tehokkaammin.

On hyvä, että hallitus tähtää korkealle sen päämäärillään, mutta meidän pitää silti ottaa huomioon Suomen nykyinen turmeltu taloudellinen tilanne sekä resurssien vähäisyys.

Mielestämme hallituksen tulisi keskittää sen nykyiset resurssit pienempiin, mutta tarkempiin ja käytännöllisempiin tavoitteisiin suurten, ympäripyöreiden ja vaikeasti tavoitettaviin kohtien sijasta; vaikkakin nämä toki vaikuttavat hyviltä, mutta todellisuudessa ovat varsin hankalia toteuttaa tämän hallituskauden aikana.

Kiinan tilanne on hallitusohjelmassa erittäin suppeasti käsitelty, vaikka se on nykymaailmassa huomionarvoisempi maa kuin koskaan aikaisemmin. Kiina on kiistatta suurin uhka länsimaiselle demokraattiselle vallalle. Kummastusta herättääkin se, että hallitusohjelmassa on ainoastaan lyhyesti sivuttu kaunistelevaan sävyyn Kiinan luomasta mahdollisesta vaarasta. Meidän täytyy tietysti huomioida Kiinan tärkeä rooli Suomen kauppakumppanina, joten täysi suhteiden romuttaminen ja välinpitämättömyys ei olisi ihanteellista taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Kauppasuhteiden ylläpitämisen ei kuitenkaan tule antaa horjuttaa meidän pyrkimyksiämme edistää ihmisoikeustilannetta Kiinassa.

Kiinan tilanteen käsittelylle pitäisi luoda selkeä ja vakuuttava linja, jonka avulla hallitus kykenisi rajaamaan Kiinan nykyistä vaikutusvaltaa Suomeen. Tämän linjan tulisi olla joustava ja haasteiden kestävä, jotta sen avulla Suomi pystyisi tehokkaasti ehkäisemään Kiinan luomaa uhkaa yhteiskunnallemme.

Arttu Kokko, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston puheenjohtaja
Simeon Härkönen, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston varapuheenjohtaja
Jaakko Kosola, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen
Nooramaria Parikka, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen
Ellen Korpela, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston johtoryhmän jäsen
Martti Paldanius, ulko- ja turvallisuuspolitiikan verkoston sihteeri