Kelan mukaan opintotukea myönnettiin vuonna 2022 yhteensä noin 200 000 korkeakouluopiskelijalle. Opintorahaa maksettiin korkeakouluopiskelijoille kyseisenä vuonna yhteensä yli 324 miljoonaa euroa, ja yleistä asumistukea maksettiin kaikille opiskelijatalouksille yhteensä yli 630 miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiriihessä on päätetty jäädyttää opintorahan indeksikorotukset hallituskauden ajaksi nykyiselle tasolle, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa opintorahan ostovoimaan alentavasti. Varsinaista tasoleikkausta hallitus ei kuitenkaan tee opintotukeen. Lisäksi hallitusohjemassa on kirjaus opintotuen kokonaisuudistuksesta, jota tarkastellaan puoliväliriihessä. Hallitus turvaa täysipäiväisen opiskelun mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

“Hallitus kompensoi näitä menetyksiä valtion takaaman opintolainan enimmäismäärän nostamisella ja haluaa mahdollistaa jatkossakin opintojen ohella työskentelyn. Opiskelijalle jää itse asiassa enemmän rahaa käteen tämän jälkeen nykyisen noin 1250 euron sijasta 1400 euroa. Kymmenen vuotta sitten, kun olin itse siirtymässä opiskeluelämään opiskelijalla oli käytettävissään 800 euroa. Opintolainasta hyvitetään 2500 euron ylittävästä lainan määrästä 40 % hänen valmistuessaan määräajassa”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino muistuttaa. 

“Tämän lisäksi hallitus panostaa opiskelija-asuntohankkeisiin, joilla saadaan opiskelijoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Opiskelijoita tuetaan myös lukuisin muin tavoin: esimerkiksi ruokailua tuetaan ateriaedulla ja matkustamista opiskelija-alennuksin. Myös meneillään olevaan mielenterveyskriisiin hallitus aikoo puuttua toteuttamalla terapiatakuun, joka turvaa nuorten yhdenvertaisen pääsyn perustasolla lyhytpsykoterapiaan. Tästä myös valtaosa opiskelijoista tulee hyötymään”, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Julia Siimento toteaa. 

Suomen menestystarina on aina pohjautunut koulutukseen. Vahvalla ja laadukkaalla koulutuksella on ollut mahdollista nostaa pieni maa kokoistaan suuremmaksi, luoda kilpailukykyä, edistää innovaatiota ja ihmisten hyvinvointia. Suomen koulutusjärjestelmä on tunnustettu maailmanlaajuisesti sen huippuluokan opetuksen, tutkimuksen ja oppimismahdollisuuksien ansiosta, ja se on houkutellut osaavia opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailmaa. Tämä puolestaan on vahvistanut Suomen asemaa kansainvälisessä yhteisössä ja edistänyt taloudellista kasvua ja kehitystä.

“Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa suomalaisten osaamistasoa ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa puolella suomalaisista olisi korkeakoulututkinto. Tätä tavoitetta tukevat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen sekä mittava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomäärärahojen nostaminen. Korkeakoulutus on suomalaisille maksutonta. Opiskelu on investointi yksilön tulevaisuuteen ja yleisesti korkeakoulutetut tienaavat tulevaisuudessa enemmän. Sekä ylemmän että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulot kasvavat jyrkästi valmistumisen myötä, ja tulojen kehitys läpi uran on selvästi muita koulutusasteita vahvempaa”, Siimento huomauttaa.

“Elämme tällä hetkellä hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Valtionvelan korot ovat nousseet ja velkakehitystä pyritään hidastamaan erilaisin toimin. Vaikeita päätöksiä ei tehdä sen vuoksi, että kenenkään elämää haluttaisiin kurjistaa – päinvastoin, päätöksiä tehdään, jotta tulevaisuudessakin pystyisimme ylläpitämään hyvinvointivaltion ja pitämään jokaisesta huolta”, Leino päättää.