Suomen syntyvyys on romahtanut huomattavasti pohjoismaita ja Baltian maita matalammaksi. Tämä on katastrofi sekä huoltosuhteelle, että jatkuvalle työvoimapulalle ja siten kokonaisvaltaisesti suomalaisten hyvinvoinnille ja kansantaloudelle.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on lyhyen aikavälin nopea korjaustoimenpide huoltosuhteen korjaamiseksi, mutta asian vakavuuden suhteen olisi tärkeää ottaa kaikki, myös vuosikymmenten viiveellä vaikuttavat keinot käyttöön. Eri maissa on käytössä hyvin erilaisia suoria tukia tai verohelpotuksia, jotka tutkitusti kannustavat lasten saamiseen samalla ehkäisten lapsiköyhyyttä. Verovähennykseen perustuvat tukimallit kannustavat lisäksi äitiä paluuseen työmarkkinoille.

Suomessa lapsilisämalli on suoraa tukea, joka kasvaa hyvin pienin portain useampia lapsia saadessa. Tuki on yhden lapsen perheille 95 €/kk, kahden perheille 200 €/kk ja kolmen lapsen perheille yht. 334 €/kk. Verovähennyksiä malliin ei kuulu, joten mallilla ei itsessään ole kannustinvaikutusta äitien työmarkkinoille paluuseen. Tutkimusten mukaan puhtaasti verovähennysten kautta maksettava lapsilisä toisaalta voi lisätä lapsiköyhyyttä tietyissä väestönosissa.

Monissa Pohjois-Euroopan maissa on käytössä suurperhelisä, jota saavat tyypillisesti kolmen tai useamman lapsen perheet. Tämän ansiosta Virossa tuki on yhden lapsen perheille 80 €/kk, kahden perheille 160 €/kk ja kolmen lapsen perheille 300 €/kk + 450 €/kk.

Suomessa kolmannen lapsen portaan olisi syytä olla merkittävästi suurempi, jotta kannustinvaikutus lasten saamiselle tulisi selvästi esiin. Jotta tuen nostaminen ei tekisi massiivista lovea valtion kassaan, voisi suurperhelisän vaihtaa tuen suorasta tuesta enemmän vanhempainvapaalla olleen huoltajan verovähennykseksi nuorimman lapsen täyttäessä 3 vuotta. Jälkimmäinen muutos ei vain pienennä uudistuksen hintaa, vaan myös kannustaa äitejä työmarkkinoille paluuseen. Mikäli tuki/verovähennys olisi enimmillään 450 €/kk, niin puhutaan kohtuullisesta, n. 135-270 milj. € vaikutuksesta valtion kassaan edellä kuvatuilla rajauksilla. Tämän lisäksi uudistuksella voisi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia.