Meri-Lappi tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen viennistä. Korkea luku ei synny hinnalla millä hyvänsä. Ahkerat ihmiset työskentelevät alueen suurissa metsä- ja terästeollisuuden tehtaissa ja kaivoksessa, sekä niiden laajoissa alihankintaketjuissa. Tämän lisäksi satamat, lentokenttä ja rautatiet. Meri-Lappi on raskaalle teollisuudelle erinomainen paikka toimia, mutta teollisuus tuo myös merkittäviä riskejä mukanaan. Suuronnettomuusriski on olemassa, ja tunnin ajomatka Ouluun tai Rovaniemelle on liian pitkä apua tarvitsevalle. Olemme valtion tasolla nyt tiedostaneet turvallisuuden merkityksen – teemmehän sen myös aluetasolla?

On tärkeää, että Mehiläinen Länsi-Pohja saa jatkaa toimintaansa. Jos tarpeen, sopimusta täytyy muuttaa lainsäätäjän tahdon mukaiseksi. Sopimuksen irtisanominen on kuitenkin tarpeetonta ja riskialtista, koska silloin myös keskustelu sairaalan palvelutuotannon laajuudesta käynnistyy. Siihen meillä ei ole varaa. Miksi muutenkaan lähtisimme ajamaan alas Suomen parhaiten toimivaa sairaalaa, jossa kulukehitys on kolmasosa valtakunnan tasosta, jonot valtakunnan lyhyimpiä, asiakkaat tyytyväisiä ja henkilökuntakin vaatii sopimuksessa pysymistä?