Sisä- ja oikeuspoliittinen verkosto: Eläinten oikeudet perustuslakiin
Nykyisen lainsäädännön mukaan lemmikkieläimiin kohdistuneet rikokset ovat omaisuusrikoksia, vaikka monessa taloudessa lemmikkieläin on perheenjäsen siinä missä kuka tahansa talouden ihminenkin.
Vaikka lemmikki on näennäisesti omaisuutta, sillä se hankitaan usein ostamalla, niin lemmikkieläimeen kohdistuva rikos, kuten pahoinpitely tai tappaminen kohdistuu kuitenkin elävään olentoon ja aiheuttaa suurta tuskaa omistajalleen. “Mikään määrä rahaa ei korvaa lemmikkiä, johon on kiintynyt ja jonka hyvinvointiin on käyttänyt aikaa ja rahaa, mutta oikeuskäsittelyissä ja mahdollisissa tuomioissa tulisi huomioida myös eläimen itseisarvoa,” sanoo sisä- ja oikeuspoliittisen verkoston varapuheenjohtaja Kiia Aha.
Koska eläin määritellään esineeksi on eläimen oikeusturva eläimen itsensäkin kannalta heikko. Kansalaisaloite eläinten perusoikeuksien kirjaamisesta lakiin sai riittävät 50 000 ääntä ja näin etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloite eläinten oikeuksien tuomisesta perustuslakiin parantaisi hyväksytyksi tullessaan myös eläimen juridista asemaa.
Tällä hetkellä ihmisten perusoikeudet, kuten elinkeinovapaus ja uskonnonvapaus, ajavat aina eläinsuojelulain ohitse ja mahdollistavat jopa eläimen huonoa kohtelua ihmisten perusoikeuksiin nojaten. Eläinten oikeuksien tuominen perustuslakiin tunnistaisi eläimen hyvinvoinnin itseisarvona ja asettaisi eläinten oikeudet samalle viivalle ihmisten kanssa. Voimaantullessaan kansalaisaloite voisi parantaa myös ihmisten suhtautumista eläimiin ja toisi oikeutta eläinten lisäksi myös eläinten omistajille.
Kun eläinten oikeuksia ei ole perustuslaissa, on eläin tosiaan jäänyt usein kakkoseksi, jos vastaan on asettunut jokin ihmisen perustuslaillinen oikeus. “Tästä konkreettisin esimerkki on turkistarhaus ja sen mahdollinen kieltäminen. Eläinsuojelulain puitteissa voidaan esittää argumentti, että turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä turkiseläimille. Vastassa on kuitenkin perustuslaki ja ihmisen elinkeinovapaus, mikä jyrää eläinsuojelulain yli ja toteaa eläimen kokeman kärsimyksen olevan ”tarpeellista” ihmisen elinkeinovapaudelle. Turkistarhauksen kieltäminen olisi siis perusoikeuden rajoitus, mikä vaatii aina vahvoja
perusteluita,.” Aha selventää.
“Kansalaisaloite toisi eläimet perusoikeuksien piiriin ja veisi Suomen kertaheitolla eläinoikeuden edelläkävijöihin,” päättää sisä- ja oikeuspoliittisen verkoston puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Lisätietoja:
Tupamäki Binga
Kokoomusnuorten puheenjohtaja
binga.tupamaki@kokoomusnuoret.fi
+358 50 539 4440
Poliittisen valmistelun, viestinnän ja vaikuttamisen johtaminen, edustaminen