Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Ilmainen opiskeluoikeus korkeakouluissa rajattava kymmeneen vuoteen

Kannanotto

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret näkee, että ilmaista opiskeluoikeutta tulisi rajata tutkintoshoppailun, valmistumisaikojen pidentymisen ja muiden huolestuttavien ilmiöiden yleistyttyä.

Korkeakoulutus on yhteiskunnan sivistyksen kulmakivi ja tärkeä voimavara. Ihmisten korkeakouluttautuminen on välttämättömyys uusien innovaatioiden ja laadukkaan tutkimuksen luomiseksi sekä näin ollen myös talouskasvun ja kilpailukykyisen yhteiskunnan takaamiseksi. Viime vuosina on väläytelty 50 % korkeakoulutusastetta ikäluokasta, joka tarkoittaa luonnollisesti sitä, että joka toinen henkilö päätyy suorittamaan joko ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon. Aloituspaikkoja korkeakouluissa onkin lisätty lähestulkoon kaikilla aloilla.

Samaan aikaan niin sanottu “tutkintoshoppailu” on alkanut yleistyä, ja useamman kuin yhden korkeakoulututkinnon suorittaminen on lisääntynyt. Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen mukaan korkeakoulutuksessa noin 7 000 opiskelupaikkaa kohdentuu vuosittain henkilöille, joilla on taustalla aiempi korkeakoulututkinto. Luku vastaa noin 12 prosenttia peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Moninkertainen korkeakoulutus ei kuitenkaan näytä johtavan parempaan ansiokehitykseen ja samaan aikaan moni potentiaalinen opiskelija jää ilman paikkaa.

Kun tähän yhtälöön lisätään vielä viime vuosien ikävä ilmiö, eli tutkintoaikojen venähtäminen tavoiteaikaa pidemmäksi, on lopputulos valtion talouden kannalta karmaiseva. Korkeakouluttautuminen ei ole missään määrin halpaa lystiä. Koulutuksien kustannukset vaihtelevat luonnollisesti paljon alojen välillä, mutta keskimäärin korkeakouluasteen tutkinnon arvioitu kustannus on 35 800 euroa ja ylemmän korkeakouluasteen 44 100 euroa.

Puolestaan opintotukea maksettiin Kelan mukaan yhteensä jopa 243 517 henkilölle vuonna 2022, ja kokonaiskustannus pyörii noin 470 miljoonan euron tienoilla. Tämän lisäksi opiskelijat saavat useimmiten asumistukea, jota maksettiin vuonna 2022 opiskelijatalouksille noin 640 miljoonaa euroa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keskimääräiset tuet valtiolta ovat noin 113 000 euroa, missä toisen asteen suorittaneilla tuen määrä on noin 24 000 euroa – ero on siis noin viisinkertainen. Tähän kustannuksien yhtälöön tulisi myös lisätä esimerkiksi VR:n matkakulujen subventointi, opintolainojen korkovähennykset sekä opintolainahyvitys.

On siis ehdottoman selvää, että yhden opiskelijan korkeakoulututkinnon keskimääräinen kokonaissumma kaikkine tukineen ja kustannuksineen on merkittävä kustannus yhteiskunnalle. Kyseisen summan paisuminen on huolestuttavaa, ja sitä tuleekin pyrkiä rajoittamaan. Ja huomionarvoistahan on myös elinkaaritulojen vaikutus kokonaisuuteen – korkeakoulutetut tienaavat elinaikanaan merkittävästi enemmän ammattikoulun tai ylioppilastutkinnon käyneisiin nähden.

Valtiovarainministeriö on aktiivisesti väläytellyt mielenkiintoisia vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseksi, aina lukukausimaksujen käyttöönotosta opintotuen lainapainotteisuuden lisäämiseenkin. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan välttämättä huomioi niitä opiskelijoita, jotka todella ovat opinnoissaan tehokkaita ja kykenevät suorittamaan esimerkiksi kaksi itseään todella kiinnostavaa tutkintoa tavoiteajassa. Tähän toimisi ilmaisten opiskeluvuosien rajoittaminen esimerkiksi kymmeneen vuoteen. Tämän myötä opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa kaksikin tutkintoa, mahdollisesti venyttää valmistumistaan vaikkapa vaihto- tai välivuosien vuoksi ja ottaa opiskeluiden ajan muutenkin rauhassa, jos valmistuminen tavoiteajassa ei onnistu. Kannustimena jälkimmäiseen toimisi tietysti edelleen opintolainahyvitys.

Uudistus toteutettaisiin ottamalla käyttöön maltilliset lukukausimaksut kymmenennen läsnäolovuoden jälkeen. Tämä kannustaisi opiskelijaa saamaan opintonsa pakettiin viimeistään kymmenen vuoden määräajan kuluessa sekä huomioimaan mahdollinen toisen tutkinnon suorittaminen paremmin. Lukukausimaksut myös ehkäisisivät tutkintoshoppailua tehokkaasti sekä mahdollistaisivat korkeakouluille lisätuloa kirjoilla roikkuvista opiskelijoista. Kokonaisuudessaan, uudistus olisi suuri säästö korkeakoulutuksesta koituville kustannuksille ja kannustaisi opiskelijoita olemaan opinnoissaan tehokkaita.

Lisätietoja:

Seittenranta Sauli

Seittenranta Sauli

sauli.seittenranta@gmail.com

+358 40 174 1710