Uudenmaan Kokoomusnuoret: Perusopetuksen inkluusio on epäonnistunut

Kannanotto

Piirijärjestö katsoo, että palaaminen erityisluokkamalliin olisi monesta näkökulmasta perusteltua.

Suomalainen koululaitos on perinteisesti ollut koko kansakunnan ylpeys. Vertailututkimus toisensa jälkeen on vahvistanut kansainvälisesti äärimmäisen korkeatasoiset oppimistulokset, ja suomalaiskouluja on esitelty opetuksen järjestämisen malliesimerkkinä ympäri maailman.

Viime vuosikymmeninä oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet. Esimerkiksi PISA-tutkimuksissa Suomi on vuosina 2003–2018 laskenut matematiikassa 2. sijalta 16. sijalle, lukutaidossa 1. sijalta 7. sijalle, ja luonnontieteissä 1. sijalta 6. sijalle. Samoin absoluuttisissa pistemäärissä on nähty merkittävää heikentymistä. Uudenmaan Kokoomusnuorten mielestä olisi syytä pohtia, mitä opetuksessa tehtiin oikein vielä 15 vuotta sitten – ja etelänaapurissamme Virossa tehdään edelleen.

Julkisessa keskustelussa kasvatusalan ammattilaiset ovat useasti nostaneet esiin epäonnistuneen inkluusion. Inkluusion pääajatus on varsin kaunis: se, että kaikki oppilaat erityispiirteistään riippumatta pääsisivät opiskelemaan samassa ryhmässä. Näin ollen erityisluokista on pääosin luovuttu, ja tuen oppilaat on sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin.

Inkluusiomalli toimii vain, jos riittävät tukiresurssit kulkevat luokkaan oppilaiden mukana. Valitettavasti kunnat ovat kuitenkin käyttäneet inkluusiota säästökeinona, jolla tuen oppilaita on siirretty vailla erityisopettajan pätevyyttä toimivien luokan- ja aineenopettajien vastuulle. Resurssien puutteen ja luokassa olevien aikuisten riittämättömyyden takia tuen oppilaiden ohjaamiseen kuluva aika tekee keskitasoisten oppilaiden huomioimisesta monelle opettajalle mahdotonta.

Inkluusion äärimmäinen muoto voi olla yli 25 oppilaan ryhmä, jossa puolet oppilaista ovat tuen piirissä, mutta jota erityisopettaja näkee vain muutamalla viikkotunnilla. Samalla opettajan aikaa vievät tehtävien ja kokeiden eriyttäminen alaspäin, painoalueiden suunnittelu, tukitoimien kirjaaminen, yksilöllistettyjen oppimäärien arviointi, sekä erilaiset hallinnolliset tehtävät. Kokonaisuus on opettajille selkeästi liian raskas hallita. Tuen oppilaiden lisäksi kärsijöitä ovat ne lahjakkaat oppilaat, joiden harteille jää Suomen tulevaisuus teknologian ja kehityksen mallimaana.

Uudenmaan Kokoomusnuoret kannattaa inkluusiomallin hallittua purkamista ja erityisluokkajärjestelyjen lisäämistä. Ratkaisu on perusteltu niin luokkien työrauhan, opettajien työmäärän, kuin erilaisten oppijoiden tarpeidenkin näkökulmasta. Jokaiselle oppilaalle on taattava mahdollisuus ylittää itsensä, oli hänellä sitten diagnosoituja oppimisvaikeuksia, tai oli kyseessä oppimäärän suvereenisti hallitseva huippulahjakkuus.

Lisäksi on varmistettava, että erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien määrä perusopetuksessa on riittävä, ja että heille taataan mahdollisuus tehdä haluamansa määrä työtunteja. Kuntien sisällä resursseja olisi järkevää kohdistaa niihin kouluihin, joissa tuen oppilaiden osuus on suurin. Olisi syytä harkita myös ammattiluokanvalvojan tehtävänimikkeen perustamista, jotta aineenopettajien hallinnollinen taakka kutistuisi ja he voisivat keskittyä oman oppiaineensa opettamiseen.

Lisätietoja:

Lehtonen Akseli

Lehtonen Akseli

Liittohallituksen jäsen

akseli796@gmail.com

+358 44 367 9090

Mikkonen Toni

Mikkonen Toni

Uudenmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen

toni.mikkonen@protonmail.com