Suomen eläkejärjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä on ajoittain noussut julkiseen keskusteluun. Työntekijälle maksettavaan palkkasummaan kohdistuvat eläkemaksut ovat 1980-luvulta lähtien paisuneet 10–15 prosentin tasolta lähes 25 prosenttiin. Samalla eläkeläiset ovat vaalitaktisena mammuttina välttyneet indeksijäädytysten kaltaisilta toimenpiteiltä, joita on – itsessään toki aiheellisesti – kohdistettu muun muassa opiskelijoihin.

Kyselytutkimukset osoittavat, että juuri nuorimpien ikäryhmien luottamus eläkejärjestelmään on heikointa. Samalla enemmistö kaikista ikäryhmistä uskoo, että eläkejärjestelmän kasvava kustannuspaine kohdistuu epäsuhtaisesti nuoriin.

Yleisen uskomuksen vastaisesti suomalainen ei itse kerrytä omaa eläkettään. Sen sijaan valtaosa palkkasummaan kohdistuvasta eläkemaksusta tilitetään suoraan tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun. Maamme väestörakenne huomioon ottaen ei liene yllätys, ettei malli herätä kaikissa luottamusta. (Tällä hetkellä eläkkeellä olevat ovat luonnollisesti myös maksaneet nykyistä merkittävästi alhaisempia eläkemaksuja).

Myös työeläkeyhtiöiden eläkevaroille saama tuotto häviää johdonmukaisesti osakemarkkinoille. Vuonna 2023 eläkelaitos Keva sai eläkesäästöilleen sijoitustuottoa 6,8 prosenttia ja eläkeyhtiö Ilmarinen 5,8 prosenttia. Samana vuonna omaa eläkettään säästävä yksityishenkilö olisi saanut sijoitustuottoa 24,2 prosenttia sitomalla rahat maailman seuratuimpaan SP500-osakeindeksiin. Kysymys kuuluu: mihin katosi 18 prosenttia?

Uudenmaan Kokoomusnuoret suuntaa katseensa etelänaapuriimme Viroon, jossa toteutettiin vuonna 2021 uskalias, vapautta ja vastuuta tasapainottava eläkeuudistus. Uudistuksessa yksityishenkilö sai oikeuden nostaa kertasummana itselleen ns. työeläkkeen rahastoidun osan, joka täten muuttui vapaaehtoiseksi. Muutoksia ei kuitenkaan tehty eläkejärjestelmän muihin pilareihin, kuten valtion vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Näin varmistettiin, ettei kukaan eläkkeelle jäädessään voisi pudota täysin tyhjän päälle rahastoidun osan kohtalosta riippumatta.

Suomen eläkejärjestelmä tarvitsee radikaalin suunnanmuutoksen kohti Viron mallia. Mahdollisuus eläkevarojen osittaiseen nostamiseen palauttaa yksityishenkilölle vallan oman tulevaisuuden turvaamiseen haluamallaan strategialla, kuten pitkäjänteisellä rahastosijoittamisella. Uudenmaan Kokoomusnuoret näkee, että kyse on myös ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta: palkansaajaa ei tule kahlita rahoittamaan järjestelmää, jonka puitteissa hän kuuluu tosiasiallisiin häviäjiin.