Euroopan unioni on viime vuosikymmeninä kasvattanut voimakkaasti rooliaan koulutuspolitiikassa niin suoraan kuin välillisesti. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että koulutuspolitiikka on jatkossakin jäsenvaltioiden toimivallassa. Euroopan unionin ei tule liiallisesti sotkeutua kansallisesti harjoitettavaan koulutuspolitiikkaan. 

Euroopan unionin jäsenvaltioissa on varmistettava, että koulutusjärjestelmät toimivat tehokkaasti sekä vastaavat kansallisiin tarpeisiin ja haasteisiin. “Jos toimivalta koulutuspolitiikasta viedään Euroopan unionille, häviää mahdollisuus joustaviin ratkaisuihin kansallisesti. Koulutusohjelmien kehittäminen ja toteuttaminen kansallisesti on ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden työelämän haasteisiin vastatessa. Kansallisten koulutusjärjestelmien on tärkeä vastata jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeeseen, ja järjestelmien tulee tukea jäsenvaltioiden omia taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita“, kuvailee sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja Siiri Turunen.

“Kun koulutuspolitiikka on kansallisissa käsissä, voidaan kehittää, kokeilla ja ottaa käyttöön innovatiivisia opetusmenetelmiä, jotka sopivat juuri kansallisiin tarpeisiin. Euroopan unionin tasolla kaikkien näiden tarpeiden huomioiminen on mahdotonta”, jatkaa verkoston varapuheenjohtaja Susan Parviainen.

Kansallisen toimivallan avulla myös koulutuksen laatu voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden mahdollisuus kehittää ja soveltaa omia koulutusstandardeja sekä kansallisesti räätälöidyt koulutuksen arviointi- ja seurantajärjestelmät mahdollistavat koulutuksen laadun jatkuvan kehittämisen ja parantamisen. “Jos koulutuspolitiikan toimivalta vietäisiin EU:n tasolle, voisimme hyvin nopeasti olla asettamassa yhdenmukaisia minimistandardeja, jotka eivät vastaisi jäsenvaltioiden odotuksia”, Turunen pohtii ei-toivottua tulevaisuuden skenaariota. 

Koulutuspolitiikasta ja koulutuksesta puhuttaessa ei voida unohtaa taloudellisia resursseja. Ilman riittäviä resursseja ei ole koulutusta. “Kansallisella tasolla voidaan ohjata koulutusmenoja ja tehdä tarvittavia koulutusinvestointeja, kun toimivalta on omissa käsissä. Taloudellisen tilanteen heilahtelut voidaan kansallisesti ottaa huomioon koulutusta resurssoitaessa. Näin ei ajauduta tilanteeseen, jossa EU-tasoiset yhdenmukaistetut päätökset johtaisivat resurssien epäoptimaaliseen käyttöön”, perustelee Parviainen koulutuspolitiikan kansallisuutta. 

Koulutuspolitiikan pitäminen jäsenvaltioiden omassa toimivallassa tukee koulutuksen tehokkuutta, joustavuutta ja laatua. Kestävää ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa koulutusjärjestelmää ei luoda tai ylläpidetä Euroopan unionin tasolla.

Tämä kannanotto on osa Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkoston Eurooppalaista sivistystä -sarjaa, jossa julkaistaan tekstejä Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä. 

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Muista äänestää kokoomuslaista ehdokasta!