Euroopan unionin on varmistettava, että jäsenmaiden koulutusjärjestelmät ovat maailman huippuluokkaa ja pystyvät vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä vaatii niin perinteisen perus- ja korkeakoulutuksen kehittämistä kuin ammatillisen koulutuksen vahvistamista. ”Euroopan parlamentista käsin ei tule kuitenkaan puuttua jäsenvaltioiden kansalliseen koulutuspolitiikkaan murskaten jäsenvaltioiden koulutuksen erityispiirteitä ja sotkien niiden toimivia rakenteita. Sen sijaan EU:n tulee tukea jäsenvaltioiden välistä osaamisen yhteistyötä, mahdollistaa monikansallista tutkimusta ja kouluttautumista sekä edistää huippuosaajien ja innovaatioiden syntymistä Eurooppaan”, linjaa sivistyspolitiikan verkoston johtoryhmän varapuheenjohtaja Susan Parviainen.

Toimivien koulutusjärjestelmien lisäksi Euroopan unionin tulee edellyttää jäsenmailtansa panostuksia jatkuvaan oppimiseen. EU:n on luotava kannustimia jäsenmaiden elinikäisen oppimisen tueksi”, avaa sivistyspolitiikan verkoston johtoryhmän puheenjohtaja Siiri Turunen. Elinikäistä oppimista tukee parhaiten kouluttautuminen työelämässä, mikä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman yritysten halua panostaa työntekijöidensä kehittymiseen. Huippuosaajien tuoma lisäarvo yrityksille on kiistaton ja avainasemassa koko Euroopan menestykselle. ”Seuraavalla vaalikaudella tulee panostaa erityisesti osaamispohjaisen EU-rahoituksen byrokratian keventämiseen, jotta yritykset kokevat kannattavammaksi kasvattaa henkilöstönsä asiantuntemusta”, Turunen jatkaa.

Jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan myös joustavia kouluttautumismahdollisuuksia, joiden avulla mahdollistuu opiskelu ja kouluttautuminen yli jäsenvaltioiden rajojen. On koko Euroopan unionin etu, että eurooppalaiset ovat alansa huippuosaajia ja pystyvät päivittämään osaamistaan myös työuransa aikana. Osaajien avulla vahvistuva kilpailukyky vaatii yhteistyötä jäsenvaltioiden oppilaitosten välillä. Parhaiden käytäntöjen jakaminen, yhteiset tutkimushankkeet ja koulutusohjelmat vahvistavat eurooppalaista osaamisen kehystä. ”Eurooppalaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö tuottaa uusia innovaatioita ja edesauttaa EU:n menestystä globaalissa kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan”, päättää Parviainen.

Tämä kirjoitus on osa Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkoston Eurooppalaista sivistystä -sarjaa, jossa julkaistaan tekstejä Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 9. kesäkuuta 2024. Muista äänestää kokoomuslaista ehdokasta!