1) Vaikuttavuus

Kaikessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä tärkeintä on kehittää palveluiden vaikuttavuutta. Tavoite ei ole tarjota mahdollisimman paljon erilaisia palveluita ja hoitoa. Tavoite on tukea ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Koska rahaa on rajallisesti, tehdään oikea-aikaisemmin ja paremmin tuloksin. Tästä hyötyy sekä kansalainen että yhteinen rahakirstumme.

2) Nopeus

Potilaan kannalta ensisijaista on, että tarvittava hoito on saatavilla mahdollisimman nopeasti – ei se, minkälaisen hallintorakenteen kautta hoito järjestyy. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja tehoton. Tarvitaan keskitetympiä käytäntöjä, jotta kansalainen saa yhdestä paikasta mahdollisimman kattavasti apua. Tämä koskee vielä terveyspalveluita huomattavasti enemmän sosiaalipalveluita. Olemme nähneet liian monta surullista tapausta, joissa apua ei ole sanut ajoissa, kun ihmistä on pompoteltu luukulta toiselle.

3) Helppous

Kansalaisen on saatava palvelut paitsi nopeasti myös helposti. Tämä voi tarkoittaa, että palvelu tulee ihmisen luo eikä ihminen palvelun luo. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa haja-asutusalueen terveysbussit. Palveluiden helppoon saatavuuteen liittyy tärkeänä osana valinnanvapaus. Valinnanvapaudessa ei saa antaa piirun vertaa periksi.

Malli, jossa kansalainen valitsee palveluntarjoajan ja raha seuraa perässä, on saatava mahdollisimman pian käyttöön myös Suomessa. Malli voi perustua palveluseteliin tai vaikka palvelutiliin. Keskeistä on, että palvelu voi olla yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin tuottama. Laatu ja vaikuttavuus ratkaisee. Usein yksityinen on tehokkain myös ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja.

4) Hinta

Ihmisen varallisuus ei saa määrittää sitä, saako hän hoitoa vai ei. Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä siten, että jokaisella on niihin yhtäläinen oikeus lompakon paksuuteen katsomatta. Valinnanvapauden myötä palveluiden kustannustehokkuus kasvaa ja kansalaiselle tarjoutuu mahdollisuus koota palvelunsa ketterästi sekä julkisen että yksityisen sektorin saralta. Vapaus lisäisi myös kustannusten läpinäkyvyyttä. Tämä auttaisi niiden hillitsemisessä.

5) Järki

Keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta on pysynyt lähinnä hallintotasolla ja jää siksi kauas tavallisten ihmisten arjesta. 18-15-malli näyttää törmäävän perustuslakiin. Paketti voi olla pian taas auki. Soteuudistus ei saa perustua keskustapuolueen läänitysten turvaamiseen ja vahvistamiseen, vaan asiantuntijoiden parhaaseen arvioon järkevästä aluejaosta. Vähemmän on enemmän. Himmeleissä hallinto paisuu ja ihminen unohtuu.

6) Digitaalisuus

Digitalisaation suomia mahdollisuuksia ei ole huomioitu riittävästi sote-uudistuksen suunnittelussa. Tähtäin tulee asettaa vuosikymmenten päähän, jolloin teknologinen kehitys on edennyt huimasti. Sitra on arvioinut, että terveyskeskusten määrä voidaan puolittaa vuoteen 2025 mennessä. YTHS:llä on jo nyt käytössä hyvin toimivia etälääkäripalveluja.